Salibandyssa lähinnä samat naamat myyvät itteään mistä rahaa saavat. Lipsasella näitä kaksoisagentin rooleja joka suuntaan. OLS tarvitsisi töyntekijän jolla oikeasti sydäntä, mutta myös kunnuanhimoa seuratyöhön. Kukkostimo oli aikoinaan varmaan hyvä äijä, mutta mitään ei saanut aikaan.
Tervehdys.
Ymmärrän mistä kritiikki kumpuaa. Ihan omaa syytä se on ollut, että on halunnut auttaa ja tehdä moneen suuntaan ja sitä kautta oma jaksaminen on ollut koetuksella. Ehkä ne eurot nyt ei sitten kuitenkaan tässä se asia, jonka perässä valintoja on tullut tehtyä.
Seuratyössä ei koskaan ole liikaa apuja, joten jos koet, että haluat olla mukana kehittämässä alueen salibandya, niin minuun saa aina olla yhteydessä, niin mietitään yhdessä, mikä se rooli voisi olla.
Kiitos tätäkin kautta ihmisille, jotka kokevat salibandyn ja OLS:n kiinnostava ja tärkeänä asiana. Oon tänne tasaisin väliajoin käynyt kirjoittamassa seuran näkövinkkelistä. Pitänee nyt harkita siirtymistä osaksi spekulointia 😄
Otan itsekkin kantaa tähän hommaan, kun on keskustelua herättänyt ja itse tämän myötä alkanut muistelemaan omaa aikaani OLS:ssa.Asioista on tietysti aika paljon aikaa kun itse OLS:n leivissä olin, niin niistä on syntynyt itselle ja myös muille perspektiiviä. En ala ottamaan kantaa muiden toimijoiden tekemisiin muutakuin sen verran että Jani ja Ville toivat omat hyvät juttunsa toiminaan ja heidän aikanaan seura meni mielestäni eteenpäin siitä missä kohtaa itse lähdin pois. Kunnia siitä heille. Muuten en ota kantaa heidän toimintaansa, koska en ole tietoinen millaiset tavoitteet ja suunnitelmat heillä on olleet.Kerroin vain oman näkökulman omista tavoitteistani ja toiminnastani:
Kun itse aikoinaan aloitin 2014 keväällä OLS:lla työntekijänä niin päätavoitteena ja ajatuksena itselläni oli viedä miesten liigajoukkueen tekemistä eteenpäin omalla panoksellani. Vuosia liigajoukkue oli ollut ns. hissijoukkue ja tavoitteenani oli pystyä auttamaan liigajoukkuetta nousemaan pois tuosta hissistä. Monia muutoksia ja erilaisia toimintamalleja ajettiin sisään liigajoukkueen toimintaan ja isoin ajatus oli tehdä asioita eri tavalla kuin aiemmin. Aiempina vuosina toimintaa oli pyritty tekemään tietyllä tavalla ja luonnollisestikkin mahdollisimman hyvää tavoitellen, mutta koin että tietyissä asioissa täytyy tulla muutosta jotta toiminta voi kehittyä. Oma ajatus yleensäkkin urheilussa ja muussakin elämässä on että jos haluat saavuttaa muutosta niin pitää toimia eri tavalla kuin aiemmin. Liigajoukkueen pelipaikka vaihtui Linnanmaalta Kastelliksi ja samalla myös harjoittelupaikkoja muutettiin. Harjoittelupaikat vaihtuivat lajin osalta Urheilutalolta Kastelliin ja Värttöön ja fysiikkaharjoittelu siirrettiin sen aikaiseen Voimalaan. Samalla vaihtui myös valmennus lajin osalta Jami Herralaan ja fysiikkaan tuli mukaan Vuotson Ville. Nämä vaihtuvuudet valmennuksessa ja harjoittelupaikkoissa ovat isoja muutoksia liigajoukkueen arjessa ja muutoksen hakemisen vuoksi ne koettiin sellaisiksi jotka itse, joukkue ja sen aikainen valmennus halusi tehdä . Hommalle saatiin aika lentävä lähtö heti syksyllä ja ensimmäiseen 10 peliin joukkue otti 5 voittoa jollaista alkua en itse muista liigajoukkueeen saaneen seuran historiassa. Noste tässä hommassa kantoi hyvin runkosarjan loppuun ja joukkue sijoittui kaudella 2014 - 2015 sijalle 7 ja joukkue pääsi pleijareihin melko pitkän tauon jälkeen Salibandyliigassa. Hyvin sujuneen kauden 2014 - 2015 jälkeen kautta 2015 - 2016 oli helppo lähteä rakentamaan hyviksi havaittujen toimintamallien päälle. Suuria muutoksia kaudelle 2015 - 2016 liigajoukkueen toimintaan ja toimijoihin ei tietoisesti lähdetty tekemään vaan uskottiin, että tarkentamalla tiettyjä juttuja "juna" on ns. hyvin raiteillaan. Kausi 2015 - 2016 päättyi runkosarjan osalta sijaan 8 ja joukkue pääsi toisena keväänä peräkkäin pleijareihin. Omasta näkökulmastani saimme sen aikaisten toimijoiden kanssa kahdessa vuodessa aikaan hyvin tavoiteltua muutosta liigajoukkueen toimintaan ja urheilulliseen menestykseen. Suurin ansioi tästä kehityksestä ja muutoksesta kuuluu luonnollisesti sen aikaisille liigajoukkueenpelaajille -ja valmentajalle. Itse olin vain auttamassa ja pyrkimässä mahdollistamaan asioita joita he halusivat toteuttaa.
Se paljonko aikaa ja täällä nostettua sydäntä laitoin toimintaan mukaan liigajoukkueen osalta niin noiden kahden kauden aikana toimin liigajoukkueen kasaajana,joukkueenjohtajana,huoltajana,varavara - valmentajana, varavara - harjoituspelaajana ja ainakin yhden kerran olin harjoituksissa myös maalivahtina. Omasta näkökulmastani annoin sen panoksen ja osaamiseni liigajoukkueelle mitä itselläni oli silloin käytettävissä.
Kolikolla on sitten kääntöpuolensa: Työnmäärä ja sen kohdentaminen seuratoiminnassa. Osaamiseni ja aikani ei riittänyt liigajoukkueen ottelutapahtuman ja seuran junioripuolen kehittämiseen riittävästi noiden kahden vuoden aikana.Tästä puolesta annettu kritiikki toimintaani kohtaan on täysin aiheellista. Olin kuitenkin tehnyt oman valintani panostuksen kohteelleni OLS:ssä ja halusin siitä pitää kiinni.
Sitten toinen juttu: Ihmisillä on elämässään (ainkin minulla oli silloin) muitakin intressejä kuin seuratyö. Olin kiinnostunut valmentamisesta ja aloitin kaudella 2015 - 2016 SSRA:n naisten I - divisoonaan nousseen joukkueen valmentajana joka vaati myös oman resurssinsa. Tiedostin kyllä tuohon valmennushommaan lähtiessäni, että kyseessä on täälläkin esiinnostettu kaksoisrooli joka aiheuttaa ihmisissä tieynlaisia ja ymmärrettäviä ristiriitasia näkemyksiä, koska tilanne nähdään niin että henkilön X panos salibandyn suhteen on osittain toisen seuran käytössä. Etenkin omassa tilanteessani ymmärrän kaksoisroolin ristiriidan, sillä olin työsuhteessa OLS:n ja valmennussopimus SSRA:han ei ollut työsuhde. SSRA:n naisten joukkue nousi liigaan kauden 2015 - 2016 päätteeksi ja keväällä 2016 tein päätöksen lähteä OLS:sta pois työntekijänä ja toimijana. Syitä oli kaksi: halusin kokeilla omaa osaamistani naisten liigajoukkueen valmentajana ja lisäksi halusin suorittaa Yliopistolla kesken jääneet opinnot loppuun. Tämmöinen yhtälö ei ole omasta näkökulmastani toimiva, mikäli haluaa toimia urheiluseurassa täyspäiväisenä työntekijänä. Omaan lähtööni OLS:sta ei näkökulmastani liity mitään dramaattista, halusin vain mennä omassa elämässäni eteenpäin ja panostaa yllämainittuhin asiohin. Lisäksi koin, että oma lähtöni keväällä 2016 oli sekä seuran, että minun etuni koska intressni olivat muissa toiminnoissa. Seuratyönteko vaatii intohimon ja 110% työpanoksen ja minulla ei enään sitä tuossa kohtaa ollut antaa OLS:lle.
Sanotaanko näin, että vuodet 2014 - 2016 olivat aika salibandyntäyteisiä.Aika oli todella ainutkertaista ja jälkeenpäin voin itse sanoa että enemmän se antoi kun otti. Toimintakulttuurin muutos ja liigajoukkueen parantunut urheilullinen menestys olivat itselleni se suurin anti. Ymmärrän ja hyväksyn myös kriitikin toimintaani kohtaan erityisesti junioripuolen kehittämisessä tuona aikana ja varmasti jälkeenpäin löytyisi ratkaisu, jonka olisin tehnyt toisin jos niin pystyisi tekemään. Aika aikansa kutakin ja kuten sanoin, oma lähtöni ja uuden toimijan tulo OLS:n oli kaikkien osapuolten etu keväällä 2016.
Nyt kun myös oma osallistumiseni salibandyn parissa alkaa olemaan loppusuoralla niin Janin tavoin voin harkita liittyväni tähän spekulointiosastoon niin saan uutta näkökulmaa myös salibandyn puolelle. Mukava huomata, että OLS ja sen toiminta herättää ihmisissä näkemyksiä ja keskustelua.
Pahoittelut, mikäli tuli jokin kirjoitusvirhe.
T:Timo Kukkonen
