Karsinnat vai sarjapaikan periminen, mikä on optimaalinen ratkaisu?

[Junnukoutsi]

Oulussa valtakunnallisia sarjoja pelaavien jengien kokonaisbudjetit pyörii siinä 50-60k€ välillä. Kuinka hirveitä hintoja Etelässä peritään oikein salivuoroista?

Kaupalliset hallit 80€ ja ylöspäin per tunnin vuoro. Plus toimitilat kuten varastot ja seuran toimistot.

 

[Säbeltäjä]

Oulussa valtakunnallisia sarjoja pelaavien jengien kokonaisbudjetit pyörii siinä 50-60k€ välillä. Kuinka hirveitä hintoja Etelässä peritään oikein salivuoroista?

Joukkueen harjoittelu ja pelikulut reissuineen, seuran valmennus- ja toimistohenkilöstö, tulonsiirto aikuisten edustusjoukkueille.... monta on rahanreikää.

Esimerkiksi yhdessä seurassa joukkueiden on pakko ostaa ylihintaisia (2xmarkkinahinta) palveluita yhdeltä toimijalta, kun seuralla on palveluntarjoajan kanssa sopimus yksinoikeudella. Minne palveluntarjoajalta tuleva sponssiraha kohdistuu onkin mielenkiintoista, kyseisessä tapauksessa ei ainakaan junioreille. Tämä on näppärä tapa tehdä tulonsiirtoja seuran sisällä kätevästi näkymättömissä...

 

[Tietämätön]

Hieman tämän tyyppisiä sarjoja ehdotettiin ja tässä oma näkemys:

A-junnut voisivat jatkaa nykyisellään toimii hyvin joukkuemäärän rajusta laskusta esim vaikka c-ikäluokkaan verrattuna mutta b- ja c-ikäluokkiin tekisin muutoksia.

Pikkujunnuja en lähde sen suuremmin kommentoimaan mutta b-ikäluokkaan voisin tehdä tällaiset muutokset

Syksyllä pelattaisiin ylialueelliset karsintalohkot (esim Etelä-Suomen ja Länsirannikon joukkueet samassa, Pohjanmaan ja Pohjois-suomen joukkueet samassa jne.) Yksittäisinä peleinä peliajan voi pohtia onko se sitten3x15 vai 3x20. Tällöin lohkoissa olisi ~10 joukkuetta (etelä-suomessa todennäköisesti kaksi lohko) ja pelattaisiin kaksinkertainen sarja. Jokaiselle joukkueelle siis 18 peliä syksyllä ja keväällä jatkettaisiin niin, että lohkojen 2 (etelästä kolme per lohko koska joukkueita niin paljon) parasta sm-sarjaan eli silloin sm-sarjaan 10 joukkuetta ja sama 18 peliä per joukkue. Lohkojen 3. ja 4. (etelästä myös 5.) pelaisivat valtakunnallisen divarin 18 peliä per joukkue. Loput joukkueet jatkaisivat 2divisoonassa jossa keväälle yhdistettäisiin taas lähekkäin olevat maakunnat, joten tästäkin tulisi hieman valtakunnallinen mutta toiselle puolelle Suomea tehtävät reissut jäisivät pois.

Smmän kuusi parasta jatkaisivat playoffeihin ja 7. ja 8. karsivat divarin 1. ja 2. vastaan. Divarissa voitaisiin pelata tällöin vaikka ensin 3.-6. ja 4.-5. playoffit kerrasta poikki järjestelmällä kuten nykyäänkin. Näistä voittajat sitten pelaamaan 1. ja 2. vastaan ja niistä voittajat pelaamaan smmän 7. ja 8. vastaan. 2divarissa panoksena voisi olla, että 2divarin lohkojen voittajat pelaisivat ensin keskenään jonkinlaiset playoffit jos lohkoja vaikka neljä. Jos lohkoja kaksi niin A-lohkon 1. vs B-lohkon 2. ja päin vastoin vaikka paras kolmesta järjestelmällä ja näiden pelien voittajat pelaisivat divarin 5. ja 6. vastaan kerrasta poikki pelin.

Lopulta valtakunnan kahdeksan parasta pelaisivat normaalit playoffit.


Ongelmana tässä on pelimäärän kasvu. Jokaiselle joukkueelle tulee siis näin ollen vähintään 40 peliä kauteen. Ratkaisuna tälle näkisin, että sarjat aloitettaisiin jo koulujen alun tienoilla kuten esim jääkiekossa nuorten sm-liigassa (a-jun) tehdään. Ns kevätkauden eli smmät ja muut voisi aloittaa jo tällöin jo marras-joulukuussa. Toinen ratkaisu olisi sitten, että sarjaa ei pelattaisikaan kaksinkertaisena vaan kaikki pelaisivat kerran toisiaan vastaan (se kumman kotipuolessa pelattaisiin menisi vaikka arvalla kunhan jokaisella kuitenkin on vähintään 4-5 kotiottelua yhdeksästä pelistä).

Mutta jos nykysarjaa mietitään tulee joukkueille elokuussa useammat harkkapelit ja turnaukset joilla valmistaudutaan koko kauden määrittävään yhteen viikonoppuun ja sitten karsinnat joissa tulee b-junnuissa se 3-8 peliä ja sarjassa lopulta 22 peliä niin ei tässä kauheasti siitä 40 pelistä nytkään jäädä.

Kommentoimaan ehdottomasti.

 

[Säbeltäjä]

Vielä kustannuksista. Tässä on yhden eteläisen SM-sarjaa pelanneen C-ikäisten joukkueen budjetin pääpiirteet. Monesta seikasta kertyy kulut:

1. Joukkueen valmennus pääv, 2-v, mv-valm) 12000 eur
2. Salivuorot 10000 eur (2 kaupallista 9000 + kouluvuorot 1000)
3. Seuran tuki (valmennuspäällikkö, fysiikka, toimisto) 5000 eur
3. Pelaajien varusteet (lähinnä tekstiilit) 5000 eur
4. Toimihenkilöiden varusteet 2000 eur
5. SM-sarja matka-, ruoka- ja majoituskulut 10000 eur
6. Seuramaksut 5000 eur
7. Sarjatoiminnan ja harkkapelien maksut 4000 eur
8. Muut 1000 eur

Eikö tuosta tule 54000 euroa. Joukkueen valmennus ja seuran muu organisaatio maksaa 24000 (kohdat 1,3,4 ja 6). Harjoittelu maksaa 10000, pelaajien varusteet 5000 ja liitolta tulevat sarjan kulut 4000. SM-sarjan lisäkustannus on 10000 euroa, eli alle 20% kokonaiskuluista.

 

[Mahoney]

Joukkueen harjoittelu ja pelikulut reissuineen, seuran valmennus- ja toimistohenkilöstö, tulonsiirto aikuisten edustusjoukkueille.... monta on rahanreikää.

Esimerkiksi yhdessä seurassa joukkueiden on pakko ostaa ylihintaisia (2xmarkkinahinta) palveluita yhdeltä toimijalta, kun seuralla on palveluntarjoajan kanssa sopimus yksinoikeudella. Minne palveluntarjoajalta tuleva sponssiraha kohdistuu onkin mielenkiintoista, kyseisessä tapauksessa ei ainakaan junioreille. Tämä on näppärä tapa tehdä tulonsiirtoja seuran sisällä kätevästi näkymättömissä...

Mä olen käsittänyt tämän olevan suhteellisen yleinen käytäntö, että seuralla on yksi sopimustoimittaja.