Pääkallo.fi

Naisten F-liiga 2022-2023

Tarvitaanko naisten liigapeleille edelleen oma viikoittainen keskusteluketju?

  • Kyllä

  • Ei


Results are only viewable after voting.

joelsiltanen

Ylläpidon jäsen
Viestejä
5,847
Viestejä
557
B-lohkon kausiennakko
Yleisinä alkusanoina mainittakoon, että tämän ennakon kirjoittaminen osoittautui varsin haastavaksi, sillä läheskään kaikki joukkueet eivät ole juurikaan itsestään ääntä pitäneet. Tämän myötä nyt julkaistavat arviot nojaavat vahvasti huhujen varaan. Päivitän ennakko tarvittaessa vielä ennen kauden alkua, mikäli asiat sitä ennen oleellisesti muuttuvat.

1. SAIPA
SaiPan (kuten monen muunkin F-liigan naisjoukkueen) yllä leijuu salamyhkäisyyden verho. Huhujen mukaan joukkueen julkistaminen on venynyt siitä syystä, ettei osa avainpelaajista ole vielä nimeään rustannut sopimukseen. Tämän vuoksi joukkue päätyi taannoin julkaisemaan varsin ympäripyöreän ”Muutama lopetti ja muutama tuli tilalle." -tyylisen uutisen ilman pelaajalistaa.

Mainittujen "lopettaneiden" joukossa on huhujen ainakin viime kauden toiseksi paras maalintekijä Elina Suutari (14+8=22). Kolmanneksi parhaan maalintekijän Kati Kütisaarin (13+6=19) sekä toiseksi parhaan pistenaisen Juuli Hakkaraisen (11+24=35) jatkoihin on liittynyt keväästä lähtien kysymysmerkkejä, ja ovat ilmeisesti sitä vielä edelleen. Hakkarainen on toki nähty joukkueen riveissä viimeisimmissä harjoitusotteluissa, joten vaikka sopimusta ei vielä olisikaan, niin se lienee kuitenkin edelleen todennäköinen.

Tulijapuolella on muutamia nimiä, mutta varsinaisia "vahvistuksia" (termin varsinaisessa merkityksessä) ei mitä ilmeisemmin Lappeenrantaan ole päätynyt. Kooveen organisaatiossa varsin pienessä roolissa kolmella edelliskaudella pelannut NST-taustainen Hanna Kiljunen (s.2000) on palannut siirtolistan mukaan Lappeenrantaan. Tilastojen perusteella (105 pelattua liigapeliä tehoin 12+6=18) kovin suuria odotuksia on kuitenkin turha hänelle asettaa. Kiljusen lisäksi treeneissä on näkynyt kesän aikana myös ainakin toinen NST-taustainen pelaaja Ella Kettunen (s.1993), joka on nähty edellisen kerran liigakentillä kaudella 2019-2020. Nähtäväksi jää, yrittääkö hän tosissaan paluuta. Huhujen mukaan sopimus olisi kuitenkin jo tehty.

SaiPan menestymishaaveiden kannalta ylivoimaisesti tärkein uutinen on kuitenkin se, ettei Miisa Turunen ole ainakaan toistaiseksi suostunut muiden liigaseurojen (A-lohko) kosiskeluihin, vaan jatkaa ainakin vielä tämän edessä olevan tärkeän yhden kauden Lappeenrannassa. Jos SaiPa selviytyy uudistuvaan 12 joukkueen F-liigaan, on hyvinkin mahdollista, että Turunen nähtäisiin vielä yhden lisäkauden verran vahvistamassa SaiPan taistelussa sarjapaikastaan. Vaikka joukkueurheilussa yksilön nostaminen joukkueen yli onkin jossain määrin kyseenalaista, niin tässä tapauksessa se ei sitä ole, ja hän on omalla tekemisellään ansainnut huomionsa myös tässä ennakkossa. Turusen merkitys yksittäisenä pelaajana omalle joukkueelleen lienee kaikista suurin koko (niin miesten kuin naisten sarja) F-liiga huomioiden. SaiPa teki viime kaudella yhteensä 124 maalia - Turunen oli mukana 46:ssa, eli 37%:ssa. Oleellisinta Turusen kohdalla on se, että hän kykenee tekemään käytännössä joka pelissä pisteitä, ja etenkin maalin/maaleja. Voidaankin sanoa, että joka kerta kun Turunen on SaiPan mukana kaukalossa tässä sarjassa, on SaiPan todennäköisyydet pelin voittamiselle erittäin suuret.

Toinen lähes yhtä tärkeä uutinen oli maalivahti Miia Maarasen jatkaminen - hänellekin olisi varmasti ottajia myös A-lohkon puolella. Maaranen pelasi viime kaudella 14 ottelua huikealla torjuntaprosentilla 87,88%. Myös Maarasen läsnäolo kaukalossa antaa joka kerta SaiPalle mahdollisuuden voittaa.

Vaikka SaiPan pelitapa ei olekaan ollut sarjan säkenöivintä, on se ollut parilla edelliskaudella varsin tehokasta. Tiivis puolustuspelaaminen Maarasen johdolla, ja kuuluisa Turusen pyssy pitänee sen myös sellaisena tulevalla kaudella, eikä joukkueen tarvitse liiemmin jännittää selviytymistään uudistettuun F-liigaan.

SaiPan kannalta uhkakuvat liittyvätkin enemmän siihen, mitä tapahtuu jos/kun SaiPa "nousee". Kevään pudotuspelikarsinnat Kooveeta vastaan osoittivat, että jatkopeleissä joukkueelta pitäisi löytyä työkalupakistaan jotain muutakin kuin Miisa Turunen. Tulevana keväänä tätä ei kuitenkaan tarvitse vielä miettiä, sillä uudistuneeseen F-liigan nouseminen vaatii ainoastaan sijoittumisen kolmen parhaan joukkoon - siihen SaiPalla on riittävät pelimerkit.

ARVIO:
sijat 1.-3.
selkeä ennakkosuosikki, ja epäonnistuessaankin kiinni suorassa nousussa


2. WELHOT
Welhot on ollut viime kausilla hämmentävä tapaus; joukkueen pallollinen tekeminen on ollut vakuuttavaa ja jopa sarjan viihdyttävintä, eikä puolustaminenkaan ole heikolta näyttänyt. Silti joukkue ei ole kyennyt tekemään tulosta. Viime kaudella joukkue teki runkosarjassa tilastojen valossa toiseksi eniten maaleja ja päästi kolmanneksi vähiten, mutta sijoitus oli silti vasta 4. Jokin tuossa yhtälössä ei vaan täsmää. Tulevalla kaudella samanlaiseen ei ole varaa, mikäli joukkue mielii pelata myös seuraavalla kaudella F-liigassa.

Huhujen (ja joukkueen julkaisujen) mukaan Welhojen pelaajisto on pysynyt mitä ilmeisemmin suht samana edelliskauteen nähden, joten isoja muutoksia ei ole tapahtunut. Tältä osin Welhojen osalta odotusarvot ovat edelliskausien kaltaisia niin hyvässä kuin pahassa.

Welhojen vahvuudeksi voitanee ennakoida se, että joukkueella on (tai ainakin aiemmin ollut) ratkaisijoita laajalla rintamalla; viime kaudella näkemissäni peleissä joukkue rummutti hyökkäyksiä suht tasalaatuisesti kolmella kentällisellä, mihin mikään muu joukkue ei tässä sarjassa ilmeisestikään juurikaan kyennyt. Pelaajista huomio kiinnittyy helposti Lotta Lindin ja Silva Jääskeläisen kaltaisiin maalikoosteissa loistaviin pelaajiin, mutta tilastollisesti maalinteko on jakaantunut laajasti joukkueen sisällä, joskin Lindin osuus maaleista on suhteellisen iso (24/100 = 24%)

Jos ei pelaajistoon ole isoja muutoksia tullut, niin penkin takana nähdään jälleen sellainen; aiemmin seuran miesten edustusjoukkuetta valmentanut Simo Leppänen on nimetty joukkueen uudeksi päävalmentajaksi. Leppänen on joukkueelle jo peräti kolmas päävalmentaja neljän vuoden sisään. Leppänen valittiin hiljattain myös U19-naisten maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi. Leppäsen näytöt miesten puolella ei kovin mairittelevia ole olleet, joten mielenkiintoista nähdä, millaiseen lentoon Leppänen niin Welhojen naiset, kuin U19-naisten maajoukkueenkin piiskaa.

Savolaisista kun on kyse, niin jossittelu kuulunee asiaan. JOS joukkue saa pelinsä aiempia kausia tehokkaammaksi, on heillä saumat jopa tämän sarjan kärkeen. Viimeisin harjoitusottelu Rankkoja Ankkoja vastaan (9-8rl voitto) antoi osviittaa siitä, mihin joukkue kykenee. JOS edellä mainittu tehottomuus toistuu, voi se pahimmillaan suistaa heidät ulos kamppailussa seuraavan kauden sarjapaikasta F-liigaan. Suattaapi siis olla, tai suattaapi olla olemattakin.

ARVIO:
lähtökohtaisesti sijat 2.-5., mutta mahdollisuus haastaa myös SaiPa 1.sijasta.



3. O2-JYVÄSKYLÄ
Pienen taantuman jälkeen Amppareiden tekeminen näytti viime kaudella jälleen pirteämmältä. Jos Ampparit leimautuivat Seppo Pulkkisen kausilla rosoisesti pelaavaksi työteliääksi joukkueeksi, niin viime kaudella kaukalossa nähtiin huomattavasti pallollisempi Ampparilauma. Toki on mainittava, että uudistuneen valmennuksen lisäksi viime kesä toi Jyväskylään mukanaan mm. Iina Latvalan (19+20=39) kaltaisen pallotaiturin, joka otti useassa ottelussa Ampparit reppuselkäänsä.

Jos on pukuhuoneen ovi käynyt tiheään monella muullakin liigapaikkakunnalla, niin se on käynyt Jyväskylässäkin. Lopettaneiden/poislähteneiden listalla julkisesti on lisätty ainakin puolustajakolmikko Heidi Aukee, Mariia Hietikko sekä Saimi Hyvärinen. Huhujen mukaan myös Amppareiden viime kausien runkopelaajista Johanna Väliaho (17+6), Laura Lahtinen (3+3=6) sekä Roosa Pelto-Arvo (3+2=5) eivät olisi jatkamassa joukkueessa. Tulopuolella ovat puolestaan Kooveesta palaava Kiia-Mari Avikainen, Pessistä siirtynyt Taimi Mikkola, sveitsiläiset Sandrine Goetz (mv) ja Yagmur Yildiz, sekä takavuosien Happeen konkari Johanna Helminen (s.1983).

Amppareiden kokoonpanoa analysoidessa huomio kiinnittyy ensisijaisesti siihen, ettei joukkueella ole käytännössä kuin yksi selkeä tällä sarjatasolla mitat täyttävä pakki; Vilma Halkola. Toki ryhmässä on joitakin sellaisia pelaajia, jotka ovat jo viime kaudella joutuneet adaptoitumaan hyökkääjästä pakiksi, ja niitä on varmasti kesän aikana pyritty löytämään lisää. Se, että pelille on kaiveltu vielä kokenut Helminenkin kertoo kuitenkin siitä, että jonkinasteisesta pelaajapulasta Ampparit kuitenkin kärsii. Hyökkäyksen osalta etenkin Avikainen tuonnee aimo annoksen ratkaisukykyä, joskin Väliahon myötä sitä on myös lähtenyt. Myös Taimi Mikkola on mielenkiintoinen lisä Amppareiden hyökkäykseen; Mikkola on yksi niistä nuorista pelaajista, joille on kerääntynyt tietynlaista "liigapelaajan statusta" Pessissä (A-lohko), mutta toisaalta pelit joukkueessa ovat jääneet viime kausilla varsin vähäiseksi. Nähtäväksi jää, minkä tasoinen pelaaja Mikkola kykenee Amppareissa ja B-lohkossa olemaan.

Puolustajaongelmasta huolimatta Ampparit ovat saaneet ihan kilpailukykyisen parven kasaan. Joukkueessa on selkeät eturivin vastuunkantajat (Latvala ja Avikainen), joilta voidaan odottaa muhkeita tehoja illasta toiseen. Niitä Ampparit myös tarvitsevat, jos meinaavat sarjassa pärjätä.

ARVIO:
sijat 2.-5.



4. PIRKAT
Kauden 2020/2021 päätteeksi pudotuspelikarsinnoissa TPS:n kanssa vääntäneen Pirkkojen viime kausi oli selkeä pettymys; joukkue sijoittui runkosarjassa sijalle 6. keräten ainoastaan 7 voittoa. Huhujen mukaan joukkueen kautta värittivät osittain myös joukkueen sisäisest ristiriidat, joka lopulta johti siihen, että osa pelaajista ja johtohenkilöistä jätti joukkueen kauden jälkeen. Tältä osin Pirkat starttaakin kauteen 2022/2023 "puhtaalta pöydältä".

Pirkkojen onneksi naapuriseura Kooveessa asiat oli vedetty vielä pahemmin vihkoon, jonka myötä Pirkkojen pukuhuoneen ovi on käynyt kesän aikana myös sisäänpäin. Pirkat onkin tältä osin Classicin ohella suurin hyötyjä Kooveen sekoiluista; toistaiseksi Pirkat on julkaissut Kalpana Tarvaisen sekä Sara Aaltosen (mv) siirrot, mutta huhujen mukaan noita Koovee-taustaisia pelaajia olisi kesän aikana nähty Pirkkojen treeneissä huomattavasti enemmän. On siis mahdollista, että tulemme näkemään vielä lisää pelaajasiirtoja Kooveen ja Pirkkojen välillä, jotka voivat vahvistaa Pirkkojen iskukykyä merkittävästi. Toisesta naapuriseurasta Classicista saapuneen maalivahti Emma Mannilan myötä Pirkkojen maalivahtiosasto on enemmän kuin kunnossa.

Pirkojen (tähän mennessä julkaisema) pelaajisto on suhteellisen leveä, mutta edelleen suhteellisen kapea. Kaikkien yllätykseksi edelleen Pirkoihin jäänyt Pinja Myllymäki lienee edelleen yksi Miisa Turusen kärkihaastajista maalipörssissä, ja Pirkkojen kantavia voimia. Myllymäen merkityksestä kertoo myös viime kauden tilastot; Pirkat teki yhteensä 68 maalia, joista Myllymäki teki 24 (35%). Joukkueen toiseksi paras maalilukema oli 5, ja siihen ylsi yhteensä viisi pelaajaa. Odotan, että tulevalla kaudella Kalpana Tarvainen kykenee tuomaan merkittävää tukea Myllymäelle. Myös Henriikka Järveltä voitanee odottaa edelleen hyviä teholukemia tässä sarjassa, vaikka antaakin fyysisellä puolella etumatkaa kanssapelaajilleen. Tämän kolmikon takana tulee sitten sellainen hieman harmaahko ja osittain tuntematon massa, josta tässä kohtaa on vaikeampi lähteä ennustamaan mitään. Pelaajia on määrällisesti paljon, mutta tuloksenteon näkökulmasta selkeät vastuunkantajat edellä mainittujen lisäksi uupuvat.

Pelaajarallin lisäksi Pirkoissa on uudistunut myös valmennus; pelaajien keskuudessa ristiriitaisia tunteita herättänyt pitkän pätkän joukkueen peräsimessä ollut Jukka Myllymäki astui sivuun, ja tilalle on tullut Timo Tukiainen. Ainakin toistaiseksi pelaajien kommentit ovat olleet valmentajavaihdoksen suhteen ainoastaan positiivisia. Ja jos Pirkat tunnettiin aiemmin sinällään taitavana mutta ei niin "urheilullisena" joukkueena, on tätäkin puolta sosiaalisen median mukaan lähdetty kohentamaan panostamalla fysiikkavalmennukseen. Toki tämän suhteen mahdolliset tulokset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikajänteellä.

Pirkkalassa on päivitysten mukaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan hyvä pöhinä päällä - aika näyttää mihin se tulevalla kaudella riittää. Toki mahdolliset pelaajauutiset ennen kauden alkua voivat lisätä tuota pöhinää vielä entisestään.

ARVIO:
sijat 2.-5.

(loput neljä joukkuetta tulossa myöhemmin)

5. ÅIF
Muutoksen tuulia Sipoossa. Vahvana keskikastin joukkueena tunnettu Sipoon ylpeys sijoittui kausilla 2019/2020 ja 2020/2021 sijoille 5. ja 3. Jälkimmäisen kauden päätteeksi päävalmentaja Sami Vidgren sekä osa joukkueen avainpelaajista (mm. Emma Hartwall, Bianca Boman sekä Jenni Rautanen) siirtyivät ErViin. Vidgrenin korvasi Jussi Heikkinen, jonka debyyttikaudella ÅIF sijoittui sijalle 6.

Jos ÅIF:in pelaajapolitiikka Vidgrenin aikaan oli kallellaan kokemukseen ja muissa liigajoukkueissa pieneen rooliin jääneisiin pelaajiin, on se Heikkisen aikakaudella nojaamassa enemmän nuoriin ja huomattavasti nimettömämpiin pelaajiin. Tulevaksi kaudeksi joukkueeseen onkin tupsahtanut pitkä lista varsin tuntemattomia nuoria pelaajia, jotka eivät ole onnistuneet lyömään itseään läpi esimerkiksi PSS:n organisaatiossa. Toki joukossa on myös yksi tunnettukin nimi Aada Heikkisen (s.2003) siirtyessä Pessin edarista Sipooseen. Vaikuttaisi siltä, että myös Heikkinen on yksi niistä nuorista, joista Pessin (ja Kouvalaisen) urheilullisuuteen ja kilpailullisuuteen perustuva mankeli oli puristanut suurimman innostuksen salibandya kohtaan. Heikkinen mainitsee F-liigan haastattelussa, että hänen tavoitteensa Sipoossa olisi saada isompaa roolia ja nauttia jälleen salibandysta. Ensimmäistä tuskin tarvinnee ainakaan pahemmin jännitellä, kun isä-Heikkinen on penkin takana.

Pelkästään Aada Heikkisen tehojen varaan ei ÅIF:kaan tarvitse nojata, sillä joukkueen tulosyksikkönä edelliskautena toimineet Bea Karling (18+9=27) ja Pinja Jaakkola (17+8=25) jatkavat joukkueessa tulevallakin kaudella. Etenkin kiskoja pitkin höyryjunan tavoin etenevän Karlingin puolustaminen on osoittautunut viime kausilla monille vastustajille tekemättömäksi paikaksi. Sen mitä olen eri joukkueiden pelaajia jututtanut, tuntuu ÅIF herättävän jonkin verran tunteita myös pelityylinsä ansiosta; joukkueen kulmikas ja raastava kamppailuun perustuva pelityyli tekee kuulemma otteluista hyvin usein rikkonaisia, ja ottelut muistuttavat enemmän aladivaripelejä kuin F-liigaotteluita. Toisaalta joukkueen pelaajisto on muuttunut ja nuorentunut merkittävästi, joten on paljon mahdollista, että näemme tulevalla kaudella aiempaa pelaavamman ÅIF:in.

ÅIF:n tämän hetkisestä iskukyvystä on vaikea ennakoida mitään, koska en harjoitusotteluita ole toistaiseksi ennättänyt näkemään. Harkkapelien tulosten valossa tilanne vaikuttaa kuitenkin ihan positiiviselta; viimeisin harjoitusottelu SaiPaa vastaan päättyi tasapeliin, eikä listalla ole muutoinkaan suuria yllätyksiä, joskin sieltä löytyy tappio kriisijoukkue Kooveelle, joka onnistui häviämään Askola-gamesissa jopa 1.divarin LASB:lle.

Uskon kuitenkin, että ÅIF tulee olemaan vaikea vastus monelle myös tulevalla kaudella. Tasaisessa sarjassa silläkin on mahdollisuus onnistuessaan päästä karsimaan paikasta uudistuvaan F-liigaan. ÅIF:in itsensä, alueen tyttö- ja naissalibandyn, kuin F-liigankin kannalta olisi varsin suotavaa, että ÅIF olisi yksi niistä seuroista jotka jäisivät uudistuvaan Divariin. Tämä mahdollistaisi esim. farmiyhteistyön Pessin kanssa, joka palvelisi alueen tyttö- ja naissalibandya kokonaisvaltaisesti. En myöskään näe, että ÅIF ja Sipoo olisivat yhdistelmä, joka pitkässä juoksussa kykenee menestyvän F-liigajoukkueen elättämään. Annetaan kuitenkin ÅIF:in ratkaista oma kohtalonsa urheilullista kautta.

ARVIO:
sijat 4.-7.


6. JOKERIT
Jokerit on varsin helppo nimetä tulevan kauden mustaksi hevoseksi. Faktoja on lähde tarkistamaan, mutta joukkueen pelaajisto lienee pelatuilla liigaotteluilla mitattuna B-lohkon kokenein, tai jopa F-liigan kokenein, mikäli Jokereiden päävalmentajan ja myyntimies Joni Toivolaa on uskominen.

Kuten yleensä myös salibandy-Jokereiden ympärillä on riittänyt paljon puhetta ja huhuja. Ennen kevään nousukarsintoja muutamat joukkueen avainpelaajista totesivat todistettavasti, etteivät aio olla tulevalla kaudella mukana, mikäli joukkue nousee F-liigaan. Osa pelaajista pohti myös sellaista vaihtoehtoa, että osallistuisi ainoastaan kotiotteluihin, koska matkustaminen pitkin Suomea ei enää innosta. Nämä edellä mainitut puheet ja pelaajien epävarmuus jatkamisesta olivat sinällään 100% faktaa, vaikka seuran uutisessa päävalmentaja Toivola antoikin toisin ymmärtää. Sitä ei toki voi tiedää, oliko nuo pelaajien puheet pelkkiä puheita, vai oliko niissä jotain totuusperää - sillä ei liene enää tässä kohtaa väliä, koska pelaajien nimet näyttävät kuitenkin olevan joukkueen pelaajalistalla. Sitä jäämme kuitenkin mielenkiinnolla seuraamaan, nähdäänkö kaikki pelaajat esimerkiksi pitkän matkan vieraspeleissä Uusikaarlepyyssä, Kuopiossa jne.

Joukkueen tulevan kauden iskukyvyn arviointi on haastavaa, koska en myöskään Jokereiden otteita ole vielä ennättänyt tämän syksyn osalta katsastamaan. Se kuitenkin tiedetään, että joukkueen suorittaminen viime kaudella "1.divisioonassa" oli vakuuttavaa; 16 pelattua ottelua ja 15 voittoa maalierolla +107. Kevään liigakarsintasarjan Steelersia vastaan Jokerit vei nimiinsä puhtaasti voitoin 3-0. Näitä lukuja ihaillessa on kuitenkin muistettava myös se, että turnausmuotoinen 1.divisioona ja yksittäisinä otteluina pelattava F-liiga, ovat erilaiset maailmat. Kevään liigakarsinnoissakin Jokereille osui käteen vapaalippu, kun vastustajaksi määräytyi sarjajärjestelmän mukaisesti B-lohkon jumbo Steelers, joka pelasi karsinnat ilman ykkösmaalivahtiaan Juulia Katajaa. Tältä osin nouseminen oli Jokereille varsin helppo rasti, mutta joukkueen todellinen suorituskyky tullaan punnitsemaan, kun sarja alkaa.

Joukkueen pelaajisto on mielenkiintoinen. Kuten alussa tulikin jo mainittua, on joukkue paperilla kenties koko sarjan kokenein. Viime kauden tehokkain pelaaja olivat Anna Yli-Kojola, jonka vyöltä löytyy peräti 333 runkosarjan ottelua pääsarjatasolla. Yli 100 liigaottelun pelaajia löytyy useampikin; Tuuli Rannala (177), Nea Suominen (155), Kaisa Nieminen (145), Minttu Broström (129), Sara Suur-Hamari (119) sekä Jonna Karonen (102). Kokemusta joukkueelta löytyy siis vaikka muille jaettavaksi, eikä mahdollinen menestyminen jää ainakaan sen puutteesta kiinni. Haasteet syntyvätkin muista asioista; huhujen mukaan Jokerit eivät ole olleet viime vuosina kovinkaan aktiivinen harjoittelija, vaan harjoittelu on pitänyt sisällään pitkälti pelkkää lajia - sitäkin välillä vain kerran viikkoon. Osa pelaajista piiputti jo viime kauden matalatempoisissa 1.divisioonan otteluissa, joten saapa nähdä miten 60 minuutin tehokas peliaika sarjan kärkijoukkueita vastaan näille pelaajille maistuu.

Paljon on siis vielä kysymysmerkkejä Jokereidenkin suhteen ilmassa, mutta en pitäisi mitenkään mahdottomana ajatuksena, etteikö tälläkin joukkueella olisi tasaisessa sarjassa mahdollisuus päästä jopa karsimaan paikasta uudistuvaan F-liigaan.

ARVIO:
sijat 4.-7.


7. HELSINKI UNITED
Jos on Jokereiden ympärillä virinnyt keskustelua, niin se on ollut kuitenkin varsin maltillista naapuriinsa Helsinki Unitediin verrattuna. HU on puhututtanut monessakin mielessä; useassa salibandytoimijassa ja seuraajassa on herättänyt kummastusta pidempään esimerkiksi se, että miten HU jolla ei ole ainuttakaan tyttöjunioripelaajaa voi saada liigalisenssihakemuksensa läpi. Mitä ilmeisemmin joukkue on kuitenkin täyttänyt lisenssiehdot solmimalla yhteistyösopimuksen toisen seuran kanssa, jolla on ollut junioritoimintaa. Huhujen mukaan tuo sopimus on käytännön tasolla ollut kuitenkin vain pala paperia, sillä ilmeisestikään yhteistyötä ei ole ollenkaan/juurikaan tehty.

Myös joukkueen raastamiseen ja roikkumiseen perustuva pelitapa on kirvoittanut monenlaisia mielipiteitä vastustajissa.

Sen lisäksi, että HU:n toiminta on puhututtanut seuran ulkopuolella, on se tehnyt sitä huhujen mukaan myös joukkueen sisäisesti. Joukkueen sisältä saamieni tietojen mukaan pelaajisto on jo pidempään elätellyt toiveita siitä, että joukkueen valmennukseen tulisi muutoksia. Joukkueella olisi ilmeisesti ollut mahdollisuus saada jo viime kaudeksi koviakin vahvistuksia, jos valmennus olisi vaihtunut. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, eikä sen myötä vahvistuksiakaan tullut. HU:n kohdalla vanha sanonta "karavaani kulkee, ja koirat haukkuu" on kuitenkin pitänyt siinä mielessä hyvin paikkansa, että kaikista joukkueen ympärillä velloneista puheista ja erikoisuuksista huolimatta, joukkue onnistui debyyttikaudellaan hyvin. Etenkin alkukaudesta joukkue pääsi yllättämään vastustajansa omintakeisella pelityylillään, joka tuottikin joukkueelle ison määrän pisteitä alkukaudesta. Joukkue yllätti niin ulkopuoliset kuin itsensäkin sijoittumalla runkosarjassa lopulta sijalle 2. Loppukautta kohden oli kuitenkin selkeästi havaittavissa, että vastustajat osasivat kääntää HU:n pelitavan sitä itseään vastaan. Tämän teki myös pudotuspelikarsinnoissa vastaan tullut Rankat Ankat, joka hoiti karsintasarjan nimiinsä suhteellisen eleettömästi.

Sinällään onnistunut debyyttikausi F-liigassa ei ilmeisesti kuitenkaan poistanut pelaajien tyytymättömyyttä, vaan kauden päätyttyä suhteellisen suuri määrä pelaajia on pyrkinyt pääsemään pois joukkueesta. Osa pelaajista on lähtenyt ilman sen suurempaa showta pelaajasopimuksen umpeuduttua. Osa pelaajista on joutunut kuitenkin vaikeaan tilanteeseen allekirjoitettuaan aiemmin kaksivuotisen pelaajasopimuksen. Sopimusten purkaminen ei ole huhujen mukaan sujunut kovinkaan sulassa sovussa, valmennusjohdon pyrkiessä pitämään pelaajista kynsin hampain kiinni. Tämä on jossain määrin ymmärrettävää niissä tapauksissa, joissa pelaajat ovat hamunneet esimerkiksi paikalliskilpailija Jokereiden riveihin. Kyseenalaiseksi tilanteen on omasta mielestäni tehnyt kuitenkin se, että myös sellaisten pelaajien siirtymistä on pyritty estämään, joille on avautunut mahdollisuus mitata tasoaan A-lohkossa pelaavassa organisaatiossa. Yksi näistä pelaajista on ollut Henriikka Keinänen, jonka ensi kauden osoitteesta HU ja SB-Pro ovat vääntäneet pitkin kesää, joukkueiden siirrellessä hänen edustusoikeuttaan edestakaisin. Viimeisin tieto kertoo, että Keinänen olisi kuin olisikin ensi kaudella SB-Pron pelaaja. Samaan osoitteeseen jo kertaalleen siirtyi toinenkin HU:n pelaaja, mutta hänen edustusoikeutensa palautettiin takaisin HU:hun kesän aikana - mitä ilmeisemmin asiat hänen osaltaan eivät ole vielä ratkenneet, koska siirtoa Prohon ei ole uudelleen tehty. Pelaajalla ei huhujen mukaan ole aikomustakaan HU:n riveissä pelata, joten nähtäväksi jää pelaako pelaaja missään tulevalla kaudella, jos pelaaja ja HU eivät saa asioitaan sovittua.

Keinäsen lisäksi varmistuneita poistuvia pelaajia ovat SB-Prohon siirtynyt Emmi Mörsky, Jokereihin suunnanneet Jenni Juntunen ja Le Trang, Northern Starsiin siirtynyt Satu Pekkarinen sekä IFK Salibandyyn siirtynyt Anni Virrankari. Edellä mainituista Keinäsen ohella menetykseksi voi laskea kärkipuolustajin kuulueen Emmi Mörskyn. Huhujen mukaan halukkaita lähtijöitä olisi siis ollut vieläkin enemmän, mutta sopimusteknisistä syistä siirrot ovat jääneet haaveeksi, ainakin toistaiseksi. Ei liene kuitenkaan täysin poissuljettua, etteikö järki voittaisi tässäkin asiassa, ja osa pelaajista saa lähtöluvan.

Joukkueen tulevan kauden iskukyky on joka tapauksessa tällä hetkellä arvoitus; joukkue on pelannut kesän aikana suhteellisen ison määrän harjoitusotteluita, ja mikäli omat havaintoni somepäivityksistä pitävät paikkaansa, on joukkue hävinnyt niistä jokaikisen. Tämä ei ole toki yllätys pelkästään jo siitä syystä, että joukkueen paras pelaaja Keinänen (13+14=27) siirtyi toisaalle. Myöskään joukkueen parasta maalintekijää Anni Rainiota (18+7=25) ei näkynyt joukkueen kokoonpanossa Czech Openissa, joten saapa nähdä pitääkö huhut hänenkin poisjäännistään paikkaansa. Edellä mainittu kaksikko oli ainoa, jotka puhkaisivat viime kaudella 10 tehdyn maalin rajan.

On hieman ikävää toivoa millekään joukkueelle menestyksettömyyttä, mutta kun HU:n organisaatiota ja sen toimintaa arvioi kokonaisuutena, on se osoittanut olevansa kaikkea muuta kuin liigakelpoinen organisaatio. Tämän vuoksi toivon, että organisaatio pääsee viilaamaan puutteitaan Divarin puolelle. En kuitenkaan uskalla poissulkea sitäkään yllätyksen mahdollisuutta, että joukkue onnistuisi rytkyttämään itsensä karsintoihin viimeisestä paikasta F-liigaan.

ARVIO:
sijat 4.-7.


8. BLUE FOX
Sympaattinen Blue Fox asemoituu Kooveen tavoin oman lohkonsa jumbosuosikiksi. BF:n tilanteesta on jo tässäkin ketjussa spekuloitu sen verran paljon, etten enää samoja asioita lähde kokonaisuudessaan toistamaan. Faktat ovat kuitenkin karut; joukkue sijoittui viime kaudella 7. tasapistein jumboksi jääneen Steelersin kanssa. Tämän jälkeen joukkueesta on lähtenyt kolme selkeää avainpelaajaa (Sofia Lahti, Sofia Sutinen sekä Alma Hedman), joista etenkin ensiksi mainitun merkitys tuloksen kannalta oli iso.

Jotta joukkueella olisi mahdollisuus taistella paikasta seuraavan kauden F-liigaan, tulisi sen sijoittui vähintään sijalle 5. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että sen pitäisi kyetä jättämään taakseen vähintään kolme tässä ennakossa sen edelle sijoittamaani joukkuetta. Mission impossible. Uskon kuitenkin siihen, että joukkue kykenee tekemään yksittäisiä yllätyksiä etenkin kotonaan Tähtihallissa, johon etenkin etelän joukkueilla on poikkeuksellisen pitkä matka. Yksittäiset voitot eivät kuitenkaan riitä taistelussa 5.sijasta.

Blue Foxin lohdutukseksi on kuitenkin todettava, että uudistuva valtakunnallinen yksittäisinä otteluina pelattava Divari tulee jatkossa tarjoamaan tälle Pohjanmaan kärkiseuralle hyvän kehitysalustan.

ARVIO:
sija 8.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
8
Tässäpä alkuun TOP3. TPS mielestäni oletusarvoisesti selkeä finaalijoukkue. PSS ja Classic kisaavat toisesta paikasta.

1. TPS
Mestari lähtee kauteen ennakkosuosikkina. Pelasi viime kaudella tärkeimmät ottelunsa pääsääntöisesti kahdella viisikolla, koska päävalmentajan mukaan laatu ei riittänyt lopussa ryhmässä. Joukkueen rosteriin on sittemmin haalittu peräti 24 (!) kenttäpelaajaa, joten tuosta joukosta voisi kuvitella löytyvän nyt kolmen pelaavan ketjun verran kyvykkäitä pelaajia.

Hyökkäysosasto on erittäin vahva: Nordlund, L.Rantanen, Saario, Leino, Höynälä ja O.Pietilä ovat pelaajia, joiden voisi olettaa pelaavan säännöllisesti, ja niin paljon kuin jaksavat. Loput yhdeksän (9) hyökkääjistä taistelee sitten lopuista kolmesta pelipaikasta. Ei tarvinne kummoinen oraakkeli olla ennustaessaan, että joillekuille voi kauden aikana tulla paha mieli, sillä haasteellista tulee olla löytää riittävästi peliaikaa kaikille.

Puolustusosasto tilanne on stabiilimbi; N.Rantanen, E.Pietilä, Leminen, Virta, Maikola pitäisi olla vakikalustoa, ja loput neljä (4) Suomela, Niemi, Kaasalainen ja Siirilä rotatoi.

Maalivahtiosastollakin tilanne on selkeä; Vuorela pelaa lähtökohtaisesti aina, ja muut käy stunttaamassa tarvittaessa.

Rosteri on nyt niin syvä ja leveä, että muu kuin finaalipaikka olisi tälle joukkueelle totaalinen epäonnistuminen. Tämän junan voi mielestäni suistaa raiteiltaan ainoastaan sisältäpäin - jos pelaajien tyytymättömyys alkaa syödä yhteishenkeä.

TOP6:
Vuorela (mv)
N.Rantanen - E.Pietilä
Nordlund - Saario - L.Rantanen

Arvio: varma finaalijoukkue

2. PSS
Porvoossa puhaltaa muutoksen tuulet moniltakin osin; merkittävin on luonnollisesti päävalmentajavaihdos Jukka Kouvalaisen siirryttyä sapaattivapaalle. Valmentajamarkkinat ovat olleet jo pidemmän aikaa sen verran kuivat, että PSS päätyi nostamaan päävalmentajaksi Kouvalaisen apuna toimineen Tiia Ukkosen. Aika näyttää tuoko tämä valinta joukkueen pelaamiseen ja toimintaan jatkuvuutta vai uudistusta. Joka tapauksessa jonkinlaisen kysymysmerkin valmentajavaihdos aina luo - niin myös tällä kertaa.

PSS julkaisi joukkueensa Instagramissa heinäkuussa; julkaisussa suurimman huomion kiinnitti pelaajien määrä - joukkueella oli tuolloin kasassa sopimuksia 9 hyökkääjän, 7 puolustajan sekä 2 maalivahdin kanssa. En tiedä asian taustoja, mutta PSS:n kannalta huolestuttavaa on mielestäni se, että joukkueen perälauta on alkanut vuotamaan nuorison osalta; Kalpana Tarvainen lähti vuosi sitten, nyt vuorossa olivat Taimi Mikkola, U19-naisten maailmanmestari Alisa Kettunen sekä nykyisessä U19-naisten maajoukkueessa pelaava Aada Heikkinen. Etenkin kaksi viimeksi mainittua olisivat tuoneet tärkeää leveyttä kokoonpanoon.

Terävyyttä kokoonpanossa toki on sen verran, että PSS tulee samaan kaksi erittäin tulivoimaista ketjua kasaan, mikäli mahdollisia poissaoloja (loukit, korona jne.) ei suuremmin tule. Kolmas kenttä jää täydelläkin rosterilla sarjan taso nähden heikommaksi - mahdolliset poissaolot luonnollisesti heikentäisi sitä entisestään.

PSS:ää ei sovi kuitenkaan missään nimessä aliarvioida. Joukkueella on riveissään Holmbergien, Sundströmin, Westerlundin, Lampisen ja Mannisen kaltaisia "tähtipelaajia", jotka tekee joukkueesta edelleen yhden sarjan vahvimmista.

Päävalmentajavaihdos sekä rosterin kapeus jättävät tällä hetkellä sen verran kysymysmerkkejä ilmaan, ettei PSS ole omasta mielestäni tähän sarjaan ennakkosuosikki vaan haastaja.

TOP6:
Salo (mv)
Lampinen - Manninen
F.Holmberg - Sundström - Westerlund

Arvio: potentiaalinen finaalijoukkue

3. CLASSIC
Kausilla 2007-2018 11 vuotta putkeen mitaleilla (8 kultaa, 3 hopeaa) olleen Naisten Salibandyliigan kestomenestyjän viime vuodet ovat olleet laihoja. Ulkopuolisen silmin on näyttänyt siltä, että organisaation panostukset ovat kohdistuneet pääsääntöisesti miesten edustusurheiluun, ja naiset ovat jääneet vähemmälle. Viime kausien rosterit ovat olleet suhteellisen kapeita, ja valmentajiakin on tullut ja mennyt vuoron perään. Jatkuvuus sekä selkeät satsaukset joukkueeseen ovat jääneet puuttumaan.

Tuleva kauden rakennus näyttäisi kuitenkin kääntävän joukkueen kurssia. Joukkue on vahvistunut kevään ja kesän aikana merkittävästi - kiitos etenkin naapuri Kooveen sekoilujen.

Maalivahtiosasto on tulevalla kaudella erittäin vahva: joukkueen haaviin tarttui yksi sarjan parhaista maalivahdeista, U19-naiset maailmanmestaruuteen torjunut Juulia Kataja (Steelers). Häntä kirittämään saapui naisten maajoukkueen harjoitusringissäkin nähty Noora Laakso (Koovee).

Kenttäpelaajien osalta joukkueen materiaali oli jo viime kaudella suhteellisen terävä, joskin kapea. Tulevaksi kaudeksi joukkue vahvistuu merkittävästi, kun joukkueeseen ovat siirtyneet mm. naisten maajoukkuerinkiin kuuluvat Elli Kylmäluoma (Koovee) ja Veera Vilenius (Koovee). Uusina kasvoina leveyttä rosteriin tuovat puolestaan Mila Manninen (Koovee), Sofia Sinkko (Koovee) sekä Sofia Lahti (Blue Fox). Omista junioreista mukaan on nostettu myös U19-leireillä mukana ollut Ida Kattilakoski.

Edellä mainittujen siirtojen myötä Classic tulee samaan tulevalla kaudella kasaan kolme laadukasta kentällistä, jonka lisäksi maalinsuulta löytyy yksi sarjan parhaista maalivahdeista. Lähtökohdat ovat siis jopa erinomaiset.

Classicin osalta isoin kysymysmerkki osoitettakoot penkin taakse, sillä joukkue on saanut kaikessa hiljaisuudessa uudeksi päävalmentajakseen liigatasolla (toistaiseksi) nimettömän Jarkko Rinteen. Classicin uutisessa kuitenkin kerrotaan, että Rinne on valmentanut Classicissa tyttöjunioreita lähes kymmenvuoden ajan, joten tältä osin seura tietänee mitä valinnalla saa. Rinne puolestaan pääsee aloittamaan liigavalmentajauransa varsin mukavissa merkeissä, sillä joukkueen rosterista mahdollinen menestyminen ei pitäisi jäädä kiinni.

TOP6:
Kataja (mv)
Laitila - Jokinen
Pöllänen - Hämäläinen - Vilenius

Arvio: potentiaalinen finaalijoukkue

Muut joukkuearviot tulossa omalta osaltani myöhemmin.


Useampi sen verran kovatasoinen joukkue A-lohkossa nykytiedoilla että finaalipaikkoja en lähtisi vielä jakamaan. Vain Loisto ja KooVee jää selvästi jälkeen. Halleilla huhutaan että kaudesta tulee oletettua tasaisempi ja top 6 tulevat todennäköisesti voittamaan toisiaan ristiin rastiin.

Muista, arvon Säbämestari, ettei kaikkea kuulemaansa kannata uskoa. Salibandypiirit ja -hallit ovat tunnettuja satusedistä ja tarinatädeistä.
Ulkopuolisen näkökulmasta herättää ihmetystä tuo Pron ja HUn välinen kiista. Salibandystä toivotaan ammattimaisempaa urheilulajia, mutta samalla pelaajasopimuksia ei kunnioiteta.

Sellaistakin huhua on nimittäin liikkunut, että Pro on kuukausien ajan vikitellyt HU:n useampia sopimuspelaajia. Jos tämä pitää paikkansa, niin ammattiurheilusta voidaan vain haaveilla ja leikitään vaan jatkossakin siellä aikuisten miesten hiekkalaatikolla.

Faktojakin toki esität ja mukavan valikoivasti, mielenkiintoista että HU saa rapaa junioritoiminnan puuttumisesta, vaikka Jokereilla taitaa olla junioripelaajia paljon vähemmän. Viime kaudella heillä ei ollut yhtään tyttöjuniorijoukkuetta.
Annettaisiinko jatkossakin tulosten puhua puolestaan ja jaettaisiin liigapaikat urheilullisen menestyksen perusteella? Niillä näytöillä Jokerit ja HU ovat molemmat paikkansa liigassa ansainneet.
 
Viestejä
557
Muista, arvon Säbämestari, ettei kaikkea kuulemaansa kannata uskoa. Salibandypiirit ja -hallit ovat tunnettuja satusedistä ja tarinatädeistä.

Lämpimästi tervetuloa foorumille arvon seriffi. 🤝 Mukavaa, että kirjoitukseni saa aikaiseksi vastakommentointia, ja poikii myös uusia jäseniä foorumille. HU:n taustajoukoista tänne aiemmin ilmestyi aiemmin uutena kirjoittajana parin viestin verran myös Wapalapa, joka ei selvästikään pitänyt siitä, että joukkueen sisäiset asiat olivat nousseet puheeksi täällä foorumilla.

Sen voin niin seriffille ja edellä mainitulle Wapalavalle, kuten myös kaikille muillekin omalta osaltani vakuuttaa, etten usko kaikkea kuulemaani. Asiat joista tänne kirjoitan ovat pääsääntöisesti omin silmin nähtyjä ja omin korvin kuultuja, TAI vaihtoehtoisesti useammasta (toisistaan erillisistä) lähteistä saatuja. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että esittämäni asiat olisivat keksittyjä. Pyrin myös siihen, että erittelen kirjoituksissani huhut sekä omat mielipiteeni. Huhut ovat toki luonteeltaan aina huhuja, ja niiden osalta jokainen voi tehdä itse päätöksensä, uskoako niitä vai ei. Mielipiteet ovat luonnollisesti mielipiteitä, eikä niistä tarvitsekaan olla samaa mieltä. Ja jos tulee jossain kohtaa kirjoitettua jotain merkittävästi ohi maalin osunutta, niin itseltäni löytyy selkärankaa myös nostaa käsi ylös virheen merkiksi.

Useampi sen verran kovatasoinen joukkue A-lohkossa nykytiedoilla että finaalipaikkoja en lähtisi vielä jakamaan. Vain Loisto ja KooVee jää selvästi jälkeen.

Ei kannatakaan, jos aidosti näet että A-lohkossa on kuusi joukkuetta, jotka kamppailevat kärkisijoista. Sillä asiantuntemuksella, kokemuksella ja tiedolla joka itselleni on vuosien saatossa kertynyt, uskallan kuitenkin olla sitä mieltä, että ennakoissa esittämälläni tavalla TPS, PSS ja Classic ovat selkeästi muita edellä, ja tulevat ratkaisemaan mitalit keskenään. Esim. EräViikinkien tai Rankkojen Ankkojen nouseminen tuohon kastiin, vaatisi selkeitä vahvistuksia, joista ei ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi viitteitä. TPS:n nostin noista kolmesta selkeäksi finaalijoukkueeksi siitä syystä, että joukkueen pelaajamateriaali on nyt niin vahva, että sillä pitäisi olla finaalissa. Aivan kuten Classicilla on miesten sarjassa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö joukkue voi alisuorittaa ja jäädä ulos finaaleista. Jos niin kävisi, olisi seuran urheilu- ja valmennusjohdolla peiliin katsomisen paikka.

Ulkopuolisen näkökulmasta herättää ihmetystä tuo Pron ja HUn välinen kiista. Salibandystä toivotaan ammattimaisempaa urheilulajia, mutta samalla pelaajasopimuksia ei kunnioiteta.

On omasta mielestäni tällä hetkellä varsin kaukaa haettua puhua "ammattimaisesta" (= ammatin tavoin harjoitettavasta) urheilulajista, kun valtaosassa F-liigaseuroista (naisten sarja) pelaaminen maksaa vähintäänkin osalle (ellei kaikille) joukkueen pelaajista.

Kärjistäen; sellaiset pelaajasopimukset, jossa pelaaja sitoutuu a) maksamaan seuralle pelaamisestaan xxxx euroa per kausi, tai b) tekemään vastineena työsuorituksia (=talkoot), saaden vastineena lähinnä treenit, pelit, mailan ja verkkarit, vertautuu hyvin pitkälti esimerkiksi kuntosalijäsenyyteen tai muihin kuluttajansuojan piirissä oleviiin palveluihin; pelaaja maksaa siitä, että saa käyttää seuran tarjoamia palveluita (=harrastaa). Tällöin keskustelemme juridisessa mielessä siitä, mikä olisi tällaisen sopimuksen suositeltu muoto (toistaiseksi voimassa oleva vai määrä-aikainen, ja jos määrä-aikainen, niin minkä pituinen), ja millä ehdoilla harrastaja (=kuluttaja) voi sen purkaa.

Edellä mainitun kaltaiset sopimukset, joissa pelaaja sitoutuu tuomaan rahaa seuralle (joko rahana tai työsuorituksena) palvelevat enemmän seuroja kuin harrastajaa, koska sopimuksen oleellisin asia on se, että seura saa pelaajan sitoutumaan maksajaksi. Käytännössä pelaajan näkökulmasta tällaista sopimusta ei kannattaisi koskaan tehdä pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi/kaudeksi. Tämä on myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston suositus. Mikäli sopimus kuitenkin solmitaan pidemmäksi ajaksi, esimerkiksi kahdeksi kaudeksi, tulisi sopimukseen aina selkeästi kirjata myös ne ehdot, joilla sopimus voidaan puolin ja toisin päättää ennenaikaisesti. Esimerkiksi pitkä-aikainen sairastuminen, työttömyys tai toiselle paikkakunnalle muuttaminen ovat Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan sellaisia "ei-ennakoitavissa olevia tekijöitä", joiden toteutuessa sopimuksessa pysymistä voidaan pitää kohtuuttomana. Tällöin määräaikainenkin sopimus pitäisi olla purettavissa, vaikka ko. tekijöitä asioita ei olisi erikseen sopimukseen kirjattu purkuperusteeksi.

Jos kuitenkin unohdetaan edellä mainittu juridinen "höpinä", ja pohditaan asiaa enemmän arkijärjellä; jos harrastajalla (=ei ammattiurheilija) on mahdollisuus päästä laadukkaampaan ympäristöön, ja pelaajana kovempaan sarjaan, niin millainen valmentaja ei pelaajan siirtymistä tällaisessa tilanteessa tukisi? Ainakin niissä seuroissa ja joukkueissa joissa olen itse aikanaan toiminut, pelaajia rohkaistiin ottamaan haasteita vastaan, sen sijaan että siirtymisiä olisi pyritty tietoisesti estämään. Toki tiedostan, että tämänkin lajin sisällä on monenlaista toimijaa ja menijää, eivätkä kaikki välttämättä mieti asiaa samalla tavoin.

Toistan vielä aiemmin kirjoittamaani; ymmärrän henkilökohtaisesti sen, että HU on estänyt sopimuksen alaistensa pelaajien siirtymisen samassa sarjassa pelaavan paikalliskilpailija Jokereiden riviin. Tähän ymmärrykseen on sisältänyt oletus, että joukkueiden toiminnan sisältö ja siitä perittävä kustannus ovat suurin piirtein samalla tasolla. Se on kuitenkin sotinut omaa ajatusmaailmaani vastaan, että myös sellaisten pelaajien siirtymistä on pyritty estämään, joilla olisi mahdollisuus haastaa itseään selkeästi vahvemmassa organisaatiossa, ja eri sarjassa. Esimerkiksi Henriikka Keinäsen (s.1991) osalta puhumme yhdestä niistä viime kaudella F-liigan B-lohkossa pelanneesta pelaajasta, joilla voisi olla myös edellytyksiä tulla valituksi syyskuun alussa Ruotsin kohtaavaan B-maajoukkueeseen. Ei kävisi mielessänikään pyrkiä estämään tämän kaltaisen pelaajan mahdollisuutta tavoitella vielä peliuransa tuossa vaiheessa uusia kokemuksia.

Sellaistakin huhua on nimittäin liikkunut, että Pro on kuukausien ajan vikitellyt HU:n useampia sopimuspelaajia. Jos tämä pitää paikkansa, niin ammattiurheilusta voidaan vain haaveilla ja leikitään vaan jatkossakin siellä aikuisten miesten hiekkalaatikolla.

Edelliseen kappaleeseen viitaten, tämäkin on omasta mielestäni aivan normaalia, kun puhumme ammattiurheilun sijaan harrastamisesta. Lähestyn tätä asiaa puhtaasti harrastajien kautta - mikä on heidän etunsa. Ymmärrän toki sen, että seuran edustajia harmittaa, jos muut vievät heiltä pelaajia. Se kuitenkin kertoo mielestäni siitä, että seuran omassa toiminnassa on jotain vikaa ja puutteita, kun pelaajat haluavat toisaalle lähteä. Seurojen tulisikin keskittyä kehittämään organisaatioidensa toimintaa sellaiseksi, johon pelaajat haluavat tulla, ja jossa haluavat pysyä.

F-liigassa käytävää kilpailua ei tule nähdä vaan joukkueiden välillä kaukalossa käytävänä kamppailuna, vaan isossa kuvassa organisaatioiden välisenä; millaisen toimintaympäristön ja -kulttuurin organisaatio kykenee luomaan, mikä on ydintoimintojen (harjoitukset, pelaaminen, valmennus) laatu, miten eritasoiset tukitoiminnot on järjestetty, mikä on organisaation taloustilanne (joutuvatko pelaajat maksaamaan <-> maksetaanko heille) jne. Esimerkiksi FBC Loiston ja TPS:n joukkueet ovat edelliskausilla pelanneet kaukalossa tasaisia pelejä, mutta kaukalon ulkopuolella TPS on ottanut tukevan niskalenkin nimenomaan organisaationa. Tuo näkyy tällä hetkellä erittäin voimakkaasti pelaajaliikenteessä. Ja jos mietitään tuota SB-Pron ja HU:n välistä kädenvääntöä, niin eihän nämä kaksi mahdu organisaatioina tällä hetkellä edes samaan lauseeseen.

Karu fakta on se, että hyvistä pelaajista käydään tällä hetkellä erittäin kovaa kilpailua. Ja tätäkin kilpailua käydään kahdella tasolla; kansainvälisellä tasolla Ruotsi houkuttelee etenkin huippupelaajia Suomesta, ja myös Sveitsiin matkataan kokemuksen perässä. Tämän myötä kotimaahan kansalliselle tasolle jää entistä vähemmän liigatason pelaajia, joista organisaatiot käyvät kovaa kisaa. Tässä kilpailussa pärjäävät parhaiten ravintoketjun yläpäässä olevat organisaatiot, eli ne joilla tuote on jo kunnossa, esim. TPS, PSS sekä Classic. Mitä alemmaksi ravintoketjussa mennään, sitä heikommaksi käy organisaation asema. Pelaajien kannalta tilanne on enemmänkin päinvastainen; liigapelaajan status ja nimekkäämmänkin seuran verkkarit on saatavilla ale-hintaan. Edistyneemmät pelaajat voivat puolestaan kilpailuttaa liigaseurojen tarjoamia soppareita, kun lähes kaikilla on tarvetta täydentää kokoonpanoaan. Kaiken kaikkiaan nyt on ostajien (=pelaajien) markkinat.

Nykyisessä toimintaympäristössä pärjäävätkin parhaiten ne organisaatiot, joilla tuote on kunnossa, tai jotka kykenevät sen laittamaan kuntoon. TPS on malliesimerkki siitä, kuinka joukkue nousi vuodessa pudotuspelikarsinnoista F-liigan mestariksi.

Toivoisinkin organisaatioilta enemmän duunia ja tekoja voivottelun sijaan. Sillä ei saa tänä päivänä mitään.

Faktojakin toki esität ja mukavan valikoivasti, mielenkiintoista että HU saa rapaa junioritoiminnan puuttumisesta, vaikka Jokereilla taitaa olla junioripelaajia paljon vähemmän. Viime kaudella heillä ei ollut yhtään tyttöjuniorijoukkuetta.

Tässä olet oikeassa. En ole tutustunut tätä puolta Jokereista tarkastella. Hyvä että nostit asian esiin - oletan, että esität edellä mainitun faktoihin pohjautuen.

Yleisellä tasolla; liigalisenssin saamiseksi joukkueella tulee olla ollut päättyneellä kaudella kaksi joukkuetta kahdessa eri sarjassa T21-T16 ikäluokissa. Tai vaihtoehtoisesti kirjallinen sopimus yhteistyöstä junioritoiminnasta jonkun toisen seuran kanssa. Koska Jokereille(kin) on liigalisenssi myönnetty, on heidän täytynyt jompikumpi näistä ehdoista täyttää. Aivan kuten muidenkin F-liigaseurojen. Siitä ei minulla tietoa kuitenkaan ole, minkä organisaation kanssa Jokerit on sopimuksensa tehnyt. Se selviää kyllä myöhemmin. Sen kuitenkin tiedän, kenen kanssa HU:lla on sopimus ollut, ja jotain huhujakin kuullut siitä, kuinka yhteistyö on käytännössä toiminut (tai pikemminkin ei ole toiminut). Annetaan tämän kuitenkin jo olla.

Annettaisiinko jatkossakin tulosten puhua puolestaan ja jaettaisiin liigapaikat urheilullisen menestyksen perusteella? Niillä näytöillä Jokerit ja HU ovat molemmat paikkansa liigassa ansainneet.

Annetaan ja ei anneta. Valitettavasti liigapaikkoja ei jaeta pelkän urheilullisen menestyksen perusteella.

F-liigalisenssi itsessään pitää jo sisällään neljä eri kohtaa; 1.urheilullinen kelpoisuus, 2.oikeudellinen ja taloudellinen kelpoisuus, 3.olosuhteet sekä 4.organisaatio. Nämä pitävät sisällään erilaisia kriteereitä, jotka jokaisen F-liigaorganisaation tulee täyttää. Valitettavasti kriteereiden valvonta on huhujen mukaan varsin puutteellista, ja kuten esimerkiksi F-liigan miesten sarjan finaalisarja osoitti - myös F-liiga on valmis joustamaan noista itse asettamistaan kriteereistä.

Oma mielipiteeni on varsin jyrkkä, mutta selkeä; omasta mielestäni organisaatiot, joissa toiminta tyttö- ja naispuolella sisältää vaan aikuisurheilun, eivät kuulu F-liigaan. Jos tarkastellaan esimerkiksi edellä mainitun kaksikon, eli Helsinki Unitedin ja Jokereiden joukkueiden kokoonpanoja, ei niissä ole juurikaan jatkuvuutta. Molempien toiminta on täysin sen varassa, mitä muista organisaatioista saa. Toki pääkaupunkiseudulla joukkueen riipiminen liigastatuksella lienee helpompaa kuin muualla, koska pelaajia on ympärillä määrällisesti paljon. Tämäkään ei kuitenkaan omasta mielestäni riitä, vaan toivoisin näkeväni jokaisella F-liigajoukkueella omaa laajaa junioritoimintaa aivan sieltä pienistä junioreista alkaen. Nämä ovat kuitenkin vain minun mielipiteitäni. Kuten alussa totesin - mielipiteissä voi ja saa olla eroa.

Toinen asia, josta toivoisin F-liigan olevan tarkempi, ovat otteluareenat. Oma mielipiteeni tähän asiaan on se, että poikkeuslupia ei tulisi hyväksyä sellaisessa tilanteessa, jossa samalta paikkakunnalta löytyy sarjamääräysten mukainen otteluareena. Jokereiden käyttämän Lehto-areenan speksejä en tiedä, mutta ymmärtääkseni HU:n käyttämä Stars-areena (Espoo) tarvitsee poikkeusluvan. Sama pätee Turkuun ja FBC Loiston käyttämään Sport Gardeniin. Vaikea on kyllä ymmärtää sitä, miksi F-liiga antaa tämmöisissä sarjamääräysten vastaisissa "ladoissa" otteluita pelata, kun näiltäkin paikkakunnilta löytyisi mitat täyttäviä areenoita. Tai miksi tämmöisiä määräyksiä sitten ylipäänsä sääntöihin / sarjamääräyksiin kirjataan, jos niitä ei tarvitse noudattaa?

Henkilökohtaisesti toivon, että 12 joukkueen sarjaan siirryttäessä kriteeristön rima olisi asetettu riittävän korkealle, ja asetetuista kriteereistä pidettäisiin kiinni. Uudistuvassa valtakunnallisessa Divarissa kriteeristö voi olla mielestäni huomattavasti löyhempi, ja organisaatioita voitaisiin pitää siellä niin pitkään, että ne täyttävät kaikki määritetyt kriteerit.
 
Henkilökohtaisesti toivon, että 12 joukkueen sarjaan siirryttäessä kriteeristön rima olisi asetettu riittävän korkealle, ja asetetuista kriteereistä pidettäisiin kiinni.

Muistan miten "tuotetta" nimeltä naissalibandy haluttiin laittaa kuntoon maajoukkueen päävalmentajan toimesta ensin siten, että: "pelaajien pitää siirtyä ulkomaille pelaamaan kovia pelejä jotta menestystä tulee MM-kisoissa" = ei toiminut. Sitten oli "sarjajärjestelmää pitää muuttaa (NLA/NLB:ksi), että tulisi enemmän tasaisia ja kovia pelejä pelaajille" = tämäkään ei toiminut. Nyt palataan taas lähtöruutuun yksi ja toivotaan sillä, että saadaan tuote kuntoon... kunnes sitten taas joku viisas keksii tuon pyörän uudelleen.
 
Viestejä
557
Muistan miten "tuotetta" nimeltä naissalibandy haluttiin laittaa kuntoon maajoukkueen päävalmentajan toimesta ensin siten, että: "pelaajien pitää siirtyä ulkomaille pelaamaan kovia pelejä jotta menestystä tulee MM-kisoissa" = ei toiminut. Sitten oli "sarjajärjestelmää pitää muuttaa (NLA/NLB:ksi), että tulisi enemmän tasaisia ja kovia pelejä pelaajille" = tämäkään ei toiminut. Nyt palataan taas lähtöruutuun yksi ja toivotaan sillä, että saadaan tuote kuntoon... kunnes sitten taas joku viisas keksii tuon pyörän uudelleen.

Tämä kuvailemasi historia on osoittanut ainakin sen, ettei oikotietä onneen ole olemassa. Se kertoo mielestäni myös sen, ettei maajoukkuevalmennuksen tavoitteet kättele seuraorganisaatioiden tavoitteiden kanssa. Luotan kuitenkin siihen, että noistakin harha-askeleista on jäänyt eri tahoille oppia käteen, eikä samoja virheitä tulla enää toistamaan.

Jokainen, joka on perillä F-liigan ja sen alaisuudessa pelaavien organisaatioiden nykytilasta, ymmärtänee ettei "tuotetta" ole mahdollista saada kuntoon hetkessä. Jos näin kuitenkin halutaan pidemmällä aikavälillä tehdä, vaatii se johdonmukaista ja raakaa duunia seuraorganisaatioilta. Sekä tietysti F-liigan omalta osaltaan huolehtimaan siitä, että mukana olevat organisaatiot oman duuninsa tekevät.

Kuten tuossa aiemin jo mainitsinkin, niin F-liigalla on vastuu riman asettamisesta, ja sen valvomisesta että seuraorganisaatiot sen ylittävät. Rimaa voi asettaa erilaisilla sarja- ja lisenssimääräyksillä, ja niitä voi vuosien saatossa porrastetusti kiristää. Oleellisinta mielestäni on, että vaatimukset ovat realistisia, ja niiden toteutumista valvotaan, ja toteutumatta jättämistä sanktioidaan. Valitettavasti nuo sanktiot, ja niiden välttäminen voi plla tietyissä asioissa ainoa "porkkana", joka saa organisaatioita tietyn asian kuntoon laittamaan.

Uskon henkilökohtaisesti siihen, että suunta joka nyt on valittu, on itsessään oikea. Mihin se lopulta johtaa, on kuitenkin paljon kiinni matkanjohtajasta, eli F-liigasta.
 
Viestejä
9
7. HELSINKI UNITED
Jos on Jokereiden ympärillä virinnyt keskustelua, niin se on ollut kuitenkin varsin maltillista naapuriinsa Helsinki Unitediin verrattuna. HU on puhututtanut monessakin mielessä; useassa salibandytoimijassa ja seuraajassa on herättänyt kummastusta pidempään esimerkiksi se, että miten HU jolla ei ole ainuttakaan tyttöjunioripelaajaa voi saada liigalisenssihakemuksensa läpi. Mitä ilmeisemmin joukkue on kuitenkin täyttänyt lisenssiehdot solmimalla yhteistyösopimuksen toisen seuran kanssa, jolla on ollut junioritoimintaa. Huhujen mukaan tuo sopimus on käytännön tasolla ollut kuitenkin vain pala paperia, sillä ilmeisestikään yhteistyötä ei ole ollenkaan/juurikaan tehty.

Myös joukkueen raastamiseen ja roikkumiseen perustuva pelitapa on kirvoittanut monenlaisia mielipiteitä vastustajissa.

Sen lisäksi, että HU:n toiminta on puhututtanut seuran ulkopuolella, on se tehnyt sitä huhujen mukaan myös joukkueen sisäisesti. Joukkueen sisältä saamieni tietojen mukaan pelaajisto on jo pidempään elätellyt toiveita siitä, että joukkueen valmennukseen tulisi muutoksia. Joukkueella olisi ilmeisesti ollut mahdollisuus saada jo viime kaudeksi koviakin vahvistuksia, jos valmennus olisi vaihtunut. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, eikä sen myötä vahvistuksiakaan tullut. HU:n kohdalla vanha sanonta "karavaani kulkee, ja koirat haukkuu" on kuitenkin pitänyt siinä mielessä hyvin paikkansa, että kaikista joukkueen ympärillä velloneista puheista ja erikoisuuksista huolimatta, joukkue onnistui debyyttikaudellaan hyvin. Etenkin alkukaudesta joukkue pääsi yllättämään vastustajansa omintakeisella pelityylillään, joka tuottikin joukkueelle ison määrän pisteitä alkukaudesta. Joukkue yllätti niin ulkopuoliset kuin itsensäkin sijoittumalla runkosarjassa lopulta sijalle 2. Loppukautta kohden oli kuitenkin selkeästi havaittavissa, että vastustajat osasivat kääntää HU:n pelitavan sitä itseään vastaan. Tämän teki myös pudotuspelikarsinnoissa vastaan tullut Rankat Ankat, joka hoiti karsintasarjan nimiinsä suhteellisen eleettömästi.

Sinällään onnistunut debyyttikausi F-liigassa ei ilmeisesti kuitenkaan poistanut pelaajien tyytymättömyyttä, vaan kauden päätyttyä suhteellisen suuri määrä pelaajia on pyrkinyt pääsemään pois joukkueesta. Osa pelaajista on lähtenyt ilman sen suurempaa showta pelaajasopimuksen umpeuduttua. Osa pelaajista on joutunut kuitenkin vaikeaan tilanteeseen allekirjoitettuaan aiemmin kaksivuotisen pelaajasopimuksen. Sopimusten purkaminen ei ole huhujen mukaan sujunut kovinkaan sulassa sovussa, valmennusjohdon pyrkiessä pitämään pelaajista kynsin hampain kiinni. Tämä on jossain määrin ymmärrettävää niissä tapauksissa, joissa pelaajat ovat hamunneet esimerkiksi paikalliskilpailija Jokereiden riveihin. Kyseenalaiseksi tilanteen on omasta mielestäni tehnyt kuitenkin se, että myös sellaisten pelaajien siirtymistä on pyritty estämään, joille on avautunut mahdollisuus mitata tasoaan A-lohkossa pelaavassa organisaatiossa. Yksi näistä pelaajista on ollut Henriikka Keinänen, jonka ensi kauden osoitteesta HU ja SB-Pro ovat vääntäneet pitkin kesää, joukkueiden siirrellessä hänen edustusoikeuttaan edestakaisin. Viimeisin tieto kertoo, että Keinänen olisi kuin olisikin ensi kaudella SB-Pron pelaaja. Samaan osoitteeseen jo kertaalleen siirtyi toinenkin HU:n pelaaja, mutta hänen edustusoikeutensa palautettiin takaisin HU:hun kesän aikana - mitä ilmeisemmin asiat hänen osaltaan eivät ole vielä ratkenneet, koska siirtoa Prohon ei ole uudelleen tehty. Pelaajalla ei huhujen mukaan ole aikomustakaan HU:n riveissä pelata, joten nähtäväksi jää pelaako pelaaja missään tulevalla kaudella, jos pelaaja ja HU eivät saa asioitaan sovittua.

Keinäsen lisäksi varmistuneita poistuvia pelaajia ovat SB-Prohon siirtynyt Emmi Mörsky, Jokereihin suunnanneet Jenni Juntunen ja Le Trang, Northern Starsiin siirtynyt Satu Pekkarinen sekä IFK Salibandyyn siirtynyt Anni Virrankari. Edellä mainituista Keinäsen ohella menetykseksi voi laskea kärkipuolustajin kuulueen Emmi Mörskyn. Huhujen mukaan halukkaita lähtijöitä olisi siis ollut vieläkin enemmän, mutta sopimusteknisistä syistä siirrot ovat jääneet haaveeksi, ainakin toistaiseksi. Ei liene kuitenkaan täysin poissuljettua, etteikö järki voittaisi tässäkin asiassa, ja osa pelaajista saa lähtöluvan.

Joukkueen tulevan kauden iskukyky on joka tapauksessa tällä hetkellä arvoitus; joukkue on pelannut kesän aikana suhteellisen ison määrän harjoitusotteluita, ja mikäli omat havaintoni somepäivityksistä pitävät paikkaansa, on joukkue hävinnyt niistä jokaikisen. Tämä ei ole toki yllätys pelkästään jo siitä syystä, että joukkueen paras pelaaja Keinänen (13+14=27) siirtyi toisaalle. Myöskään joukkueen parasta maalintekijää Anni Rainiota (18+7=25) ei näkynyt joukkueen kokoonpanossa Czech Openissa, joten saapa nähdä pitääkö huhut hänenkin poisjäännistään paikkaansa. Edellä mainittu kaksikko oli ainoa, jotka puhkaisivat viime kaudella 10 tehdyn maalin rajan.

On hieman ikävää toivoa millekään joukkueelle menestyksettömyyttä, mutta kun HU:n organisaatiota ja sen toimintaa arvioi kokonaisuutena, on se osoittanut olevansa kaikkea muuta kuin liigakelpoinen organisaatio. Tämän vuoksi toivon, että organisaatio pääsee viilaamaan puutteitaan Divarin puolelle. En kuitenkaan uskalla poissulkea sitäkään yllätyksen mahdollisuutta, että joukkue onnistuisi rytkyttämään itsensä karsintoihin viimeisestä paikasta F-liigaan.

ARVIO:
sijat 4.-7.


On sääli että muuten suhteellisen korrektisti kirjoittava tyyppi on kehitellyt itselleen tämän HU-vastaisuuden. Sinäänsä söpöä, mutta äärimmäisen harhaanjohtavaa toimintaa.

Ensinnäkin listataan pelaajia jotka eivät viime kaudella pelanneet minuuttiakaan esim le trang, pelasi pelkästään 2div pelejä viime kaudella. + puhutaan siirroista/niiden estämisistä tietämättä yhtään taustoja.. jos tietäisit niin et kirjottaisi tuolla tavoin.

Toisekseen näistä valmennusmuutoksista/niiden toiveista on sitten hieman eriävää mielipidettä, kun kapteenistosta lähtien huhupuheiden mukaan ollaan enemmän kuin tyytyväisiä valmennustilanteeseen, joten hieman erikoinen heitto alkuperäiseltä kirjottajalta, että mikä lienee joukkueen sisältä oleva "huhu", sillä veikkaisin itsellä olevan hieman parempi kytkös.

Kolmanneksi vähän jo aiempaan viitaten hieman törkeää mainita niitä pelaajia joista ei tietoja oikeasti ole vaan spekuloidaan ihme teorioita. Esim. Jälleen Joukkueen sisältä kuulleena, kyllä Rainio mukana treeneissä on ollut koko kesäkauden (joten vähän sääli että tälläisiä huhuja heitellään ilmoille, selvittämättä yhtään, mistä puhuu)

Neljänneksi asiana nostettavana tämä juniorihomma. HUlla ei tällä hetkellä ole tyttöjen sarjoissa joukkueita, mutta naisten aladivareissan (suomen eniten 5 joukkuetta?), joissa myös pelannee juniori-ikäisiä pelaajia, mutta jälleen ei olla viitsitty faktatsekata, vaan heitetään ilmoille mitä päähän juolahtaa, missä ei faktaperustetta ole.

Toki vapaa alusta kaikille kirjottajille, mutta olisi suotavaa vähintään silloin kun pelaajien nimiä käytetään, niin tarkistaa faktat ennen kuin huutelee, koska se vie pontta pois muulta tekstiltä tai luodaan jotain ristiriitaa pelaajien/valmennuksen välille.
 
Viestejä
9
7. HELSINKI UNITED
Jos on Jokereiden ympärillä virinnyt keskustelua, niin se on ollut kuitenkin varsin maltillista naapuriinsa Helsinki Unitediin verrattuna. HU on puhututtanut monessakin mielessä; useassa salibandytoimijassa ja seuraajassa on herättänyt kummastusta pidempään esimerkiksi se, että miten HU jolla ei ole ainuttakaan tyttöjunioripelaajaa voi saada liigalisenssihakemuksensa läpi. Mitä ilmeisemmin joukkue on kuitenkin täyttänyt lisenssiehdot solmimalla yhteistyösopimuksen toisen seuran kanssa, jolla on ollut junioritoimintaa. Huhujen mukaan tuo sopimus on käytännön tasolla ollut kuitenkin vain pala paperia, sillä ilmeisestikään yhteistyötä ei ole ollenkaan/juurikaan tehty.

Myös joukkueen raastamiseen ja roikkumiseen perustuva pelitapa on kirvoittanut monenlaisia mielipiteitä vastustajissa.

Sen lisäksi, että HU:n toiminta on puhututtanut seuran ulkopuolella, on se tehnyt sitä huhujen mukaan myös joukkueen sisäisesti. Joukkueen sisältä saamieni tietojen mukaan pelaajisto on jo pidempään elätellyt toiveita siitä, että joukkueen valmennukseen tulisi muutoksia. Joukkueella olisi ilmeisesti ollut mahdollisuus saada jo viime kaudeksi koviakin vahvistuksia, jos valmennus olisi vaihtunut. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, eikä sen myötä vahvistuksiakaan tullut. HU:n kohdalla vanha sanonta "karavaani kulkee, ja koirat haukkuu" on kuitenkin pitänyt siinä mielessä hyvin paikkansa, että kaikista joukkueen ympärillä velloneista puheista ja erikoisuuksista huolimatta, joukkue onnistui debyyttikaudellaan hyvin. Etenkin alkukaudesta joukkue pääsi yllättämään vastustajansa omintakeisella pelityylillään, joka tuottikin joukkueelle ison määrän pisteitä alkukaudesta. Joukkue yllätti niin ulkopuoliset kuin itsensäkin sijoittumalla runkosarjassa lopulta sijalle 2. Loppukautta kohden oli kuitenkin selkeästi havaittavissa, että vastustajat osasivat kääntää HU:n pelitavan sitä itseään vastaan. Tämän teki myös pudotuspelikarsinnoissa vastaan tullut Rankat Ankat, joka hoiti karsintasarjan nimiinsä suhteellisen eleettömästi.

Sinällään onnistunut debyyttikausi F-liigassa ei ilmeisesti kuitenkaan poistanut pelaajien tyytymättömyyttä, vaan kauden päätyttyä suhteellisen suuri määrä pelaajia on pyrkinyt pääsemään pois joukkueesta. Osa pelaajista on lähtenyt ilman sen suurempaa showta pelaajasopimuksen umpeuduttua. Osa pelaajista on joutunut kuitenkin vaikeaan tilanteeseen allekirjoitettuaan aiemmin kaksivuotisen pelaajasopimuksen. Sopimusten purkaminen ei ole huhujen mukaan sujunut kovinkaan sulassa sovussa, valmennusjohdon pyrkiessä pitämään pelaajista kynsin hampain kiinni. Tämä on jossain määrin ymmärrettävää niissä tapauksissa, joissa pelaajat ovat hamunneet esimerkiksi paikalliskilpailija Jokereiden riveihin. Kyseenalaiseksi tilanteen on omasta mielestäni tehnyt kuitenkin se, että myös sellaisten pelaajien siirtymistä on pyritty estämään, joille on avautunut mahdollisuus mitata tasoaan A-lohkossa pelaavassa organisaatiossa. Yksi näistä pelaajista on ollut Henriikka Keinänen, jonka ensi kauden osoitteesta HU ja SB-Pro ovat vääntäneet pitkin kesää, joukkueiden siirrellessä hänen edustusoikeuttaan edestakaisin. Viimeisin tieto kertoo, että Keinänen olisi kuin olisikin ensi kaudella SB-Pron pelaaja. Samaan osoitteeseen jo kertaalleen siirtyi toinenkin HU:n pelaaja, mutta hänen edustusoikeutensa palautettiin takaisin HU:hun kesän aikana - mitä ilmeisemmin asiat hänen osaltaan eivät ole vielä ratkenneet, koska siirtoa Prohon ei ole uudelleen tehty. Pelaajalla ei huhujen mukaan ole aikomustakaan HU:n riveissä pelata, joten nähtäväksi jää pelaako pelaaja missään tulevalla kaudella, jos pelaaja ja HU eivät saa asioitaan sovittua.

Keinäsen lisäksi varmistuneita poistuvia pelaajia ovat SB-Prohon siirtynyt Emmi Mörsky, Jokereihin suunnanneet Jenni Juntunen ja Le Trang, Northern Starsiin siirtynyt Satu Pekkarinen sekä IFK Salibandyyn siirtynyt Anni Virrankari. Edellä mainituista Keinäsen ohella menetykseksi voi laskea kärkipuolustajin kuulueen Emmi Mörskyn. Huhujen mukaan halukkaita lähtijöitä olisi siis ollut vieläkin enemmän, mutta sopimusteknisistä syistä siirrot ovat jääneet haaveeksi, ainakin toistaiseksi. Ei liene kuitenkaan täysin poissuljettua, etteikö järki voittaisi tässäkin asiassa, ja osa pelaajista saa lähtöluvan.

Joukkueen tulevan kauden iskukyky on joka tapauksessa tällä hetkellä arvoitus; joukkue on pelannut kesän aikana suhteellisen ison määrän harjoitusotteluita, ja mikäli omat havaintoni somepäivityksistä pitävät paikkaansa, on joukkue hävinnyt niistä jokaikisen. Tämä ei ole toki yllätys pelkästään jo siitä syystä, että joukkueen paras pelaaja Keinänen (13+14=27) siirtyi toisaalle. Myöskään joukkueen parasta maalintekijää Anni Rainiota (18+7=25) ei näkynyt joukkueen kokoonpanossa Czech Openissa, joten saapa nähdä pitääkö huhut hänenkin poisjäännistään paikkaansa. Edellä mainittu kaksikko oli ainoa, jotka puhkaisivat viime kaudella 10 tehdyn maalin rajan.

On hieman ikävää toivoa millekään joukkueelle menestyksettömyyttä, mutta kun HU:n organisaatiota ja sen toimintaa arvioi kokonaisuutena, on se osoittanut olevansa kaikkea muuta kuin liigakelpoinen organisaatio. Tämän vuoksi toivon, että organisaatio pääsee viilaamaan puutteitaan Divarin puolelle. En kuitenkaan uskalla poissulkea sitäkään yllätyksen mahdollisuutta, että joukkue onnistuisi rytkyttämään itsensä karsintoihin viimeisestä paikasta F-liigaan.

ARVIO:
sijat 4.-7.


On sääli että muuten suhteellisen korrektisti kirjoittava tyyppi on kehitellyt itselleen tämän HU-vastaisuuden. Sinäänsä söpöä, mutta äärimmäisen harhaanjohtavaa toimintaa.

Ensinnäkin listataan pelaajia jotka eivät viime kaudella pelanneet minuuttiakaan esim le trang, pelasi pelkästään 2div pelejä viime kaudella. + puhutaan siirroista/niiden estämisistä tietämättä yhtään taustoja.. jos tietäisit niin et kirjottaisi tuolla tavoin.

Toisekseen näistä valmennusmuutoksista/niiden toiveista on sitten hieman eriävää mielipidettä, kun kapteenistosta lähtien huhupuheiden mukaan ollaan enemmän kuin tyytyväisiä valmennustilanteeseen, joten hieman erikoinen heitto alkuperäiseltä kirjottajalta, että mikä lienee joukkueen sisältä oleva "huhu", sillä veikkaisin itsellä olevan hieman parempi kytkös.

Kolmanneksi vähän jo aiempaan viitaten hieman törkeää mainita niitä pelaajia joista ei tietoja oikeasti ole vaan spekuloidaan ihme teorioita. Esim. Jälleen Joukkueen sisältä kuulleena, kyllä Rainio mukana treeneissä on ollut koko kesäkauden (joten vähän sääli että tälläisiä huhuja heitellään ilmoille, selvittämättä yhtään, mistä puhuu)

Neljänneksi asiana nostettavana tämä juniorihomma. HUlla ei tällä hetkellä ole tyttöjen sarjoissa joukkueita, mutta naisten aladivareissan (suomen eniten 5 joukkuetta?), joissa myös pelannee juniori-ikäisiä pelaajia, mutta jälleen ei olla viitsitty faktatsekata, vaan heitetään ilmoille mitä päähän juolahtaa, missä ei faktaperustetta ole.

Toki vapaa alusta kaikille kirjottajille, mutta olisi suotavaa vähintään silloin kun pelaajien nimiä käytetään, niin tarkistaa faktat ennen kuin huutelee, koska se vie pontta pois muulta tekstiltä tai luodaan jotain ristiriitaa pelaajien/valmennuksen välille.

Siitä kyllä olen samaa mieltä kun saadaan uusi sarjajärjestelmä käyttöön, niin kriteerit täytyisivät olla kunnolliset, jotka jokainen osallistuva seura täyttäisi kunnolla, eikä mitenkään rimaa hipoen edes. Tähän voisi myös hyvin edellyttää junioritoiminnan, mikä todennäköisesti edistyy kenellä tahansa mahdollisen liigapaikan myötä.

Annetaan niin nuorille kuin vanhoille seuroille aikaa, eikä dumata niin herkästi.
 
Uskon henkilökohtaisesti siihen, että suunta joka nyt on valittu, on itsessään oikea. Mihin se lopulta johtaa, on kuitenkin paljon kiinni matkanjohtajasta, eli F-liigasta.

Niin varmaan sanottiin muutama vuosi sitten, kun tehtiin muutos tuohon NLA/NLB:ksi. Mutta ehkä nyt tosiaan tilanne on toisin 12:lle joukkueelle mitä se oli kolme vuotta sitten 10:lle joukkueelle.
 
Viestejä
557
Mielipiteet ovat luonnollisesti mielipiteitä, eikä niistä tarvitsekaan olla samaa mieltä. Ja jos tulee jossain kohtaa kirjoitettua jotain merkittävästi ohi maalin osunutta, niin itseltäni löytyy selkärankaa myös nostaa käsi ylös virheen merkiksi.

Esim. Jälleen Joukkueen sisältä kuulleena, kyllä Rainio mukana treeneissä on ollut koko kesäkauden (joten vähän sääli että tälläisiä huhuja heitellään ilmoille, selvittämättä yhtään, mistä puhuu)

Tämän osalta nostan käden reilusti ylös - keskusteluissa on mennyt kaksi pelaaja sekaisin. Lähteeni oli tarkoittanut ainoastaan joukkueen toista Annia (Virrankaria), joka siirtyi IFK Innebandyyn. Se, että Rainio ei ollut Czech Openissa joukkueen kokoonpanossa hämäsi kirjoitusta tehdessäni. Pahoittelut tästä asiavirheestä.

Toisekseen näistä valmennusmuutoksista/niiden toiveista on sitten hieman eriävää mielipidettä, kun kapteenistosta lähtien huhupuheiden mukaan ollaan enemmän kuin tyytyväisiä valmennustilanteeseen, joten hieman erikoinen heitto alkuperäiseltä kirjottajalta, että mikä lienee joukkueen sisältä oleva "huhu", sillä veikkaisin itsellä olevan hieman parempi kytkös.

Tämän osalta en ole mielestäni väittänytkään, etteikö osa pelaajista voisi olla tyytyväisiä. Sen kuitenkin tiedän, että tyytymättömyyttä on esiintynyt pelaajien keskuudessa laajemminkin. Tämä asia on myös pelaajapiireissä joukkueen ulkopuolella tiedossa, eikä joukkue sen myötä ole ollut kovinkaan vetovoimainen pelaajien silmissä, vaikka sinällään joukkueen (=pelaajien) yhteishengestä puhutaankin hyvää. Se ei ole itsellenikään täysin selvinnyt miksi näin on - tältä osin näen vain savun, en tulta. Jokin saa kuitenkin pelaajia tällaista ulospäin kavereilleen ja muille pelaajille kertomaan. Harmi tietysti, että tilanne on tuollainen.

Neljänneksi asiana nostettavana tämä juniorihomma. HUlla ei tällä hetkellä ole tyttöjen sarjoissa joukkueita, mutta naisten aladivareissan (suomen eniten 5 joukkuetta?), joissa myös pelannee juniori-ikäisiä pelaajia, mutta jälleen ei olla viitsitty faktatsekata, vaan heitetään ilmoille mitä päähän juolahtaa, missä ei faktaperustetta ole.

Tämän osalta alkuperäisessä kirjoituksessani oli typo. Tarkoitukseni oli kirjoittaa "HU jolla ei ole ainuttakaan tyttöjunioriJOUKKUETTA", mutta kirjoitukseen jäi epähuomiossa "HU jolla ei ole ainuttakaan tyttöjunioriPELAAJAA". Pahoittelut myös tästä virheestä.

Tuo kirjoitusvirhe ei kuitenkaan poista itse pointtia, joka kyllä varmasti jokaiselle lukijalle selvisi kirjoitusten edetessä; HU:lla ei ole yhtään joukkuetta juniorisarjoissa (=fakta). Tätä asiaahan on laajemminkin eri puolilla keskusteltu (niin halleilla kuin podcasteissakin). Henkilökohtainen mielipiteeni asiassa on se, että seuralla tulee olla junioritoimintaa ja juniorijoukkueita liigalisenssin saamiseksi. Ei näitä asioita voi sysätä toisten seurojen vastuulle.

Siitä kyllä olen samaa mieltä kun saadaan uusi sarjajärjestelmä käyttöön, niin kriteerit täytyisivät olla kunnolliset, jotka jokainen osallistuva seura täyttäisi kunnolla, eikä mitenkään rimaa hipoen edes. Tähän voisi myös hyvin edellyttää junioritoiminnan, mikä todennäköisesti edistyy kenellä tahansa mahdollisen liigapaikan myötä.

Annetaan niin nuorille kuin vanhoille seuroille aikaa, eikä dumata niin herkästi.

Tuo edellä kuvaamasi ajatusmaailma on omasta mielestäni todella kiero - että seuran junioritoiminnan voidaan ajatella edistyvän liigapaikan myötä. Ajatteletko oikeasti niin, että jos yksittäinen aikuisjoukkue onnistuu nousemaan urheilullisin perustein liigaan, niin tuo olisi se oikotie, jolla seura saa junioritoimintansa käyntiin? Etenkin alueilla joissa on jo valmiiksi muita juniori. Toivottavasti HU:n tai minkään muunkaan seuran toimihenkilöt eivät ole ajatelleet oikeasti noin. 😂

Kyllä itse ainakin henkilökohtaisesti odottaisin, että järjestys on juurikin päinvastainen; seura laittaa ensiksi junioritoiminnan ja muut perustavanlaatuiset asiat organisaatiossaan kuntoon, ja kun se täyttää kaikki muutkin liigalisenssin kriteerit, voi se saada liigalisenssihakemuksensa läpi. Tuota mainitsemaasi aikaa asioiden kuntoon laittamiseksi olisi tarjolla sitten Divarissa.

Joka tapauksessa mielenkiintoista keskustelua - jatketaan sitä. Kiitokset Wapalavalle, joka toi mukavaa lisäperspektiiviä.
 
Viestejä
155
Asiaton kommentti.
Pakko laittaa et porukka on kyl aika hukassa millä perusteella HU olis NLB sijalla 6,koska sinne tullu ihan ok pelaajia kummiskin,kannattaa ottaa selvää ennen kun tulee huutelee saatana!
 
Viestejä
7
Pakko laittaa et porukka on kyl aika hukassa millä perusteella HU olis NLB sijalla 6,koska sinne tullu ihan ok pelaajia kummiskin,kannattaa ottaa selvää ennen kun tulee huutelee saatana!
Mitäs väliä sillä on mitä kukin arvioi? Pisteet jaetaan kuitenkin pelin lopputulosten mukaan ja onhan se makeampaa näyttää sitten väärille arvioille pitkää nenää, eikö?
 
Viestejä
144
Pakko laittaa et porukka on kyl aika hukassa millä perusteella HU olis NLB sijalla 6,koska sinne tullu ihan ok pelaajia kummiskin,kannattaa ottaa selvää ennen kun tulee huutelee saatana!

Aika kitkerä kommentti ihmisten omista veikkauksista. Siellä edellä tosiaan veikkailtu ÅIF, joka voitti Pessin tällä viikolla ja Jokerit, joilla enemmän liigakokemusta, kuin monella A-liigan jengillä. Muutenkin kummallinen ajatustapa, että keskustelupalstalla ei saisi ilmaista omia mielipiteitään, ei näitä kukaan esitä minään totuuksina.
 
Viestejä
557
SaiPa on raottanut vihdoin salaisuuden verhoaan, ja julkistanut joukkueensa alkavalle kaudelle.

Maalivahdit:
Miia Maaranen, Tanja Röyskö, Essi Räsänen

Kenttäpelaajat:
Miisa Turunen, Saana Luostarinen, Saimi Asikainen, Charlotta Seppäläinen, Saana Karilahti, Siiri Tuutti, Petra Mussalo, Jonna Kelaranta, Maiju Turunen, Veera Lokka, Juuli Hakkarainen, Aino Partinen, Elina Suutari, Elsa Holopainen, Moona Poskiparta, Hanna Kiljunen, Anna-Sofia Lassila, Ella Kettunen, Jenni Leppänen sekä Bea Taipale.


Lähteneiden listalle voidaan siis tämän myötä kirjata Kati Kütisaar (13+6=19), Jenni Saalasti (1+16=17), Hertta Härkönen (5+2=7), Eevi Lokka (4+2=6), Noora Heikkilä (2+2=4), Liisa Laapio (2+0) sekä Sara Virtala (0+0).

Tulleiden listalla ovat puolestaan; juniori-ikäiset Elsa Holopainen (s.2007), Moona Poskiparta (s.2005), Jenni Leppänen (s.2005), Bea Taipale (s.2005), välivuosilta palaavat Ella Kettunen ja Anna-Sofia Lassila, sekä Kooveen penkiltä Hanna Kiljunen.

Elina Suutarin nimen löytyminen listalta oli itselleni pienimuotoinen (positiivinen) yllätys - olettamus oli, että hän olisi pitänyt välivuotta. Saapa nähdä onko mukana kaikissa otteluissa.

Kokonaisuutena pelaajatilanne näyttäisi olevan suhteellisen ookoo, joskin miinusmerkkinen viime kauteen verrattuna. Maalivahtiosasto ja hyökkäys ovat edelleen laadukkaita tähän lohkoon, mutta pakkiosasto on kyllä varsin ohkainen - se oli sitä jo viime kaudella, ja nyt siitä on tippunut vielä mm. Saalasti sekä Härkönen pois. Mielenkiintoista nähdä, ketkä sarja-avauksessa löytävät itsensä pakin paikalta.

Pakkiosaston lisäksi kysymysmerkkejä leijuu myös sen suhteen, miten ja kuinka nopeasti sisääntulleet nuoret sekä välivuosia pitäneet konkarit sopeutuvat sarjan vaatimuksiin? Osalla palaavista on ollut aiemmin myös pitkiäkin loukkeja, joten toivotaan että paikat kestävät tiukassa ottelutahdissa.

Hieman tästä jää tällä hetkellä sellainen maku, ettei ennakkosuosikin viitta ole niin tukevasti SaiPan harteilla, kuin mitä esim. vuosi sitten. Toki edelleen pitää muistaa, että Miisa Turunen ja Miia Maaranen antavat omalla henkilökohtaisella panoksellaan joukkueelle mahdollisuuden voittaa jokaisessa ottelussa.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös