Pointtini on se, että suomessa on kuolleiden käppyrä ollut mahallaan makaava viiva kohta puoli vuotta. Ja on edelleen.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Tavallisesti ihmisiä kuolee eri vuosina suunnilleen samaan tahtiin. Vähäinen testaus ja epidemian piilottelu ovat alusta asti vääristäneet maailman koronatilastoja, ja edelleen lukuja siloitellaan ja vähätellään tarkoituksellisesti monessa maassa. Sen sijaan monen Euroopan maan virallisissa tilastoissa näkyy selvästi, miten korona on
lisännyt kuolleisuutta yleisesti.
Maailmassa on kaksi absoluuttista totuutta: se, kun ihminen kuolee niin hän kuolee ja se, että aina pitää maksaa veroja. Se
mihin ihminen kuolee kuuluu näitä vale, emävale, tilasto-totuuksiin, joten ainoa tapa mitata koronan vaikutusta on tarkastella kuoleisuus-lukuja - se antaa eri maista vertailukelpoista tietoa, vaikka niiden viralliset tilastot kuolinsyistä olisivat kuinka vääristyneitä. Viime keväänä kuolleisuus nousi Euroopassa nopeasti, mutta kuolinsyiden kirjaus ei pysynyt uuden taudin tahdissa.
Kymmenet tuhannet ihmiset näyttivät kuolevan koronavirukselle tyypillisiin oireisiin, mutta heitä ei ehditty koskaan testata.
Tämä tilasto kiistatta osoittaa sen miten paljon kuoleisuus on lisääntynyt - nk
ylikuoleisuus (taulukossa punaisella) - Suomessa tänä vuonna verrattuna viiteen aiempaan vuoteen.
Kulunut vuosi on kuitenkin ollut poikkeuksellinen muutenkin kuin koronan takia, sillä pandemian torjunta on samalla vähentänyt muista syistä johtuvia kuolemia. Alkuvuoden
alikuolleisuuden (taulukossa sinisellä) tärkeimpänä syynä on pidetty sitä, että vuosittainen kausi-influenssa jäi heikoksi ja oli poikkeuksellisen lämmin talvi. Kun maaliskuusta alkaen koronaa jarrutettiin voimatoimin, ei influenssakaan päässyt enää leviämään... Influenssakausi jäi hyvin lieväksi, joten influenssa on aiheuttanut tänä vuonna vähemmän kuolemia. Ihmisten pysyminen kodeissaan pandemian takia on vähentänyt kuolemia myös muilla tavoin.
Lisäksi liikennekuolleisuus ja muut onnettomuudet ovat vähentyneet.
Eli koronaviruksen osuus kuolemista on todennäköisesti vielä suurempi kuin mitä ylikuolleisuudesta voisi päätellä...
Asia on helpompi ymmärtää esimerkin kautta: Kuvitellaan, että normaalisti puolessa vuodessa kuolee sata ihmistä, mutta tänä vuonna olisi kuollut vaikkapa 120 ihmistä. Äkkiseltään voisi olettaa, että koronavirus olisi aiheuttanut ne 20 ylimääräistä kuolemaa, ja sata ihmistä olisi kuollut samoista syistä kuin muinakin vuosina.
On kuitenkin syytä olettaa, että ihmisten varovaisuus on vähentänyt muita kuolemia – vaikkapa kymmenellä kuolemalla. Kun muista syistä kuolleita olisikin vain 90, koronan tiliin jäisi 30 kuollutta, sillä kuolleiden kokonaismäärä 120 on joka tapauksessa tiedossa.
Tässä kuvitteellisessa esimerkissä ylikuolleisuus olisi 20 ihmistä, mutta korona olisi silti tavalla tai toisella aiheuttanut 30 kuolemaa eli enemmän kuin pelkästä ylikuolleisuudesta voisi päätellä.
Ja silti olisi mahdollista, että kuolinsyyksi olisi kirjattu korona vain osassa tapauksia...
www.worldometers.info
