Alle 19-vuotiaiden tyttöjen MM-kisat alkavat huomenna keskiviikkona Ruotsin Uppsalassa. Pääkallo jututti Suomen päävalmentaja Jani Lipsasta kisojen kynnyksellä.

Suomalaisen salibandyhistorian todennäköisesti pisin kisaprojekti huipentuu tällä viikolla. Alun perin U19-tyttöjen MM-kisat piti pelata keväällä 2020, mutta ne siirtyivät peräti kolmeen kertaan koronapandemian johdosta. Kaksivuotinen projekti on siis venynyt 3,5 vuotiseksi.

– Vielä viime viikolla, kun kokoonnuttiin Eerikkilässä, oli epäuskoa, että päästäänkö oikeasti pelaamaan. Kisat ovat olleet pitkään lähellä, mutta aina siirtyneet, viime kesänä Aki Vilanderin U19-tyttöjen päävalmentajana korvannut Lipsanen taustoittaa.

– Nyt kun päästy kisa-areenalle treenaamaan, alkaa huomata, että kisat konkretisoituvat ja kisatäpinä on tullut. Innostus alkaa nousemaan.

Mukautuva ryhmä

Vaikka kisat kantavat alle 19-vuotiaiden leimaa, ovat ne käytännössä U20-kisat, sillä kisaikäluokka (2001-syntyneet) on pysynyt samana.

Suomen kisaryhmä on nimekäs, sillä esimerkiksi Suvi Hämäläinen ja Meri-Helmi Höynälä olivat mukana jo naisten vuoden 2019 MM-kisoissa. Sofia Mittentag oli F-liigan pistepörssin kakkonen, Loistossa säväyttäneet Ulla Valtola ja Iida Mettälä siirtyivät tulevaksi kaudeksi Ruotsin liigan pudotuspelijoukkueisiin. Höynälä, Mettälä ja Elli Kylmäluoma olivat mukana naisten maajoukkueen elokuun leiriryhmässä.

– Pelaavuus ja pallollinen tekeminen on ryhmän selkeä vahvuus ja se edellä on joukkuetta rakennettu. Miten pystyy pallon kanssa touhuamaan ja miten hyökkääjät pystyvät lukemaan peliä pallottomina. Yksittäisiä pelaajia toki on, joilla vahvuudet muualla, Lipsanen avaa valintaprosessia.

– Lisäksi on omat fyysiset vaatimukset. Tässä on kuitenkin suht tiukka rypistys edessä. Ollaan yritetty katsoa, ettei liian monella pelaajalla ala piiputtamaan kesken kisoja.

Päävalmentaja haluaa nähdä kisakaukaloissa joukkueen, joka kykenee suomalaiselle salibandylle ominaiseen tapaan mukautumaan vastustajiin ja hyödyntämään näiden heikkouksia.

– Mukautuvuuden pitäisi olla meidän vahvuus. Ei ole väliä tuleeko vastaan matalan blokin vastaiskujoukkue vai pallollisempi ja prässäävämpi joukkue. Pakisto ja sentteriosasto on sellaisia, että niiden pitäisi mahdollistaa erilaiset pelitavat.

Murtuuko finaalipari?

Tyttömaajoukkue ei hyppää kisoihin ihan samanlaisessa sumussa kuin poikien maajoukkue viikkoa aiemmin. Vaikka kansainvälisiä pelejä ei ole pelattu puoleentoista vuoteen, kisaikäluokka ehti kohdata päävastustajat useaan otteeseen syksyn 2018 ja alkutalven 2020 välillä.

Lipsanen kertoo, että apuvalmentaja Hannu Santasella on päävastuu vastustajien skouttaamisesta, mutta lisää, että vastustajia pitää vilkuilla myös kisojen aikana.

– Tottakai kunnioitetaan vastustajia, mutta valmennustiimillä on taustalla ajatus, että ryhmä on niin vahva, että vastustajan pitää onnistua ihan nappiin, jos haluaa meidät voittaa.

Ruotsia vastaan Suomi on ollut niskan päällä. Keskinäiset ottelut edellisten MM-kisojen jälkeen ovat tuoneet Suomelle neljä voittoa, yhden tasurin ja yhden tappion.

– Tosi hankala suoraan arvioida, ovatko voimasuhteet muuttuneet. En kuitenkaan usko, että radikaalia muutosta olisi tapahtunut. Joukkueen laatu pitäisi riittää heitäkin (Ruotsia) vastaan hyvin.

Tšekkiä vastaan keskinäiset ottelut ovat kuitenkin 2–1 tšekeille. Kolmissa edellisissä tyttöjen kisoissa nähty Suomi–Ruotsi-finaali (Ruotsi on voittanut jokaisen) ei siis ole läpihuutojuttu.

– Olen ymmärtänyt, että Tšekki on vahva ja poikien kahdet viime kisat ovat osoittaneet, että siellä tehdään hyvin hommia junnupuolella. Meidän papereissa Tšekki on yhtä kova vastustaja kuin Ruotsikin. Aiemmin projektin aikana on ollut haasteena se, että Tšekki pelaa tiivistä puolustuspeliä ja iskee terävästi vastaan. Uskon, että ollaan löydetty niitä lääkkeitä, missä pitää onnistua, jos Tšekki (pelaa eri lohkossa) tulee vastaan.

Oman haasteensa kisoihin tuo säädetty turnausformaatti. Kisoihin pääsi yhdeksän maata, mikä tarkoittaa, että Suomen A-lohkossa on viisi joukkuetta. Näin ollen alkusarjassa Suomi pelaa neljä ottelua lyhennetyllä 3x15min peliajalla. Välierät ja finaalit pelataan normaalilla 3×20 peliajalla.

Lipsanen ei näe, että peliajan vaihtuminen kesken turnauksen olisi haaste. Ennemminkin hän kokee avauspäivän haastavana. Suomi avaa kisat kello 10 Venäjää vastaan ja kohtaa Saksan vielä samana iltana kello 17.45.

– Ei se (peliaika) ole valmistautumiseen vaikuttanut millään lailla. Ainoastaan huomista kahden pelin avauspäivää on mietitty. Aamulla avataan turnaus, tullaan välissä hotellille syömään levähtämään ja syömään, ja sen jälkeen kierrokset pitäisi saada taas tappiin. Saksalle iltapeli on kisojen eka matsi, joten pitää miettiä, miten toimitaan valmistautumisen kannalta, ettei aamu tyhjennä palkeita liiaksi.

Kultaa kohti?

Suomen tytöt ovat jääneet kolmissa edellisissä kisoissa hopealle. Suomen toistaiseksi ainoa ikäluokan maailmanmestaruus tuli 2012. Lipsanen ei suoraan sano, mikä olisi tyydyttävä tulos. Ennemminkin hän haluaa nähdä joukkueen pelaavan potentiaalinsa ylärajoilla ja nähdä mihin se riittää.

– Joukkue ei varmaan osaa heti olla tyytyväinen muuhun kuin kultaan. Siinä on hyvä henkinen ja taitava nippu kasassa. Sitä asiaa ei kannata lähteä vähättelemään tai pakoilemaan.

– Valmentajan roolissa sitä kuitenkin miettii, että jos saadaan joukkueesta joka sylinterillä irti se, mikä on irti otettavissa ja jos joku meidät silti voittaa, niin he varmaan sen voiton sitten ansaitsevat.

Suomen ottelut kisoissa:

Ke 1.9.
Klo 10.00 Suomi–Venäjä
Klo 17.45 Saksa–Suomi

To 2.9.
Klo 12.30 Sveitsi–Suomi

Pe 3.9.
Klo 12.30 Suomi–Puola

La 4.9.
Klo 14.30 Välierä A1–B2
Klo 17.30 Välierä B1–A2 (Ruotsi pelaa tässä välierässä)

Su 5.9.
Klo 13.30 Pronssiottelu
Klo 16.30 Loppuottelu

Kaikki ottelut ovat nähtävissä suorina lähetyksinä IFF:n Youtube-kanavalla.