Naisten maajoukkueen päävalmentajaksi Andreas Harnesk

[Jönssi]

Tämä.

En tiedä moniko maju pelaajista juoksee alle tai yli 12min?
Olen kuullut, että kaupit juoksee 13min ja sen näkee heidän pelaamisestaan ja he saavat vielä oikeasti vastuuta hyvin peleissä.

Isoja eroja on varmasti kulttuurisellisesti Suomi vs Tsekki/Ruotsi harjoittelussa varsinkin omatoimisesti.

Maajoukkuetasolla erot varmasti ovat pienemmät kuin seurajoukkueissa, mutta maju valintojen kautta tämäkin saataisiin korjantumaan parempaan suuntaan.

Suomessa kilpaillaan sarjoissa mestaruuksista, mutta ei todellisuudessa joukueissa peliajasta näin syntyy täysin vääristynyt tilanne yksilöiden välisissä tilanteissa. Olen antanut itselleni ymmärtää, kuinka esimerkiksi Ruotsissa yksilöt ovat todella kilpailulklisia, mutta vasta aika myöhään aloitetaan pelaamaan mestaruuksista.

Suomessa F-liigaan avautuu portti liian helposti.

Sama tuo oli vähän toistakymmentä vuotta sitten miehissä. Vasta Petri Kettusen maajoukkuevalmennusaikakaudella alettiin laittamaan juoksuvalmiutta kuntoon. Vaikka lopulta tuli maailmanmestaruus, oli kulttuurinmuutos niin iso, että seuraus oli kenkää myös kapteeniston mielipiteen pohjalta.

Isossa kuvassa ajattelutavan ja tekemisen remontti oli hyvä juttu, se sai sekä maajoukkueringin että liigan kärkiseurat ottamaan fyysisen harjoittelun asianmukaisella vakavuudella.

Samaa ajattelun ja tekemisen muutosta tarvittaisiin nyt naisten ja tyttöjen puolelle. Harnesk ulkopuolelta tulevana on juuri oikea henkilö sen sinne ajamaan läpi.

 

[Suippokaali]

Suomessa kilpaillaan sarjoissa mestaruuksista, mutta ei todellisuudessa joukueissa peliajasta näin syntyy täysin vääristynyt tilanne yksilöiden välisissä tilanteissa. Olen antanut itselleni ymmärtää, kuinka esimerkiksi Ruotsissa yksilöt ovat todella kilpailulklisia, mutta vasta aika myöhään aloitetaan pelaamaan mestaruuksista.

Suomessa F-liigaan avautuu portti liian helposti.

Tämä on kyllä aivan totta. Vaikka tosiaan sekä laji- että fysiikkaharjoittelussa ollaan menty yleisellä tasolla eteenpäin 20 vuodessa erittäin paljon, salibandyssa liigan vaatimustaso on samaa tahtia mennyt alaspäin. Olen jutellut vanhojen pelaajien kanssa ja sieltä kyllä on välittynyt mielipide ettei osalla nykypelaajista olisi silloin ollut mitään asiaa kokoonpanoon. Eli pelaajamäärän lasku näkyy kyllä valitettavasti tuossakin. Toisaalta mahdollisuudet ja tietämys on kyllä kehittyneet eli jos pelaajaa oikeasti absoluuttinen huippu kiinnostaa ja on valmis tekemään töitä niin kaikki mahdollisuudet siihen kyllä on.

Suomessa vaan tuntuu olevan vain muutama seura joissa kilpailu pelipaikoista on niin kovaa, että vaatimustaso on lähelläkään maajoukkuetasoa.

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

Olen jutellut vanhojen pelaajien kanssa ja sieltä kyllä on välittynyt mielipide ettei osalla nykypelaajista olisi silloin ollut mitään asiaa kokoonpanoon.

Täytyy sanoa, että tämä on melko romantisoitu mielikuva. Toki riippumatta aikakaudesta niin aina on "joko niitä jotka eivät olisi mahtuneet tai ei mahtuisi (nyt) kokoonpanoihin".

 

[Jönssi]

Suomessa vaan tuntuu olevan vain muutama seura joissa kilpailu pelipaikoista on niin kovaa, että vaatimustaso on lähelläkään maajoukkuetasoa.

Aina ollut noin. Muistinvaraisesti joskus se oli Bet, joskus VFT, joskus Erä III, joskus HIFK, joskus Classic, Joskus NST, joskus SB Pro, joskus PSS ja nyt ehkä TPS.
Mutta milloinkaan ei oikein kuin 1-2 joukkuetta samaan aikaan.

 

[Suippokaali]

Täytyy sanoa, että tämä on melko romantisoitu mielikuva. Toki riippumatta aikakaudesta niin aina on "joko niitä jotka eivät olisi mahtuneet tai ei mahtuisi (nyt) kokoonpanoihin".

Oma arvaus on että nykyiset huiput ovat parempia kuin silloinen kärki, mutta takana tuleva massa oli taannoin tasaisempaa ja laajemman harrastajapohjan takia taso oli yleisesti napsun kovempi ja kilpailullisempi.

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

Oma arvaus on että nykyiset huiput ovat parempia kuin silloinen kärki, mutta takana tuleva massa oli taannoin tasaisempaa ja laajemman harrastajapohjan takia taso oli yleisesti napsun kovempi ja kilpailullisempi.

Mihin aikaan vertaat?

 

[Fun]

Tuon puutteen fysiikassa huomaa jo ihan katsomalla Suomen joukkueen pelaajia ja muiden kärkimaiden joukkueiden pelaajia vierekkäin. Suomen pelaajien fysiikkaharjoitteluun tulisi ehkä saada lisää sellaista voimatreeniä, jonka avulla voitetaan kaksinkamppailut ja tietysti myöskään kestävyystreeniä unohtamatta. Myös ravintopuolelle rohkeutta syödä ja p a l j o n. Huomautan että tällä viestillä en kommentoi kenenkään kehoa henkilökohtaisesti, mutta olen kiinnittänyt huomiota että monet suomalaiset pelaajat ovat heiveröisempiä kuin ruotsalaiset/tsekkiläiset/sveitsiläiset. Toivoisin että huomiota kiinnitettäisiin siihen, että pelaajista saataisiin jämäkämpiä, elinvoimaisempia ja sellaisia että on energiaa vääntää ja juosta ja vielä samaan aikaan tehdä jatkuvaa aivotyöskentelyä peliä ja omia ratkaisuja pelin aikana harkitessa.

 

[Random_Topi]

Oma arvaus on että nykyiset huiput ovat parempia kuin silloinen kärki, mutta takana tuleva massa oli taannoin tasaisempaa ja laajemman harrastajapohjan takia taso oli yleisesti napsun kovempi ja kilpailullisempi.

Löytyiskös joku videoklippi siltä aikakaudelta johon viittaat, missä pelaisi vaikka se runkosarjan heikoin joukkue, niin voitaisiin vertailla otteita nykyisiin pelaajiin. Veikkaan, että aika on kullannut muistot.

 

[Suippokaali]

Ehkäpä tässä on vaan alueellista eli Kaakkois-Suomen naissäbän alennustilaa koskevaa pohdintaa jota turhaan yleistin. Tuolloin kymmenen-kaksikymmentä vuotta sitten oli aktiivisia seurojakin tyttöpuolella enemmän ja harrastajamäärät suurempia ja kilpailu sitä kautta kovempaa.

Turun suunnalla tuntuu olevan tällä hetkellä samantyylistä menoa kun on monia seuroja ihan huipputasolla ja toivottavasti jatkuukin.

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

Oma arvaus on että nykyiset huiput ovat parempia kuin silloinen kärki, mutta takana tuleva massa oli taannoin tasaisempaa ja laajemman harrastajapohjan takia taso oli yleisesti napsun kovempi ja kilpailullisempi.

Jos verrataan vaikka nykyhetkeä 10 vuoden takaiseen, niin suurin osa tässä on se, että lähestulkoon kaikki naiset jotka pelaavat maajoukkueessa nyt ovat pelanneet salibandy "ykköslajinaan" koko ikänsä (juniori-ikäisestä lähtien) siinä missä ennen nämä pelaajat siirtyivät säbään toisista lajeista. Molemmissa on omat hyötynsä ja haittansa.