Pääkallo.fi

Pitäisikö C2SM:stä luopua?

Pitäisikö nykymuotoisesta C2SM:stä luopua?


  • Äänestäjiä
    108
Viestejä
280
Hyvää keskustelua herännyt... Täällä on ollut hyviä argumentteja molempiin suuntiin ja myös kolmanteen vaihtoehtoon, joka voisi olla ihan varteenotettava! Kaikkien noiden argumenttien jälkeen herää kysymys onko yleensäkään junioreissa tarpeellista pelata kiertävää SM-sarjaa, vai olisiko kaikissa juniorisarjoissa mahdollista pelata syksy alueellisia ja sitten keväällä ylialueelliset lopputurnaukset? Väittäisin kuitenkin ettei se aika lisäänny kun ikää karttuu vaan mukaan tulee armeija, lukio ja muut opinnot, jotka vaikuttavat toimintoihin.
 
Viestejä
885
Tässä olikin tiivistettynä aika monta hyvää syytä haudata nykyinen järjestelmä. Aivan järjetöntä että reissataan ympäri Suomea bussilla ja vanhemmat maksaa itsensä kipeäksi. Atte Juuti sanoi about 10 vuotta sitten kun valmensi TPS junnuja että joukkueessa on vain lääkärien ja lakimiesten kersoja. Kertoo paljon siitä mihin säbässä on menty siitä "kaikille kivaa, helppoa ja halpaa" sloganista.
Harrastuksen kalleus on kyllä ilman muuta vakavasti otettava ongelma.
 
Viestejä
885
Hyvää keskustelua herännyt... Täällä on ollut hyviä argumentteja molempiin suuntiin ja myös kolmanteen vaihtoehtoon, joka voisi olla ihan varteenotettava! Kaikkien noiden argumenttien jälkeen herää kysymys onko yleensäkään junioreissa tarpeellista pelata kiertävää SM-sarjaa, vai olisiko kaikissa juniorisarjoissa mahdollista pelata syksy alueellisia ja sitten keväällä ylialueelliset lopputurnaukset? Väittäisin kuitenkin ettei se aika lisäänny kun ikää karttuu vaan mukaan tulee armeija, lukio ja muut opinnot, jotka vaikuttavat toimintoihin.
Arvostan kaikkia mielipiteitä, mutta itse uskon että jos B:n ja A:n valtakunnallisista sarjoista luovuttaisiin, mentäisiin pahasti metsään. Tämä malli karsisi mielestäni pois jokaikisen vähänkään tavoitteellisen pelaajan ja uhkaisi suomalaista pelaajakehitystä tosissaan. Kuilu juniorien peleistä miesten peleihin kasvaisi liian suureksi.

B:ssä on kaksi ikäluokkaa yhdessä ja A:ssa kolme, joten tarpeeksi suuri määrä tavoitteellisia pelaajia löytyy ASM:ääja BSM:ää varten. Ja kyllä : A- ja B-junnuissa voi vetää yhtäläisyysmerkin tavoitteellisen pelaajan ja valtakunnallista sarjaa pelaavan pelaajan välille.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
347
Kuten luvattua, tässä hieman omia ajatuksia avattuna.
Nykyinen systeemi on ihan omalla tavallaan toimiva, mutta väärälle kohdeyleisölle. Valmentajille se tuo kaivattua "tason mittausta" muita vastaan, pojille se tuo "uusia ärsykkeitä" ja suuren maailman meininkiä kuulutuksineen ja pelimatkoineen sekä vanhemmat saavat avata ylimmän napin paidastaan.
Mutta...
Miksi 8-luokkalaisten täytyy mitellä suomen mestaruudesta ja miksi U16 maju on olemassa? Kuka on keksinyt, että salibandyn pitää olla jalkapallon/jääkiekon tasolla kaikessa paitsi mahdollisena ammattilaislajina?
Alueiden suurimmat seurat kuorii kermat päältä tässä ikäluokassa, lopullisesti tuhoten monessa maakunnassa kilpailun seurojen välillä try-outeillaan. Turha keskittyminen suurempiin seuroihin jättää monet tyhjän päälle ja lajista putoaa aivan turhaan paljon potentiaalia pois.
Tässä huumassa pääsee unohtumaan se tosiasia, ettei siellä huipulla odota mitään. Otetaan vaikka esimerkkinä C2 sarjan TPS. Joukkueella on realistinen mahdollisuus mennä päätyyn asti alkavalla kaudella ja sitä seuraavalla. BSM voi tehdä tiukkaa, mutta esimerkin vuoksi pujotetaan siellä ensimmäisellä kaudella pronssia ja toisella taas kultaa kaulaan. A junnuissa viimeinen sinetti. Matkalla osalle U16 majua ja lupauksia U19 kuvioista. Sitten tulee se hetki, miesten sarjapelit, crème de la crème. Paita päälle, taskussa 5 SM mitalia ja...
Niin, matka tiistai-iltana Hämeenlinnaan Steelersiä vastaan 100 vapaaehtoisen silmäparin eteen. Bussimatka on sentään ilmainen.
Kuten ketjussa jo mainittiin, Paavo Nurmi ja Mika Häkkinen ovat juurruttaneet kansaan voittamisen pakon jota maksatetaan turhaan C-junioreilla. A & B junnuilla pitää olla SM sarja, C2 puolella voitaisiin keventää kuormaa hybridimallilla, jouluun asti alueellisia sarjoja ja keväällä turnausmuotoinen SM-sarja. Ei tekisi pahaa C1 puolellekaan
 
Viestejä
99
Tässä huumassa pääsee unohtumaan se tosiasia, ettei siellä huipulla odota mitään. Otetaan vaikka esimerkkinä C2 sarjan TPS. Joukkueella on realistinen mahdollisuus mennä päätyyn asti alkavalla kaudella ja sitä seuraavalla. BSM voi tehdä tiukkaa, mutta esimerkin vuoksi pujotetaan siellä ensimmäisellä kaudella pronssia ja toisella taas kultaa kaulaan. A junnuissa viimeinen sinetti. Matkalla osalle U16 majua ja lupauksia U19 kuvioista. Sitten tulee se hetki, miesten sarjapelit, crème de la crème. Paita päälle, taskussa 5 SM mitalia ja...
Niin, matka tiistai-iltana Hämeenlinnaan Steelersiä vastaan 100 vapaaehtoisen silmäparin eteen. Bussimatka on sentään ilmainen.

Musta ketjussa on ollut erinomaisia argumentteja puolesta ja vastaan, enkä oikein osaa tehdä päätöstä kummalla kannalla olen. Sen sijaan tämä tekstinpätkä ei oikein aukea mulle. Se pikemminkin herättää kysymään että luullaanko, että salibandy voi ikinä kehittyä suureksi kansainväliseksi ammattilaislajiksi jos lajiväen asenne on se, ettei siellä huipulla mitään odota eikä tule odottamaan? Lajihan on tämänkin vuosituhannen puolella ottanut jättimäisiä harppauksia ammattilaisuutta kohti, eikä nyt tule todellakaan alistua siihen että tähän on jääty, eikä eteenpäin mennä koskaan. Itse toivon näkeväni sen päivän, kun laji on todellakin kansainvälistynyt ja ammatimaistunut ja kermana kakun päälle Suomen ihan siellä huipulla loistavien junioreiden pelaamista koskevien päätösten ansiosta.
 
Viestejä
7,838
Lajihan on tämänkin vuosituhannen puolella ottanut jättimäisiä harppauksia ammattilaisuutta kohti

Voitko listata joitain tämmöisiä? Tai vastaavasti, voitko kertoa, että kuinka paljon vaikkapa pelaajapalkkiot tai täysammattilaisten määrä tai yleisömäärät ovat tässä kehittyneet? Itse en ole seurannut kuin jotain seitsemän vuotta, niin en edes väitä tietäväni.
 
Viestejä
240
Voitko listata joitain tämmöisiä? Tai vastaavasti, voitko kertoa, että kuinka paljon vaikkapa pelaajapalkkiot tai täysammattilaisten määrä tai yleisömäärät ovat tässä kehittyneet? Itse en ole seurannut kuin jotain seitsemän vuotta, niin en edes väitä tietäväni.
Olen Arton kanssa samaa mieltä, tästä ”jättimäisistä harppauksista”. Itse olen seurannut lajia läheltä noin 20v ja valitettavasti suurimmassa osassa seuroista touhu on ollut samanlaista puuhastelua aina. Toki hyvä asia on se, että saadaan nuoret liikkumaan ja harrastamaan
 
Viestejä
280
Huomenta!
Yhdessä alueellisessa lopputurnauksessa keväällä on se ongelma että yhtenä viikonloppuna pelattava turnaus jättää sattumille liian paljon mahdollisuuksia, pelaajan kannalta se ikävin on tietenkin juuri siihen kohtaan sattuva sairaus tai vamma. Sarjassa näin ei ole. Vaikka muutenhan se kuullostaa ihan järkevältä, alueelliset "karsinnat" syksyllä ja keväällä valtakunnallista (jotenkin näinhän se taitaa C2:ssa mennäkin eikö??.
Tuosta kuormasta voisi todeta sen verran että jos sarjat olisivat riittävän kovia ja tarjoaisivat riittävästi elämyksiä, olisiko joukkueilla tarvetta/halua matkustaa ympäri Pohjois-Eurooppaa eri turnauksissa ja maksaa niistä kohtuullisen paljon? Ymmärrän kauden lopetusturnauksen enemmänkin "palkintona" pelaajille kuin muuten.
Mansikan mainitsema isojen seurojen kerman kuorinta on kylläkin aito ongelma, tosin pienten maakuntien joukkueiden pelaajamäärät ovat muutenkin haastavia eikä joka ikäluokkaan edes löydy joukkueita. Mutta tosiasiassa pelaajien kokemukset ovat ne jotka säätelevät pelihaluja eri joukkueissa. Kyllä se harjoitusmotivaatio katoaa kun treenaa vasta aloittaneiden pelaajien kanssa jos itse on jo vetänyt lajia 10 vuotta, yksikään syöttö ei mene perille ja palloa on turha odottaa takaisin kun siitä luovut. Tarkoitan siis sitä että tasojoukkueiden tekeminen on oikeastaan ainoa tie huippusalibandyn jatkumiselle!! Jos tuota Dropout ilmiötä katsoo suuremmassa kaavassa taitaa tuo 14-15 vuotiaat olla suurin ryhmä, onko syynä SM-sarjan alkaminen vai Mopot ja tyttöystävien kuvioihin tuleminen vaatisi laajempaa tutkimusta... epäilen vain ettei intoa pitempiin treenimatkoihin löydy jos odotettavana on alueellisia pelejä Haastaja-/kilpasarjassa, mikä saattaa johtaa siihen että pelaajat eivät ole valmiita A- ja B-ikäluokkiin tultaessa.

Budjettien paisuminen on tietenkin osin seurausta toiminnan ammattimaistumiselle, yhä nuorempien pelaajien valmentaja nauttii palkkaa/korvausta, treenimäärät ovat lisääntyneet (hallien vuokrat ovat aika kovia) eikä tietysti voi unohtaa muita kustannuksia (sarjat, muut turnaukset, matkakulut, koulutukset ym.). Mielestäni liiton pitäisi tulla seuroja vastaan esim. koulutusten osalta ja käyttää ylijäämäänsä niiden kustannusten pienentämiseen (vaikka x määrä x tason koulutuksia/xxx jäsenmäärä).
No nyt meni vähän ohi aiheestakin mutta koko asiaa tulisi miettiä isossa pöydässä, ei vain muutaman aluevastaavan kesken, jota tietysti täällä nyt tehdään kunhan joku ottaisi vain liitossa koppia...
 
Viestejä
885
Huomenta!
Yhdessä alueellisessa lopputurnauksessa keväällä on se ongelma että yhtenä viikonloppuna pelattava turnaus jättää sattumille liian paljon mahdollisuuksia, pelaajan kannalta se ikävin on tietenkin juuri siihen kohtaan sattuva sairaus tai vamma. Sarjassa näin ei ole. Vaikka muutenhan se kuullostaa ihan järkevältä, alueelliset "karsinnat" syksyllä ja keväällä valtakunnallista (jotenkin näinhän se taitaa C2:ssa mennäkin eikö??.
Tuosta kuormasta voisi todeta sen verran että jos sarjat olisivat riittävän kovia ja tarjoaisivat riittävästi elämyksiä, olisiko joukkueilla tarvetta/halua matkustaa ympäri Pohjois-Eurooppaa eri turnauksissa ja maksaa niistä kohtuullisen paljon? Ymmärrän kauden lopetusturnauksen enemmänkin "palkintona" pelaajille kuin muuten.
Mansikan mainitsema isojen seurojen kerman kuorinta on kylläkin aito ongelma, tosin pienten maakuntien joukkueiden pelaajamäärät ovat muutenkin haastavia eikä joka ikäluokkaan edes löydy joukkueita. Mutta tosiasiassa pelaajien kokemukset ovat ne jotka säätelevät pelihaluja eri joukkueissa. Kyllä se harjoitusmotivaatio katoaa kun treenaa vasta aloittaneiden pelaajien kanssa jos itse on jo vetänyt lajia 10 vuotta, yksikään syöttö ei mene perille ja palloa on turha odottaa takaisin kun siitä luovut. Tarkoitan siis sitä että tasojoukkueiden tekeminen on oikeastaan ainoa tie huippusalibandyn jatkumiselle!! Jos tuota Dropout ilmiötä katsoo suuremmassa kaavassa taitaa tuo 14-15 vuotiaat olla suurin ryhmä, onko syynä SM-sarjan alkaminen vai Mopot ja tyttöystävien kuvioihin tuleminen vaatisi laajempaa tutkimusta... epäilen vain ettei intoa pitempiin treenimatkoihin löydy jos odotettavana on alueellisia pelejä Haastaja-/kilpasarjassa, mikä saattaa johtaa siihen että pelaajat eivät ole valmiita A- ja B-ikäluokkiin tultaessa.

Budjettien paisuminen on tietenkin osin seurausta toiminnan ammattimaistumiselle, yhä nuorempien pelaajien valmentaja nauttii palkkaa/korvausta, treenimäärät ovat lisääntyneet (hallien vuokrat ovat aika kovia) eikä tietysti voi unohtaa muita kustannuksia (sarjat, muut turnaukset, matkakulut, koulutukset ym.). Mielestäni liiton pitäisi tulla seuroja vastaan esim. koulutusten osalta ja käyttää ylijäämäänsä niiden kustannusten pienentämiseen (vaikka x määrä x tason koulutuksia/xxx jäsenmäärä).
No nyt meni vähän ohi aiheestakin mutta koko asiaa tulisi miettiä isossa pöydässä, ei vain muutaman aluevastaavan kesken, jota tietysti täällä nyt tehdään kunhan joku ottaisi vain liitossa koppia...
Olen peukutellut kaikkia mielipiteitä ihan sen vuoksi, että minusta on hienoa että erilaisia näkökulmia tuodaan esille. Tämän Hirveen Lämärin postauksen kanssa olen käytännössä sanasta sanaan samaa mieltä.
 
Viestejä
885
Musta ketjussa on ollut erinomaisia argumentteja puolesta ja vastaan, enkä oikein osaa tehdä päätöstä kummalla kannalla olen. Sen sijaan tämä tekstinpätkä ei oikein aukea mulle. Se pikemminkin herättää kysymään että luullaanko, että salibandy voi ikinä kehittyä suureksi kansainväliseksi ammattilaislajiksi jos lajiväen asenne on se, ettei siellä huipulla mitään odota eikä tule odottamaan? Lajihan on tämänkin vuosituhannen puolella ottanut jättimäisiä harppauksia ammattilaisuutta kohti, eikä nyt tule todellakaan alistua siihen että tähän on jääty, eikä eteenpäin mennä koskaan. Itse toivon näkeväni sen päivän, kun laji on todellakin kansainvälistynyt ja ammatimaistunut ja kermana kakun päälle Suomen ihan siellä huipulla loistavien junioreiden pelaamista koskevien päätösten ansiosta.
Zorrolla on erinomainen pointti siinä, ettei mikään laji voi kehittyä ellei lajiväki itsekään uskalla visioida ja kehittää toimintaansa. Lajin ammattimaistuminen ikävä kyllä maksaa.

Mielestäni on tärkeää, että salibandyä voi harrastaa eri tasoilla ja eri hinnoilla. Samalla pitäisi huolehtia siitä, että vähävaraisemmista taustoista tai monilapsisista perheistä tulevat pelaajat pystyisivät harrastamaan lajia haluamillaan tasoilla. Se ei ole missään nimessä oikein, jos lahjakas ja motivoitunut vähävaraisen perheen lapsi joutuu pelaamaan pelihaluihinsa ja -taitoihinsa nähden liian matalalla tasolla vain sen vuoksi ettei muuhun ole varaa. Tai vielä pahemmassa tapauksessa joutuu lopettamaan kokonaan.
 

Salibandyn pelikohteet

F-liiga M
1X2
1X2
Oilers - Indians
18.30
1.624.803.80
Classic - Nokian KrP
30.3 17.30
1.764.703.30
F-liigakarsinta M
1X2
1X2
EräViikingit - Tiikerit
18.30
1.535.204.00
M-Team - FBC Turku
30.3 15.30
2.164.552.42
Näytä kaikki
>
Viestejä
347
Kärjistetyn esimerkin tarkoitus oli kysyä, miksi "ammattimaistuminen", "harppaus" yms... korusanat liitetään C-junioreihin? Jos C2SM lopetetaan nykymuodossa, tarkoittaako se koko lajin rapautumista?
1999-2000 päästiin ~ 500 yleisökeskiarvoon per ottelu kaudella, 19-20 kaudella luku oli 605. Classic on paras yleisökeskiarvoltaan, 2019 ennätys 1141 riitti maamme 46. suosituimmaksi seuraksi. Salibandyn jäsenseuroja, 789kpl, on vähemmän kuin 1999, 805kpl
Onko salibandya pakko kehittää verenmaku suussa ja kytätä murkkuikäisten nukkumista, syömistä ja polttaa kynttilää molemmista päistä?
Vaihtoehtona voisi tarjota rennompaa menoa, alueellisia sarjoja maltillisine kustannuksineen ilman ammattivalmentajia ja aitoa mahdollisuutta harrastaa myös muitakin lajeja kun reikäpallo ei syö kaikkea ylä-asteelaisen aikaa.

Ehkä rentous, sallivampi yhteisöllisyys ja vähemmän vakava suhtautuminen kääntäisi lajin trendin nousuun, mahdoton sanoa, mutta tervettä ei myöskään ole kun vanhemmat tappelevat katsomoissa ja valmentajat laittavat punnertamaan pallonmenetyksistä C2 ikäluokassa...
 
Viestejä
885
Kärjistetyn esimerkin tarkoitus oli kysyä, miksi "ammattimaistuminen", "harppaus" yms... korusanat liitetään C-junioreihin? Jos C2SM lopetetaan nykymuodossa, tarkoittaako se koko lajin rapautumista?
1999-2000 päästiin ~ 500 yleisökeskiarvoon per ottelu kaudella, 19-20 kaudella luku oli 605. Classic on paras yleisökeskiarvoltaan, 2019 ennätys 1141 riitti maamme 46. suosituimmaksi seuraksi. Salibandyn jäsenseuroja, 789kpl, on vähemmän kuin 1999, 805kpl
Onko salibandya pakko kehittää verenmaku suussa ja kytätä murkkuikäisten nukkumista, syömistä ja polttaa kynttilää molemmista päistä?
Vaihtoehtona voisi tarjota rennompaa menoa, alueellisia sarjoja maltillisine kustannuksineen ilman ammattivalmentajia ja aitoa mahdollisuutta harrastaa myös muitakin lajeja kun reikäpallo ei syö kaikkea ylä-asteelaisen aikaa.

Ehkä rentous, sallivampi yhteisöllisyys ja vähemmän vakava suhtautuminen kääntäisi lajin trendin nousuun, mahdoton sanoa, mutta tervettä ei myöskään ole kun vanhemmat tappelevat katsomoissa ja valmentajat laittavat punnertamaan pallonmenetyksistä C2 ikäluokassa...
Ymmärrän pointtisi, mutta minusta tuo on hieman mustavalkoinen näkökulma. Siis se että joko pelataan SM:ää veren maku suussa tai sitten harrastetaan kivasti ilman paineita Aluesarjassa. Usko tai älä, on olemassa lapsia ja nuoria joille tavoitteellinen tekeminen on kivaa ja päämäärätön höntsäily ei ole kivaa. No, ehkä olin nyt puolestani itse mustavalkoinen, vaikka en todellakaan kannata TPS:ää :D

Huono huumori sikseen. Ydinpointtini on se, että monet tuntuvat määrittelevän säbäharrastuksen mukavuuden niin, että vähempi kilpailu on mukavampaa. Olen kuullut, että nykyään on menty koulujen liikuntatunneilla yhä enemmän lajittomuuden ( en tiedä, onko oikea sana ) suuntaan, eli siihen että halutaan suosia yleistä liikkumista ja liikkuvuutta ilman että pitää pelata mitään peliä tietyillä säännöillä. Olen myös kuullut, että jalkapallossa on pikkujunioreissa menty siihen, ettei maaleja lasketa.

Tämä on mielestäni ihan älyvapaa kehityssuunta. Muistan että musiikkiliikunta tuntui ala-asteella paholaisen keksinnöltä. Siinä piti loikkia päämäärättömästi jonkun kamalan musiikin tahdissa ja itse toivoin koko ajan että pelattaisiinpa mieluummin sählyä, korista tai futista. Ja asiaan kuului aina että tuloksesta oltiin tarkkoja. Ei se johtunut vanhempien, opettajien tai valmentajien painostuksesta, vaan ihan itse halusin jo pienestä pitäen kilpailla. Minä en ymmärrä, miksi pitäisi suitsia kilpailuhenkisten lasten ja nuorten tarvetta kilpailla. Tosi monet tuntuvat vetävän yhtäläisyysmerkin kilpahenkisyyden ja menestyshulluuden välille, mutta nehän ovat kaksi täysin eri asiaa. En minä ole koko elämässäni voittanut mitään merkittävää, mutta aina olen tykännyt kilpailla.

Ymmärrän täysin, että on olemassa myös vähemmän kilpailuhenkisiä ihmisiä, mutta heillehän on olemassa haastajasarjojen joukkueet tai ihan kerhotoimintaa. Tosin useasti kerhotoiminta, jossa pelataan vaikka kerran viikossa, on enemmän suunnattu pienemmille. Voisi olla hyvä idea, jos myös isommille olisi tarjolla kerhotoimintaa.

Jos sidotaan ajatukseni käsillä olevaan aiheeseen, niin en usko että sillä on käytännössä suurtakaan merkitystä yksittäisen pelaajan kehitys- ja viihtymiskäyrälle, että pelataanko C2SM:ää sarjana vai aluesarjat ( + ylialueelliset sarjat ) + kansallinen loppuhuipentuma - tyyppisenä ratkaisuna, mutta pidän liioitteluna ajatella että C2SM nykymuodossaan automaattisesti tuhoaa pelaajien pelimotivaation.

Jos jollakin valmentajalla on niin primitiivinen pelaajakehitysmetodi, että hän pistää pelaajan punnertamaan pallonmenetyksen jälkeen, miten tämä liittyy C2SM:ään? Sama Tahvo pistäisi pelaajat punnertamaan yhtä lailla Aluesarjapeleissä. Vierastan myös ajatusta, että C2SM sinällään aiheuttaisi vanhempien tappeluita katsomoissa. Itse olen todistanut vanhempien kiivasta erimielisyyttä Aluesarjapelissä, jossa isompi pelaaja taklasi pienempää pelaajaa. Toinen oli sitä mieltä, ettei isompi voi koolleen mitään ja toinen oli huolissaan oman lapsensa puolesta.

Minulle ainakaan junioriSM:ät eivät ole mitään vanhempien/pelaajien/valmentajien pätemisareenoita, vaan ihan pelillisiä kehitysfoorumeita. Eihän jutun pääjuju ole siinä, että kuka voittaa mestaruuden, vaan siinä että pelaajat saavat kokeilla treeneissä oppimiaan asioita mahdollisimman kovia vastustajia vastaan. Kun vastustajat ovat kovempia, joutuvat pelaajat myös kehittämään monipuolisempia pelaamisen strategioita. SM-peleissä pelaajat ovat keskimäärin hyvällä tavalla paljon riippuvaisempia toisistaan kuin Aluesarjan peleissä. Minun mielestäni SM-pelit opettavat pelaajille pikemminkin nöyryyttä ja joukkueena toimimista kuin jotain abstraktia kulttistatusta.
 
Viestejä
347
Olen kanssasi samaa mieltä, tavoitteellisia pelejä pitää olla, tulokset ovat tärkeitä, aluesarjoissa käy samat vanhemmat kuin SM peleissä ja valmentajia on joka lähtöön jne...
Mutta se villakoiran ydin jäi puuttumaan. Romahtaako kaikki kuin korttitalo, jos C2SM luovutaan nykymuodossa? 8-luokalle menevien kesälomatkin pitää aikatauluttaa, koska karsinnat koittaa jo elokuussa, joukkueet yhdistyvät, try-outeissa putoaa porukkaa tyhjän päälle, kaikki tämä miksi? Siksi kun kampawiinereillä höystetty työryhmä jokaikinen vuosi puhuu "lajin murroksesta" ja vaatii aina vain nuoremmilta enemmän.
Maltti, taikasana jota valmentajat hokevat pelaajille, ironisesti puuttuu kaikilta.

Tämä niin rakas laji lyö ruoskalla lujempaa kuolevaa hevosta ja traumoista kärsivänä kansana uskoo puristisen kilpailukokemuksen olevan ainoa tie tulevaisuuteen, vaikka kaikki tilastot näyttävät päinvastaista.

Käyn aina kun mahdollista katsomassa junioreiden pelejä ja C2SM pelit ovat oikein viihdyttäviä. Mutta jos kilpailullisuutta keventämällä vähennettäisiin tarvetta tiivistää joukkueita jo näin nuorena ja mahdollistettaisiin lajin parissa pysyminen vaikka jalkapallon/jääkiekon/koripallon sivulajina vuoden verran pidempään, olen valmis uhraamaan oman katsojakokemuksen tässä ikäluokassa, koska uskon sen isommassa kuvassa palvelevan salibandyakin lajina kasvamaan suuremmaksi ja paremmaksi
 
Viestejä
7,838
Maltti, taikasana jota valmentajat hokevat pelaajille, ironisesti puuttuu kaikilta.

Tässä on lajiväki malttanut nyt sen parikymmentä vuotta eikä minusta vieläkään näy mitään aivan järisyttävän suurta horisontissa. Joo kaikkia helvetin hienoja puheita on NHL-tuotteesta ja olympialaisista, mutta puhutaan nyt ihan _OIKEASTI_ tulossa olevista asioista.

Kauanko pitää malttaa?
 
Viestejä
885
Olen kanssasi samaa mieltä, tavoitteellisia pelejä pitää olla, tulokset ovat tärkeitä, aluesarjoissa käy samat vanhemmat kuin SM peleissä ja valmentajia on joka lähtöön jne...
Mutta se villakoiran ydin jäi puuttumaan. Romahtaako kaikki kuin korttitalo, jos C2SM luovutaan nykymuodossa? 8-luokalle menevien kesälomatkin pitää aikatauluttaa, koska karsinnat koittaa jo elokuussa, joukkueet yhdistyvät, try-outeissa putoaa porukkaa tyhjän päälle, kaikki tämä miksi? Siksi kun kampawiinereillä höystetty työryhmä jokaikinen vuosi puhuu "lajin murroksesta" ja vaatii aina vain nuoremmilta enemmän.
Maltti, taikasana jota valmentajat hokevat pelaajille, ironisesti puuttuu kaikilta.

Tämä niin rakas laji lyö ruoskalla lujempaa kuolevaa hevosta ja traumoista kärsivänä kansana uskoo puristisen kilpailukokemuksen olevan ainoa tie tulevaisuuteen, vaikka kaikki tilastot näyttävät päinvastaista.

Käyn aina kun mahdollista katsomassa junioreiden pelejä ja C2SM pelit ovat oikein viihdyttäviä. Mutta jos kilpailullisuutta keventämällä vähennettäisiin tarvetta tiivistää joukkueita jo näin nuorena ja mahdollistettaisiin lajin parissa pysyminen vaikka jalkapallon/jääkiekon/koripallon sivulajina vuoden verran pidempään, olen valmis uhraamaan oman katsojakokemuksen tässä ikäluokassa, koska uskon sen isommassa kuvassa palvelevan salibandyakin lajina kasvamaan suuremmaksi ja paremmaksi
Kuten jo aiemmin totesin, en pidä C2SM:ää minään itsetarkoituksena. Mutta minun mielestäni C2SM:n syntilistalle pistetään myös asioita jotka eivät siihen kuulu. Esimerkiksi tryouteja ja tasojoukkueita luodaan jo D2-ikäluokassa, vaikka siinä vaiheessa mahdolliset SM-pelit ovat vasta parin kauden päässä. Ja kuten aiemmin totesin, yli-innokkaita vanhempia ja valmentajia löytyy riippumatta pelien tasosta. Uskoakseni olemme lopulta suhteellisen samoilla linjoilla, mutta painotamme asioita eri lailla.
 
Viestejä
383
Pitkät on keskustelut ja hyviä pointteja kaikilla.

Nykyään kun kaikki on niin kovin suunniteltua ja kilpailuhenkistä, olisi hyvä pohtia mitä pelaaja tahtoo. Löytyy pelaajia jotka haluavat tehdä kovaa ja hyvin, pelaajia joille riittää mukana olo ja mukavuuden tasolla tekeminen. Tehdäänkö seuroissa pelaajakyselyitä?

Itse olen myöskin sitä mieltä että lasten tulisi harrastaa eri lajeja. Vähävaraisille sekin taitaa olla mahdotonta, koska hintaa tulee.

Olisi mielenkiintoista kuulla että montako pelireissua yleensäkin CSM:ssä tulee kaikkiaan? Jos miettii noin Helsinki-pohjoinen, pirkanmaa-pohjoinen. Jos puhutaan että viikonloput menee linja-autossa. Menee niin varmaan kun matkaat Hesasta Ouluun, tulisiko tälläinen reissu jo tehdä esim lentäen. Tuleeko hintaa paljon lisää, kun vertaa linja-autoon, mutta aikaa säästyy paljonkin? On myös viikonloppuja joissa pelataankin ns kotipeli esim ervi-oilers. Pohjoisen joukkueille tietty se raastaa, koska joutuvat etelä-suomeen sotkemaan usein.

Mukavia keskusteluita, ja hienoa että jutut pysyy asiallisena! 👍
 
Viestejä
27
Jos oot hyvä pelaaja ja hyvässä jengissä, haluat ilman muuta pelata mahdollisemman korkeatasoista sarjaa. Olis tosi väärin, jos herrat liitossa sanois et sorry, odotellaan tässä et alkaa parta ensin pojilla kasvaa ja pelataan ihan kotinurkilla nyt vaan siihen asti.

Huonossa jengissä ilman menestymismahdollisuutta voi motivaatio varmasti rakoilla, ainakin jos oot itekin rivipelaaja. Mut ei järjestelmää tän porukan ehdoilla pitäis kuitenkaan luoda.
 
Viestejä
43
Paljon hyviä pointteja nostettu! Tässä vähän omia mietteitäni aiheesta ja vähän sen vierestä (vaikka mielestäni kulkevatkin käsikädessä).

Mitä liitto, seurat tai pelaajat edes hyötyy täysimittaisesta C2 ikäisten sm-sarjasta? Antaako järjetön reissaaminen enemmän edellytyksiä huippu-urheiluun, pitääkö kovatasoiset vastustajat pakolla hakea maan toiselta puolelta? Alueellinen alkusarja+ylialueellinen jatkosarja toisi SM-kaliberin joukkueille ehkä sen 3 "helpompaa" peliä kauteen, kun taas näin mahdollistettaisiin pienempien seurojen joukkueiden mitata tasoaan suomen kärkeä vastaa.

Pienemmillä seuroilla olisi myös mahdollisuus pitää kiinni omista junioreistaan pidempään, kun sarjataso olisi lähtökohtaisesti sama kuin muilla. Suuremmat seurat haalivat tällä hetkellä itselleen järjettömän suuria pelaajarinkejä pienissä junioreissa, vaikka otteluihin voidaan nimetä vain tietty määrä pelaajia. Mielestäni näissä ikäluokissa pelaajien henkilökohtainen kehitys pitäisi olla vielä keskiössä, eikä tulosten. Enkä tiedä miten laadukkaasti 40 pelaajan ringissä voidaan keskittyä yksilön kehittämiseen...

Alueellisen+ylialueellisen sarjan avulla useammalla seuralla olisi mahdollisuus kehittyä, pelaajilla olisi todennäköisesti henkilökohtaisempaa ja laadukkaampaa valmennusta ja vanhemmissa ikäluokissa kerättäisiin tämän työn hedelmät.
Mutta liiton tuntien, vain tiettyjä seuroja nostetaan jalustalle ja halutaan pitää ne ennalta nimetyt ystävät ympyröissä, joten en odottaisi muutosta tähän nykyiseen järjestelmään hetkeen.
 
Viestejä
347
Kuten jo aiemmin totesin, en pidä C2SM:ää minään itsetarkoituksena. Mutta minun mielestäni C2SM:n syntilistalle pistetään myös asioita jotka eivät siihen kuulu. Esimerkiksi tryouteja ja tasojoukkueita luodaan jo D2-ikäluokassa, vaikka siinä vaiheessa mahdolliset SM-pelit ovat vasta parin kauden päässä. Ja kuten aiemmin totesin, yli-innokkaita vanhempia ja valmentajia löytyy riippumatta pelien tasosta. Uskoakseni olemme lopulta suhteellisen samoilla linjoilla, mutta painotamme asioita eri lailla.
Varmasti olemme samoilla linjoilla ja siinä olet täysin oikeassa, että C2SM syntilistalle laitetaan asioita, jotka eivät ole sen syytä. Mutta oma mielipiteeni on, että tätä kehitystä ei saa poikki ilman tarvittavaa väliintuloa. Kehitystä, jossa ”ammattimaistetaan” juniorit, mutta unohdetaan päätuote. Se on ymmärrettävää, sillä junioreissa on eniten ”löysää” jota voidaan säädellä, koska F-liigaan ei keksitä mitään mikä oikeasti nostaisi lajin suosiota. Palkatut puhuvat päät joutuvat keksimään jotain palavereihin, joten junioreista saa powerpointtiin täytettä mukavasti.

En halua rajoittaa tai odotuttaa parrankasvua ennen SM-pelien aloittamista, enemmän tarkoituksena on ottaa aikalisä tähän trendiin joka ei muuten katkea. Järjestelmän keventäminen ei veisi valtakunnallisia pelejä pois, eikä varmaan tässä ikäluokassa vähentäisi try-outtien määrää, mutta toivottavasti vaikutukset näkyisivät D junioreissa joille tulisi lisäaikaa kehittyä ennenkuin SM-pelit alkavat häämöttää valmentajien mielissä.

Tätä ongelmaa ei ole helppo pk-seudulla hahmottaa, mutta maakunnissa pelaajamäärät ovat haasteellisia ja tavoitteellista pelaajia houkuttelee pesä/kori/lento/käsi/jalkapallon, jääkiekon lisäksi myös yleisurheilu.
Jos salibandyssä lyödään hynttyyt yhteen jo D1 junioreissa, niin kilpa/haastajasarjat käytännössä kuolevat pois eikä monen lajin harrastajat pysy mukana.
Toisin kuin Etelä-Suomen joukkueissa, kausimaksut pienemmissä seuroissa ovat 2-300€ luokkaa sisältäen peliasut (ei siis kk-maksut...) joten 2-3 lajin harrastaminen on mahdollista.
 
Viestejä
885
Varmasti olemme samoilla linjoilla ja siinä olet täysin oikeassa, että C2SM syntilistalle laitetaan asioita, jotka eivät ole sen syytä. Mutta oma mielipiteeni on, että tätä kehitystä ei saa poikki ilman tarvittavaa väliintuloa. Kehitystä, jossa ”ammattimaistetaan” juniorit, mutta unohdetaan päätuote. Se on ymmärrettävää, sillä junioreissa on eniten ”löysää” jota voidaan säädellä, koska F-liigaan ei keksitä mitään mikä oikeasti nostaisi lajin suosiota. Palkatut puhuvat päät joutuvat keksimään jotain palavereihin, joten junioreista saa powerpointtiin täytettä mukavasti.

En halua rajoittaa tai odotuttaa parrankasvua ennen SM-pelien aloittamista, enemmän tarkoituksena on ottaa aikalisä tähän trendiin joka ei muuten katkea. Järjestelmän keventäminen ei veisi valtakunnallisia pelejä pois, eikä varmaan tässä ikäluokassa vähentäisi try-outtien määrää, mutta toivottavasti vaikutukset näkyisivät D junioreissa joille tulisi lisäaikaa kehittyä ennenkuin SM-pelit alkavat häämöttää valmentajien mielissä.

Tätä ongelmaa ei ole helppo pk-seudulla hahmottaa, mutta maakunnissa pelaajamäärät ovat haasteellisia ja tavoitteellista pelaajia houkuttelee pesä/kori/lento/käsi/jalkapallon, jääkiekon lisäksi myös yleisurheilu.
Jos salibandyssä lyödään hynttyyt yhteen jo D1 junioreissa, niin kilpa/haastajasarjat käytännössä kuolevat pois eikä monen lajin harrastajat pysy mukana.
Toisin kuin Etelä-Suomen joukkueissa, kausimaksut pienemmissä seuroissa ovat 2-300€ luokkaa sisältäen peliasut (ei siis kk-maksut...) joten 2-3 lajin harrastaminen on mahdollista.
Kiitos! Tämä on erittäin hyvä ja silmiä avaava kirjoitus. Todellisuus maakunnissa on varmasti erilainen kuin pääkaupunkiseudulla, jossa itse asun ja vaikutan.
 

Salibandyn pelikohteet

F-liiga M
1X2
1X2
Oilers - Indians
18.30
1.624.803.80
Classic - Nokian KrP
30.3 17.30
1.764.703.30
F-liigakarsinta M
1X2
1X2
EräViikingit - Tiikerit
18.30
1.535.204.00
M-Team - FBC Turku
30.3 15.30
2.164.552.42
Näytä kaikki
>
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös