Blogit

Vieraskynä: Classic aiheutti vastineellaan täysin tarpeettoman myrskyn vesilasissa

27.09.
2022
Blogit

Eemeli Saros suomii Classicin vastinetta, joka vetosi aihepiireihin, jotka eivät liity kurinpidon toimintaan. Kuvituskuva: Esa Takalo

Classicin kirjoittama vastine liittyen Ville Lastikan tapaukseen herätti paljon keskustelua viime viikolla. Eemeli Saros on entinen liigatasoa haistellut salibandypelaaja ja siviiliammatiltaan asianajaja, joka vaikuttaa myös jääkiekon valituslautakunnassa sekä Olympiakomitean eettisessä kurinpitolautakunnassa. Saros kirjoittaa Classicin vastineesta kurinpitouutisen ja Ilta-Sanomien haastattelun pohjalta.

Classic herätti viime viikolla huomiota omalaatuisella vastineellaan liittyen kurinpidon käsittelemään Ville Lastikan tapaukseen. Käyn seuraavassa läpi, miksi vastineessa ja seuran toiminnanjohtaja Pasi Peltolan Ilta-Sanomien haastattelussa esitetyt argumentit eivät kestä kirjoittajan mielestä tarkempaa tarkastelua.

Vastine

Seuran vastineessa eniten huomiota herättivät seuraavat kappaleet:

Tilanteessa Lastikka pyrkii syöttämään läheltä omia jalkoja Konsta Tykkyläiselle. Pelin luonteeseen kuuluu maalinteko ja maalintekoon hyvät syötöt nopeissa pelitilanteissa. Tämän tyyppinen syöttö on teknisesti mahdoton muualla tavalla mahdoton toteuttaa.

Lastikan tilanteen nostaminen pelkästään kurinpidon tutkintaan osoittaa, että liigan kurinpidon linjaukset ovat lajia urheilullisesti ja markkinoinnillisesti vahingoittavalla tiellä.

Jälkimmäinen kappale on sisällön lisäksi erikoinen siitäkin syystä, että se on itse asian kannalta tarpeeton. Kurinpitomenettelyn näkökulmasta kaikki oleellinen lausutaan jo ensimmäisessä kappaleessa, jossa esitetyt seikat kurinpitokin otti (kirjoittajan mielestä aivan oikein) huomioon päätöksessään.

Jälkimmäisessä kappaleessa selostetulla ei ole itse kurinpitokäsittelyn kannalta mitään merkitystä. Asia on jo saatettu kurinpitäjän pöydälle, eikä se sieltä enää poistu. Sen ainoaksi tarkoitukseksi on nähtävissä kurinpidosta vastaavien tahojen painostaminen. Miten asianmukaista se on, jää itse kunkin arvioitavaksi.

Lisäys on myös asian käsittelyvaihe huomioon ottaen erikoinen. Kaukalon ulkopuolellakin kynnys asian tutkimiseen on aina huomattavasti matalampi kuin tuomitsemiskynnys; esimerkiksi poliisin on tutkittava asiaa, jos on syytä epäillä, että rikos on tehty. Rikoksesta tuomitseminen edellyttää puolestaan sitä, että syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Samaan tapaan asioita on salibandyssakin vietävä kurinpidon käsiteltäväksi herkemmin, kuin millä kurinpitäjä langettaa mahdollisen lisärangaistuksen. Kommentti olisi ollut ymmärrettävä, jos Lastikka olisi jo määrätty pelikieltoon.

Haastattelu

Ilta-Sanomien haastattelussa Peltola totesi, että jokainen urheilusta ymmärtävä, joka tilanteen katsoo, ymmärtää, että siinä ei ole minkäänlaista vahingoittamistarkoitusta.

Olen samaa mieltä vahingoittamistarkoituksen puuttumisesta. Se on kuitenkin varsin heikko argumentti arvioitaessa sitä, pitääkö rikkeestä antaa lisärangaistuksia. Uskallan väittää, että vähintäänkin valtaosassa kurinpitäjän käsiteltäväksi tälläkin kaudella vietävissä tilanteissa rikkeen tehneellä pelaajalla ei ole varsinaista vahingoittamistarkoitusta.

Suurimmassa osassa tilanteista on kyse siitä, että rangaistu pelaaja pelaa tilanteen huolimattomasti, joka johtaa lisärangaistukseen johtavaan kontaktiin. Tahallisuus tai sen puute näkyy rangaistuksen pituudessa. Aivan kuten kaukalon ulkopuolella tahallisesta pahoinpitelystä rangaistaan ankarammin kuin huolimattomuudesta johtuvasta vammantuottamuksesta, pitää tahallisesta vahingoittamisesta rangaista pidemmällä pelikiellolla kuin huolimattomasta menettelystä.

Kysymykseen miksi kurinpidon pitää kuitenkin miettiä sarjan markkinointia Peltola vastasi seuraavasti:

Heidän ei tarvitse miettiä markkinointia, mutta heidän toimenpiteensä saattavat vaikuttaa imagoon ja markkinointiin.

Vaikka Peltola muuta väittää, rivien välistä on luettavissa, että hänen mielestään kurinpidon pitäisi miettiä asiaa myös markkinoinnin kannalta. Kuten vastineen jälkimmäisessä kappaleessakin annetaan ymmärtää. Täytyy toivoa, että kurinpito ei putoa tähän sudenkuoppaan. Kurinpidon pääasiallinen, joku voisi sanoa jopa ainoa, tehtävä on huolehtia siitä, että peliä pelataan pelaajien kannalta turvallisella tavalla. Kurinpidon painostaminen miettimään muita seikkoja, suoraan tai välillisesti, on lajin kannalta haitallista.

Peltola toteaa haastattelun loppupuolella, että kyllähän on aistittavissa, että erotuomarisektorilla ja kurinpitosektorilla ei puhuta ihan yhteneväistä kieltä linjausten ja rangaistusten kanssa. Ylipäätään Lastikan tapauksen vieminen kurinpitoon kertoo siitä, että tuntuu vähän, että asia ei ole hallinnassa selkeänä kaikilla.

Nimenomaan tämän takia myös Lastikan tapauksen saattaminen kurinpidon käsiteltäväksi oli tärkeää. Asian tärkeyttä korostaa se, että liigan linja pääkontakteihin muuttui ennen kauden alkua. Uuden linjan vaikutuksista rangaistuskäytäntöön ei ole vielä täyttä käytännön selvyyttä kenelläkään.

Yhteisen linjan löytymisen kannalta on oleellisen tärkeää, että erilaisista tilanteista saadaan kurinpitäjän ratkaisua. Kurinpitäjän päätösten pohjalta myös tuomareiden tehtävä helpottuu, kun he voivat tukeutua päätöksenteossaan jatkossa vastaavissa tilanteissa selkeisiin ratkaisuihin.

Haastattelun lopuksi Peltola halusi painottaa, että törkeydet pitää kitkeä pois. Se on päivänselvä asia. Mutta kyllä syöttämisen ja laukaisemisen pitää saada hommassa jatkua.

Kommenttia olisi ollut helpompi ymmärtää, jos Lastikalle olisi määrätty tilanteesta rangaistus. Nyt kurinpitäjä nimenomaan linjasi, että tahattomista syöttötilanteessa tulevista pääosumista ei ole syytä rangaista pelaajaa.

Yhteenvetona

Ottaen erityisesti huomioon viime kauden tapahtumat, Classic aiheutti vastineellaan mielestäni täysin tarpeettoman myrskyn vesilasissa. Suurin osa lajiyhteisöstä on päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että pääkontakteihin on syytä suhtautua vakavasti. Se tarkoittaa sitä, että tapauksia on saatettava kurinpidon käsittelyyn matalalla kynnyksellä.

Kurinpidon tehtävä on varsinkin tällä kaudella valmiiksi haastava. Sen on luovittava muutenkin vaativassa tehtävässä uusien linjausten mukanaan tuomien lisähaasteiden seassa. Siitä huolimatta kurinpitäjä osui kaikissa kauden kolmessa ensimmäisessä pääkontakteihin liittyvässä päätöksessään (kirjoittajan mielestä) täysin oikeisiin päätöksin. Olisi toivottavaa, että seurat eivät omilla toimillaan vaikeuta sen toimintamahdollisuuksia jatkossa.

Kokonaisuutena Classic antoi itsestään tapauksessa muusta lajiväestä irrallisen kuvan. Seuroilla on oikeus, suorastaan velvollisuus, puolustaa pelaajiaan kurinpitokäsittelyissä. Sen voi tehdä kuitenkin monella tavalla. Tästä tapauksesta ei ole jaettavissa yhtään tyylipistettä Lempäälän suuntaan.

Eemeli Saros

Kirjoittaja on entinen liigatason sählylupaus, nykyinen asianajaja ja Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnan sekä Olympiakomitean eettisen kurinpitolautakunnan jäsen.

Pääkallo.fi