Vakoilukohu ja virheellinen varoitus toisesta tapauksesta – Suomen MM-joukkuetta koetellaan myös kabineteissa

Kaj Kunnas haastatteli Petteri Nykkyä Ruotsi-pelin jälkeen. Tämä oli liikaa ruotsalaisvalmennukselle. Kuva: Juha Käenmäki/salibandy.fi

Lauantaina pelattiin vuosikausiin maukkain miesten Suomi–Ruotsi-salibandymaaottelu. 7120 katsojaa oli paikalla Helsingin Jäähallissa, kun Suomi kaatoi Ruotsin maalein 7–3.

Ottelu oli monille ensimmäinen iso urheilutapahtuma pitkästä aikaa pitkän koronakurimuksen keskellä. Alkusarjan otteluun oli jo lähtökohtaisesti herkulliset asetelmat – kuten aina lajin kahden suurmaan kohdatessa – mutta asetelmia haettiin muutakin kautta. Tai siis Ruotsi haki.

Pari tuntia ennen peliä Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi Ruotsin epäilevän Suomea harjoitustensa vakoilemisesta. Koko väite vaikutti hataralta ja uutisessa kerrottiin katsomosta löytyneestä kamerasta. Joukkueenjohtaja Mika Packalen kommentoi asiaa uutisessa ja hän ei vaikuttanut itsekään olevan varma epäilevätkö he suomalaisia vai jotain muuta tahoa.

Ruotsi – kuten myöhemmin selvisi – ei ollut pyytänyt kansainvälistä salibandyliittoa selvittämään asiaa, mutta tuli silti julkisuuteen sillä kulmalla, että Suomen salibandymaajoukkue on automaattisesti syyllinen.

Turnauksen jury rupesi tutkimaan asiaa, mutta mitään virallista protestia Ruotsi ei kuuleman mukaan tehnyt. Miksi asia sitten vaati virallista tutkimusta, sitä ei tiedä kukaan.

Pääkallo ja Yle kertoivat epäilyistä SVT:n jutun pohjalta jo ottelun alla. Ottelun jälkeen vakoilukohu oli mennyt suuremmissa suomalaismedioissa ohi, sillä se nousi isommin otsikoihin vain Pääkallossa, jossa Petteri Nykky naureskeli ruotsalaisten väitteille. Sunnuntain ajan tapausta ihmeteltiin isommissa medioissa.

Iltapäivän Latvia-Suomi -pelin jälkeen Helsingin Sanomat haastatteli Mika Kohosta, joka kertoi kameroiden olleen kentän rakentajien sinne jättämä Go Pro-kamera. Kamera ei kuulemma myöskään kuvannut. Joten se siitä vakoilusta.

Pelin jälkeinen haastattelu oli liikaa Ruotsin valmennukselle

Kohonen sanoi jutussa myös jotain jännittävää, jonka on voinut aistia pitkin syksyä pelatuissa otteluissa.

”Elokuusta lähtien Ruotsi on yrittänyt systemaattisesti räyhätä ja manipuloida tuomareita. Kai tämä on sitten jonkinlaista psykologista sodankäyntiä. En vain ymmärrä, mitä hyötyä tästä on. Tai sitten niitä vain jännittää.”

Lauantain ottelussa Ruotsi hävisi tunnetasolla Suomelle todella pahasti. Juuri sillä tavoin, että joukkue melskasi joka tilanteessa, vaikka siihen ei ollut mitään syytäkään. Kolmanteen erään mennessä energiat oli syöty ja Suomi meni menojaan. Ei tarvinne lisätä, että suomalaiset keskittyivät itse pelissä olennaiseen.

Jos katsoi Ruotsin penkkiä, siellä oli kaksi erilaista valmentajaa, jotka olivat pukeutuneet lähes samalla tavoin. Molemmilla oli siistit ja yhtenäiset vaatteet, mutta toisella oli lipasta käyristetty lippalakki ja rauhallinen olemus.

Tämä mies katsoi peliä melko tyynesti. Hän on niin kutsuttu vanhan koulukunnan mies, Thomas Brottman, jota voisi pitää hiljaisena auktoriteettina ulospäin. Ei mikään pelinero, mutta Ruotsissa Falunin kanssa saavutetut lukuisat mestaruudet ovat tuoneet arvovaltaa ja arvostusta pelaajiston parissa. Varmasti myös itsevarmuutta.

Toinen valmentaja oli asiallisemman näköinen, mutta kieli ei pysynyt kurissa, eikä mies paikallaan. Levottomuus näyttää tarttuvan myös pelaajiin. Hän on Niklas Norden, entinen Växjö-koutsi, joka on yrittänyt tuoda ”växjölaisuutta” maajoukkueeseen. Nordenia epäillään yleisesti sopankeittäjäksi myös vakoilukohussa, mutta siitä ei tietysti ole varmuutta. Se sopisi monien mielestä hänen ”pelikirjaansa”, vaikka tiettävästi hän on etevämpi myös taktisella puolella.

Norden jatkoi loanheittoa myös julkisesti vielä myöhemmin Innebandymagazinetissa. Samalla kun hän sunnuntaina kertoi, että Ruotsi ei ole tehnyt ilmoitusta Suomesta hän suomi suomalaisia, ja jostain syystä eritoten Suomen maajoukkuetta kisojen järjestelyistä lauantain otteluun liittyen.

”Nykyn ja hänen tiiminsä suhteen on tapahtunut erittäin mielenkiintoisia asioita. Teknisissä neuvonpidoissa on täysin selkeästi määritelty, miten asiat menevät otteluiden jälkeen. Yksi asia mitä tapahtui eilen (lauantaina) oli, että kun joukkueet olivat pelin jälkeen rivissä loppuseremonioissa, Nykkyä haastateltiin yhtäkkiä kaikkien edessä. Tästä ei ollut mitään ennakkovaroitusta neuvonpidossa tai missään muuallakaan. Uskotko, että he olisivat seisoneet siinä, jos olisi haastateltu Brollea (Brottmann). Kaikkien meidän ruotsalaispelaajien piti seistä siinä ja kuunnella haastattelua, kun he pyörittivät omaa showtaan.”

Suomen maajoukkueen johto kommentoi Pääkallolle kysyttäessä, että maajoukkueella ei ollut etukäteistietoa haastattelusta, vaan se tapahtui spontaanisti. Sen toteuttivat MM-areenan viralliset viihdyttäjät Kaj Kunnas ja Gabriel Airaksinen omin päin – Suomeltakaan asiasta kysymättä.

Suomen valmennus on johdattanut joukkueen kolmeen voittoon, mutta se on joutunut vastaamaan myös erikoisiin syytteisiin kentän ulkopuolisissa asioissa. Kuva: Juhani Järvenpää/salibandy.fi

Mistä Suomea varoitettiin ja miksi?

Pääkallo sai jossain vaiheessa virheellistä vihjetietoa siitä, että Suomi olisi saanut varoituksen vakoilukohusta IFF:ltä. Väitettä esiintyi virheellisesti myös julkisessa keskustelussa. Mistä sitten oli kyse?

Kyse on perjantaisesta Ruotsi-Latvia -ottelusta, jossa Suomen valmennusjohdon jäsen kuvattiin katsomossa seuraamassa peliä kännykkä kädessä. Tästä oli tehty päätelmä, että valmentaja kuvaa ottelua, mikä on taasen sääntöjen mukaan kiellettyä, vaikka ottelut kuvataan muutenkin.

Tapauksesta tuli yhä erikoisempi siinä vaiheessa, kun Suomi sai yllättäen varoituksen sähköpostin välityksellä. Ketään Suomen edustajaa ei oltu kuultu ennen kuin IFF:n jury oli päättänyt jakaa varoituksen Suomelle. Tämä on vastoin sen omia sääntöjä.

Suomi luonnollisesti valitti varoituksesta, sillä a) Suomea ei oltu kuultu ja b) todisteet vaikuttivat hyvin hatarilta. Jury oli valitusvaiheessa myöntänyt, että kyseessä oli nimenomaan aihetodiste, ja siksi tuloksena oli vain varoitus. Ensimmäisellä valituskierroksella IFF ei vetänyt varoitustaan pois.

Suomen maajoukkue teki asiasta periaatekysymyksen ja halusi vielä kerran kuultavaksi tiistai-iltana. Tällöin valmennus- ja joukkueenjohdon lisäksi paikalla oli myös Suomen Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta. Jury suostui arvioimaan asian uudelleen ja päätyi toisenlaiseen tulokseen.

– Kiitos jurylle siitä, että heillä oli selkärankaa vetää alkuperäinen, virheellinen päätöksensä takaisin. Se vaatii kanttia. Me emme ole rikkoneet turnauksen sääntöjä missään vaiheessa. Siksi meille oli periaatekysymys saada asiaan oikeudenmukainen ratkaisu. Meidän puolesta asia on loppuunkäsitelty ja keskitymme peleihin jatkossa, joukkueenjohtaja Oskari Saari sanoitti Suomen joukkueen tuntoja.

Ruotsilla palikat sekaisin?

Suomi on voittanut kaksi edellistä mestaruutta ja lähtee mahdolliseen finaaliin näiden joukkueiden välillä ennakkosuosikkina. Ruotsalaisten tuska on näkynyt kisojen alla ja se näkyy nyt kisojen aikanakin. Julkiset mustamaalausyritykset ja erikoinen kritiikki haastattelusta kertovat siitä, että homma ei ole ihan balanssissa. Sanon tämän siitäkin huolimatta, että Ruotsi voittaisi mestaruuden lauantaina.

Joka tapauksessa Ruotsissa on poukkoiltu liittotasollakin todella erikoisesti. Ensin vaihdettiin valmennus alle vuosi ennen kisoja. Sen jälkeen vaihdos oli kompromissi, sillä kaksi päävalmentajaa on jopa ruotsalaisittain jännä kompromissiratkaisu.

Toinen heistä voi käydä kalliiksi.