Hyvää pohdintaa. Yksi kappale pisti erityisesti silmään.
"Iiro Lankinen, Riku Tuononen, Roni Tuononen, Aleksi Ahokas, Eetu Sorvali ja Juha Rautiainen. Siinä ainakin pelaajanimiä, jotka ovat jääneet varmasti salibandyn seuraajien mieleen. Muitakin varmasti on. Osa lähti joukkueesta muualle, osa jäi. Joka tapauksessa pitää muistaa, että tässä on ollut Welhojen liigataipaleen kärkiosaajat. Kuinka moni näistä pelaisi top4- tai edes top8-joukkueiden kärkikentissä? Niinpä."
Noista pelaajista Lankinen pelaa Happeessa, joka voitaneen laskea top 8, ellei jopa top 4 joukkueeksi. Samalla suunnalla pelannut myös Rautiainen. Ahokkaan perässä oli viime kesän uutisoinnin perusteella lähes kaikki joukkueet (ensi kaudella TPS), samoin Riku Tuononen ollut haluttu pelaaja markkinoilla. Eli aika moni pelaaja näistä pelaajista varmasti mahtuisi kärkijoukkueiden kärkikenttiin. Lisäksi pari pelaajaa siirtyi nyt Nokialle, joten kärkeä kyllä on löytynyt. Itse näkisin ongelmaksi pikemmin alempien kenttien terävyyden ja ylipäänsä pelaajapulan. Pelaamassa on ollut sellaisia pelaajia, jotka eivät olisi kovia tekijöitä porrasta tai kahtakaan alempana. Raatajakentät eivät toimi jääkiekon tapaan, kun taito on merkittävässä roolissa. Aiempina kausina ainakin kaksi kentällistä on pystynyt tekemään maaleja. Nyt nimimiehet floppasivat huolella ainakin +/- -tilaston perusteella.
Myös penkin takana oli kokemattomampi valmentaja kuin aiemmin. Tiihonen, Lipsanen ja Kainulainen olivat meritoituneita menestymään ennen Welhot pestiään, Leppänen ei niinkään. Toki rosteri (vaikkakin nimiltään lähes sama kuin edeltäjillään, mutta vanhentunut) oli heikoin liigakausilta.
Enemmän olisin Kuopion suunnalla huolestunut junnutuotannon tilasta. Kahteen ylimpään ikäluokkaan ei oikein riitä pelaajia, jotta joukkueita saataisiin sarjoihin. Jokin on pielessä, koska massaa pitäisi olla.