C1-poikien SM-ketjussa pohdittiin muidenkin sarjojen tulevia otteluita. jatkan siitä aiheesta täällä.
Kävin läpi tulospalvelusta eri sarjojen tulevia otteluita, etenkin valtakunnalliset sarjat ja ylialueellisia sarjoja myös. Energia loppui D-junnujen kohdalla, joten sitä nuorempia en kaikkia lohkoja jaksanut tutkia.
Osa aluesarjoista oli pelillä jo viime viikonloppuna. Ainakin B-poikien KS/SK on niistä ylialueellinen. Ensi viikonloppuna pelillä on useamman valtakunnallisen juniorisarjan joukkueita: A-pojat 1-div, B-pjat SM ja 1-div ja C2-pjat SM B.
Mielenkiintoista oli, että A-poikien 2-divarin lohko SS/PM/PS turnaus on edelleen tapahtumassa tulevana lauantaina. Tässä lohkossa pelaa siis joukkueita Pirkanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Yksi alue leviämisvaiheessa, kolme kiihtymisvaiheessa. Aika kova veto on laittaa neljän eri alueen joukkueet samaan halliin, kun kyse on ikäluokan harrastesarjasta!
Suosittelen kaikkia katsomaan Areenasta eilisen A-studion, jos ei ole jo katsottuna.
A-studio | Kuka saa harrastaa korona-aikana?
Ministeri Saarikko sanoi ihan suoraan näin: "Selvää on, että ajatus siitä ,että lähdettäisiin turnauksiin eri puolille Suomea, ei tule kyseeseen ehkä vielä pitkään aikaan." Hän jatkoi myös, että yhden harrastuksen jatkaminen rajatusti olisi harkittava vaihtoehto: "Jos olisi yksi harrastus, rajattu tietty pieni joukko, turvavälit ja maskit".
Nyt tullaan siihen, että SSBL yrittää väkisin käynnistää sarjatoiminnan. Sarjatoiminta on salibandyharrastuksen yksi osa-alue. Se ei ole salibandyharrastuksen ajallisesti suurin, vaan pienin osa-alue. Se on useimmille se tärkein osa-alue. Mutta ei välttämätön, kunhan se ei katoa liian pitkäksi aikaa. Mitä sen tilalle voisi keksiä?
Kävisikö seuran sisäiset harkkamatsit, tai jopa seurojen väliset yksittäiset pelit? Näihinhän liitolla ei ole mitään sananvaltaa. Entäpä alueelliset omat liiton ulkopuoliset sarjat, niihinkään ei liitolla ole sanomista.
SSBL toimii nyt moraalisesti arveluttavalla tavalla siinä, että se toisaalta rajoittaa toimintaa ja korostaa koronaturvallisuuden tärkeyttä säännöin ja määräyksin. Toisaalta se ei ole antanut mitään joustoja poisjäämisiin turnauksista tai yksittäisitä otteluista, tai sarjoista luopumiseen. Tietääkseni liiton virallinen julkaistu linja on, että poisjääminen on luovutus, joka johtaa sääntöjen mukaisiin sanktioihin kuyen myös sarjasta luopuminen. Vain viranomaisen taholta todistettu koronatapaus ja/tai määrätty niin laaja karanteeni. ettesi joukkueella ole sääntöjen mukaista kokoonpanoa asettaa, antaa jotain mahdollisia joustoja. Mutta mitä ne ovat ja milloin niihin todella on oikeus, on tietääkseni julkaisematta.
Tähän toivoisin korkealle arvostamani Pääkallon journalistien tarttuvan terrierin sitkeydellä, ja puristavan liiton herroista ja rouvista nyt linjaukset ulos.
Nyt tilanne on yksittäiselle pelaajalle, jota mietityttää tai pelottaa koronatartunta tulevasta ottelusta, hankala ja ristiriitainen; Jos et lähde pelaamaan, olet porukan petturi, sitoutumaton tyyppi, jonka kannattaa olla tulevaisuudestaan joukkueessa huolissaan. Vaikka valmentaja sanoisi, että on ok jäädä pois, silti olet ollut se, joka vaikeutti joukkueen tilannetta. Se jo sinällään tuntuu pahalta, ja siihen vielä mahdollinen vaikutus myöhemmin. Riskistä ja pelosta huolimatta pelaaja usein lähtee pelaamaan, enemmän lojaaliudesta kuin halusta pelata. Säbästä on tullut paineinen ja vähemmän mukava juttu. Helpointa olisi lopettaa kokonaan.
Em. kuvio on fakta, sitä eletään meilläkin juuri nyt.
Tätäkö SSBL haluaa, paineistaa seurat, joukkueet, pelaajat, valmentajat ja vanhemmat?
Ymmärrän kyllä, että liitto tarvitsee rahaa. Se ei halua riskeerata tulovirtojaan, mitä sarjatoiminta tuo. Mutta tapa, miten huonosti ja epäjohdonmukaisesti se sarjojaan johtaa, on käsittämätöntä. Nyt joukkueet soittelevat sarjavastaaville, että pelataanko vai. Vastaus riippuu sarjavastaavan näkemyksestä ja voi muuttua. Mitään selkeää kirjallista vastausta ei löydy liiton julkaisemana. Sarjavastaavista joku oli jo ilmaissut, että älkää kyselkö, meillä on kiireellisempiä hommia... ei jumalauta mitä touhua.
Lajia voisi harrastaa ilman sarjatoimintaa, mutta liiton tulonmuodostuksen kannalta treenaaminen ei tuota mitään. Sen mukaisesti liitto nyt toimii. Seurojen kannalta treenamisen jatko mahdollistaa tulot, ja jopa pelien puuttuessa pienemmät menot. Se mahdollistaisi seurojen selviytymistä.
Minusta tässä ilmenee liitolla sama kanta kuin oli JFK:llä aikoinaan: "Älä kysy mitä Salibandyliitto voi tehdä sinulle, kysy mitä sinä voit tehdä Salibandyliitolle."
Onko liitolla tosissaan kanttia mennä aivan suoraan vastoin valtiovallan ohjeistusta, juuri nyt näyttää siltä että on.