Minusta tuo omien kasvattien vaaliminen on tietyllä tavalla urheiluromanttista roskaa. Toki on hienoa, jos pelaaja nousisi omista junioreista edustukseen ja siitä maajoukkueeseen, mutta käytännössä näin ei käy juuri koskaan. Runkosarjan pistepörssin top25 pelaajista vain Heikkilä, Hyvärinen, Manninen, Helin ja Keskinen pelaavat kasvattajaseurassaan ja näistä ainakin yksi taitaa vaihtaa ensi kaudelle. Manninen ja Helin ovat molemmat käyneet Sveitsissä.
Useimmille pelaajille maisemanvaihdos tekee ihan hyvää uran kannalta. Esimerkiksi TPS voitti viime kaudella mestaruuden omista kasvateista koostuneella rungolla, mutta käytännössä kaikki avainpelaajat Fäldeniä lukuunottamatta ovat hakeneet sen seuraavan stepin muualta.
Toisaalta muutama poikkeuksellisen vahva ikäluokka voi tarkoittaa ettei omasta seurasta aukene pelipaikkaa liigasta tai divarista. Silloin on varmasti kaikkien kannalta parempi hakea vauhtia jostain muualta. (Esimerkkinä vaikka Rauhala) Toisaalta jos kasvattajaseurassa ei enää arkitekeminen ja rahkeet riitä, niin silloin pelaajan kannattaa vaihtaa parempaan joukkueeseen mikäli tavoitteet ovat korkealla salibandyn suhteen. (Esimerkkinä Ahola)
Toki omat kasvatit ja vahva juniorituotanto antavat paremmat eväät olla kestomenestyjä, mutta kyllä minä arvostan esimerkiksi Indiansin toimintaa, jossa hankitaan sopivia pelaajia kasvatettaviksi. Valitettavasti aiemmin Indiansissa ei ole arkitekeminen riittänyt maajoukkuepaikkaan kuin aniharvalla, joten tavoitteellisten pelaajien on kannattanut siirtyä muualle. Kenties tulevaisuudessa tilanne on toinen.
KrP:tä on helppo haukkua ostojoukkueeksi, mutta toisaalta joukkue on pysynyt melko pitkään samana. Lähtijöitä ja saapujia on vuosittain melko vähän ja pelaajat viihtyvät seurassa kuitenkin useamman vuoden. Minusta siinä ei ole mitään pahaa, jos KrP (tai joku muu) pystyy tarjoamaan houkuttelevan paketin tavoitteellisille urheilijoille.
Eilen ei tainnut Oilersinkaan kahdessa ensimmäisessä ketjussa (10+1) tainnut olla kuin Larte ja J.Lindfors omia kasvatteja.