- Viestejä
- 64
Paljon hyviä pointteja tuossa artikkelissa. Itse ehkä nostaisin vielä esiin täältä Saksasta sen että täällä (ja monessa muussa maassa varmaan) kyllä hieman ammutaan itseään jalkaan pelillisestikin. Meillä täällä Düsseldorfin kupeessa on jo moneen muuhun paikkaan verrattuna useampiakin salibandy-seuroja...Kuitenkin jäsenmäärät ovat niin vaatimattomia että kilpailutoiminnan järjestäminen junioreille on haastavaa. Jos meillä täällä on jo vaikeaa löytää pelaajia joukkueeseen, niin mitä tilanne on jossain peräkylässä. Tästä johtuukin suurelta osin tämä pienpelin (3v3 plus maalivahdit noin 28m kentällä) suosio. On paljon helpompaa kasata joukkue pelaamaan pienellä kentällä...10 riittää jo että saa 2/3 kentällistä ja maalivahdin.....isolle kentälle kun voi unohtaa jos ei ole vähintään se 15 pelaajaa käytössä joka peliin...oli mitä loukkaantumisia/lomia/työkiireitä/kissanristiäisiä tahansa...eli joukkueen pitää jo käytännössä olla se 25 pelaajaa ringissä...
Eli millä saadaan lisää pelaajia....no menestyksekkäillä maajoukkueilla, hyvällä juniorityöllä, yhteistyöllä koulujen kanssa yms. Samaan aikaan kuitenkin kun sanoo pelaavansa salibandya niin vastaus on noin 99% tapauksista "wie bitte???" Floorwas?". Eli tuo yleinen tietoisuus salibandyn olemassaolosta on vaan niin heikko että uusien pelaajien löytäminen on todella vaikeaa.
Meillä on DJK Holzbüttgenissä ehkä noin 100 junioripelaajaa...tyttöjä ja poikia...niistä ehkä 25 jatkaa pitemmälle kuin U15-joukkueet.....U17 joukkue (joka on muuten meilläpäin se ensimmäinen ikäluokka jolle on suurelle kentälle liiga) onkin sitten jo ehkä 20 pelaajaa...josta hyviä saksan tasolla on ehkä 4-5...tästä sitten aikanaan ykkösjoukkueeseen pääsee/haluaa 1-2 pelaajaa. Jos Saksan tasolla tulee vuosittain vain 30-40 uutta pelaajaa aikuisten tasolle (ja saman verran lopettaa) niin maajoukkuetta kasattaessa on aika paha paikka kun ei ole oikein mistä valita....ja niistäkin jotka valitaan...osa kieltäytyy ihan kustannussyistä.
Olishan tuo kiva jos olisi meidänkin seurassa 500 junioria joista kasataan sitten 30 joukkuetta eri sarjoihin ja ikäluokkiin ja siellä 16-18v luokassa olisi 30 kaveria jotka voisi kilpailla paikasta ykkösjoukkueeseen....mutta en usko että saksasta löytyy yhtään seuraa jolla olisi tuollaisia määriä jäseniä.
Sitten tuo valmennus....täällä on tähän asti ollut aina hieman puutetta asiantuntevista valmentajista. Nyt on tiämmä useampiakin seuroja joilla on jo suomalainen valmentaja jotka ovat siis ihan valmentajia eikä "vain" hyviä pelaajia. Ei siis mikään tuomio heidän taidoistaan koska en heitä kaikkia tunne...mutta eiköhän se ole aika hyvin tunnettu fakta että valmentajana toimiminen vaatii aivan erilaiset taidot kun pelaaja. Onhan niitä hyviä pelaajia jotka osaa valmentaa, mutta ei voi olettaa että hyvä pelaaja on hyvä valmentaja. Ei voi myöskään odottaa että hyvä valmentaja olisi hyvä pelaaja. Eri rooleja!
Onhan noita yrityksiä myös täällä nähty jossa pelaaja yrittää valmentaa samalla kuin pelaa....mutta kai sen kaikki tietää että molempia ei voi hoitaa 100%-tasolla samaan aikaan.
Minun, ehkä hieman naiivi, mielipiteeni on että täällä pitäisi tapahtua seuraavat jutut:
- lisätä ihmisten tietoisuutta salibandysta
x Lehtiin, radioon, nettiin, telkkariin, striimeihin
x salibandy-kerhoja kouluihin ettei jalkapallo vie kaikkia lapsia
x koulutusta koulujen liikunnan-opettajille että he voivat ottaa salibandyn opetusohjelmaan
Tämä toisi ihmisiä katsomoihin
=> lisää junioreita seuroille
=> lisää rahaa seuroille
=> lisää pelaajia liigoihin
=> enemmän kilpailua paikoista liigoissa
=> paremmat maajoukkueet
Tuossa nyt muutama juttu.... täytyy vaan hieman miettiä mitä kaikkea voisi tehdä kun itse voi vaikuttaa vain noihin ensimmäisiin askeleisiin.
Liiton/Liittojen taholta voisivat kyllä myös ehkä hieman aktiivisemmin osallistua lajin kehittämiseen sillä surullisenkuuluisalla ruohonjuuritasolla. Oli se sitten vaikka tietopankkina toimiminen tai tiedonvälityksen toimeenpano.
Minusta täällä voisi hyvin toimia joku "työryhmä" joka järjestää vaikka tapaamisia seurojen välillä ja antaa mahdollisuuden organisoituun tiedonjakamiseen. Seurat voisivat jakaa omia kokemuksiaan siitä mikä toimii mikä ei, ehkä tehdä yhteistyötä, jakaa materiaalikuluja useamman seuran välillä yms.
Nuo muutamat ehdotukset artikkelissa jo sinällään kuulostaa tosi hyvältä ihan senkin takia että tällä hetkellä tuntuu siltä ettei tehdä mitään yhdessä. Jos jotain tapahtuu, se on vain seuran oman aloitteellisuuden ansiota ja vain yhden seuran eduksi.
Tässä maassa on kuitenkin 80M ihmistä joten potentiaalia kyllä on....kunhan vaan saadaan jotenkin kaikki mukaan vetämään köyttä....ja mieluiten samaan suuntaan.
Eli millä saadaan lisää pelaajia....no menestyksekkäillä maajoukkueilla, hyvällä juniorityöllä, yhteistyöllä koulujen kanssa yms. Samaan aikaan kuitenkin kun sanoo pelaavansa salibandya niin vastaus on noin 99% tapauksista "wie bitte???" Floorwas?". Eli tuo yleinen tietoisuus salibandyn olemassaolosta on vaan niin heikko että uusien pelaajien löytäminen on todella vaikeaa.
Meillä on DJK Holzbüttgenissä ehkä noin 100 junioripelaajaa...tyttöjä ja poikia...niistä ehkä 25 jatkaa pitemmälle kuin U15-joukkueet.....U17 joukkue (joka on muuten meilläpäin se ensimmäinen ikäluokka jolle on suurelle kentälle liiga) onkin sitten jo ehkä 20 pelaajaa...josta hyviä saksan tasolla on ehkä 4-5...tästä sitten aikanaan ykkösjoukkueeseen pääsee/haluaa 1-2 pelaajaa. Jos Saksan tasolla tulee vuosittain vain 30-40 uutta pelaajaa aikuisten tasolle (ja saman verran lopettaa) niin maajoukkuetta kasattaessa on aika paha paikka kun ei ole oikein mistä valita....ja niistäkin jotka valitaan...osa kieltäytyy ihan kustannussyistä.
Olishan tuo kiva jos olisi meidänkin seurassa 500 junioria joista kasataan sitten 30 joukkuetta eri sarjoihin ja ikäluokkiin ja siellä 16-18v luokassa olisi 30 kaveria jotka voisi kilpailla paikasta ykkösjoukkueeseen....mutta en usko että saksasta löytyy yhtään seuraa jolla olisi tuollaisia määriä jäseniä.
Sitten tuo valmennus....täällä on tähän asti ollut aina hieman puutetta asiantuntevista valmentajista. Nyt on tiämmä useampiakin seuroja joilla on jo suomalainen valmentaja jotka ovat siis ihan valmentajia eikä "vain" hyviä pelaajia. Ei siis mikään tuomio heidän taidoistaan koska en heitä kaikkia tunne...mutta eiköhän se ole aika hyvin tunnettu fakta että valmentajana toimiminen vaatii aivan erilaiset taidot kun pelaaja. Onhan niitä hyviä pelaajia jotka osaa valmentaa, mutta ei voi olettaa että hyvä pelaaja on hyvä valmentaja. Ei voi myöskään odottaa että hyvä valmentaja olisi hyvä pelaaja. Eri rooleja!
Onhan noita yrityksiä myös täällä nähty jossa pelaaja yrittää valmentaa samalla kuin pelaa....mutta kai sen kaikki tietää että molempia ei voi hoitaa 100%-tasolla samaan aikaan.
Minun, ehkä hieman naiivi, mielipiteeni on että täällä pitäisi tapahtua seuraavat jutut:
- lisätä ihmisten tietoisuutta salibandysta
x Lehtiin, radioon, nettiin, telkkariin, striimeihin
x salibandy-kerhoja kouluihin ettei jalkapallo vie kaikkia lapsia
x koulutusta koulujen liikunnan-opettajille että he voivat ottaa salibandyn opetusohjelmaan
Tämä toisi ihmisiä katsomoihin
=> lisää junioreita seuroille
=> lisää rahaa seuroille
=> lisää pelaajia liigoihin
=> enemmän kilpailua paikoista liigoissa
=> paremmat maajoukkueet
Tuossa nyt muutama juttu.... täytyy vaan hieman miettiä mitä kaikkea voisi tehdä kun itse voi vaikuttaa vain noihin ensimmäisiin askeleisiin.
Liiton/Liittojen taholta voisivat kyllä myös ehkä hieman aktiivisemmin osallistua lajin kehittämiseen sillä surullisenkuuluisalla ruohonjuuritasolla. Oli se sitten vaikka tietopankkina toimiminen tai tiedonvälityksen toimeenpano.
Minusta täällä voisi hyvin toimia joku "työryhmä" joka järjestää vaikka tapaamisia seurojen välillä ja antaa mahdollisuuden organisoituun tiedonjakamiseen. Seurat voisivat jakaa omia kokemuksiaan siitä mikä toimii mikä ei, ehkä tehdä yhteistyötä, jakaa materiaalikuluja useamman seuran välillä yms.
Nuo muutamat ehdotukset artikkelissa jo sinällään kuulostaa tosi hyvältä ihan senkin takia että tällä hetkellä tuntuu siltä ettei tehdä mitään yhdessä. Jos jotain tapahtuu, se on vain seuran oman aloitteellisuuden ansiota ja vain yhden seuran eduksi.
Tässä maassa on kuitenkin 80M ihmistä joten potentiaalia kyllä on....kunhan vaan saadaan jotenkin kaikki mukaan vetämään köyttä....ja mieluiten samaan suuntaan.
