Blogit

Kommentti: Salibandyliiton viimeisin päävalmentajasekoilu

13.01.
2017
8 Kommenttia
11
Blogit
Jani Hakkarainen kirjoittaa Suomen päävalmentajavalinnasta. Hakkaraisen mukaan prosessi ei ole mennyt nappiin Salibandyliiton osalta. Kuva: Mika Hilska

Jani Hakkarainen kirjoittaa Suomen päävalmentajavalinnasta. Hakkaraisen mukaan prosessi ei ole mennyt nappiin Salibandyliiton osalta. Kuva: Mika Hilska

Jani Hakkarainen ruotii tuoreessa bloggauksessaan Suomen miesten salibandymaajoukkueen päävalmentajavalintaa. Hakkaraisen mukaan prosessi ei ole mennyt nappiin.

Joulukuun 11. päivä: Suomi voittaa kolmannen salibandyn miesten maailmanmestaruutensa. Finaali Riiassa Ruotsia vastaan on varsinainen trilleri. 70 minuutin pelin jälkeen tilanne on tasan 3-3. Sen sijaan rangaistuslaukauskilpailussa Suomi on Ruotsia selvästi parempi, suorastaan jäätävän hyvä. Sinivalkoinen joukkue juhlii mestaruutta sinikeltaisten mököttäessä taustalla. Samalla pitkän linjan salibandymies Petri Kettunen on saavuttanut ensimmäisen suuren voittonsa päävalmentajana.

– Minulla on sopimus vuoteen 2018, ja tuskin sitä irtisanotaankaan, ilmoittaa Kettunen tuoreen maailmanmestarin itseluottamuksella pelin jälkeen Pääkallolle.

Joulukuun 22. päivä, kaksi päivää ennen joulua: Helsingin Sanomat julkaisee jutun, jonka otsikko kuuluu: ”Salibandyn kultavalmentaja Petri Kettunen jäämässä yllättäen ilman jatkopestiä”.

Jutussa Salibandyliiton puheenjohtaja Ismo Haaponiemi kommentoi toimittaja Heikki Miettiselle seuraavasti:

-Tilanne on sillä lailla muuttunut, että olemme saaneet MM-kisat vuodelle 2020.

– Ja nyt haluamme katsoa päävalmentajatilanteen. Emme suoraan katso Peteä, vaan sellaista, joka voisi olla päävalmentaja seuraavat neljä vuotta, Haaponiemi jatkaa.

Kettunen kuulee liiton johdon uudesta linjauksesta toimittaja Miettiseltä:

– Ei ole minulle tullut sellaista tietoa, että paikka olisi avoin. Ei ole ollut puhetta.

Haaponiemi ojentaa siis varsinaisen joululahjan Kettuselle.

Mestaruushuumassa monelta on tainnut unohtua, että Kettusta ei tarvitsisi muodollisesti irtisanoa, jos päävalmentajaa haluttaisiin vaihtaa. Hänellä, Mika Ahosella ja Jussi Jäntillä on vain optio seuraavasta kahden vuoden kisaperiodista ennen Prahan MM-kisoja joulukuussa 2018. Mikäli liitto ei optiota halua käyttää, niin Kettusen ja hänen apulaistensa työ miesten maajoukkueessa päättyi uutena vuotena.

Helsingin Sanomien jutussa Haaponiemi sanoo, että liitossa halutaan nyt ainakin harkita option käyttämättä jättämistä:

– Haluamme katsoa Peten lisäksi kaikki vaihtoehdot, ja voisiko olla eri henkilö huippu-urheilujohtajana ja päävalmentajana.

Haaponiemi esittää siis kaksi perustetta harkinnalle. Prahan kisojen päävalmentajan on ensinnäkin tarkoitus vetää myös kotikisat vuonna 2020. Toiseksi liitossa on selvästi haluja purkaa Kettusen hankala kaksoisrooli sekä päävalmentajana että huippu-urheilujohtajana, joka on muiden töiden ohella maajoukkuevalmentajien esimies. Kettunen on viime vuosina istunut kahdella pallilla.

Haaponiemen perusteet ovat hyviä. Kotikisojen päävalmentajan ja koko valmennusryhmän on hyvä kokea ainakin Prahan kisat ennen kotiyleisön eteen astumista. Kotikisat ovat suuri mahdollisuus yleisön tuen vuoksi, mutta niissä on myös suurimmat paineet ja riskit häiritseville ulkourheilullisille seikoille. Näiden selättämiseksi valmentajilla on hyvä olla kokemusta MM-kisoista vieraskentällä.

Toiseksi olisi kokonaisedun mukaista, että miesten päävalmentaja ja huippu-urheilujohtaja olisivat eri henkilö. Silloin huippu-urheilujohtaja pääsisi täyspainoisesti johtamaan huippusalibandya Suomessa ja kaikkien maajoukkueiden toimintaa päävalmentajien esimiehenä. Ei tulisi myöskään epäilyksiä intressiristiriidoista.

Lisäksi Kettunen olisi kenties voinut pitää hevosensa tallissa mestaruushuumassa. Hän olisi voinut sanoa vain, että nyt juhlitaan ja optiota katsotaan myöhemmin. Kettusella lähti itseluottamusmyrskyssä keulimaan. Kenties kysymys oli myös hieman liiallisesta vallantäyteisyydestä päävalmentajana ja huippu-urheilujohtajana.

Miksi ei asiaa hoidettu yksityisesti ja hyvissä ajoin?

Ottamatta kantaa valmentajavalintoihin, Haaponiemen ja sikäli liiton tapa hoitaa asia oli tökeröistä tökeröin. Tuore maailmanmestari saa kuulla toimittajalta, että toinen sopijaosapuoli harkitsee hänen optionsa käyttämistä. Asia olisi ollut helppoa ja tyylikästä hoitaa yksityisesti.

Sitä paitsi Haaponiemen puhe tilanteen muuttumisesta on hyvin outoa. Vuoden 2020 kotikisoja ei ole myönnetty Suomelle aivan hiljattain. Ne myönnettiin joulukuun 11. päivä vuonna 2015, siis tasan vuosi ennen Riian finaalia. Tämä tapahtui Tampereella naisten MM-kisojen yhteydessä.

Tilanne ei siis ole Riian kisojen jälkeen muuttunut. Liitolla on ollut yli vuosi aikaa harkita asiaa. Hyvin on ollut tiedossa, että Riian kisoista alkaa neljän vuoden erityinen ajanjakso, joka päättyy kotikisoihin. Tämän jakson miesten valmentajakysymys ja huippu-urheilujohtaja-asia olisi voitu hoitaa hyvissä ajoin ennen Riikaa, varsinkin kun ne olivat ilmeisesti suhteellisen riippumattomia Riian tuloksesta.

Jos näin olisi toimittu, asia olisi ollut jo pitkään selvä ja kotikisaprojekti jo käynnissä. Mutta kun niin ei toimittu, on aiheutettu täysin turha myöhästyminen, hämmennys, sekaannus ja lommo luottamukseen.

Kotikisojen paineissa päävalmentaja tarvitsee täydellisen luottamuksen

Mikäli Kettunen nimittäin jatkaa, hänelle jää väistämättä kalvamaan epäilys liiton luottamuksen täydellisestä pitävyydestä. Pitää myös muistaa, että jo neljä vuotta sitten Zürichin MM-kisojen jälkeen nähtiin vastaava soppa, kun oli hyvin epäselvää, jatkaako Kettunen.

Kotikisojen paineissa päävalmentaja tarvitsee liiton täysin horjumattoman selkänojan. Ei saa olla pienintäkään epäilystä häiritsemässä keskittymistä oleelliseen. Päävalmentajuus on vastuullista ja joskus jopa yksinäistä työtä, kuten kaiken kokenut Erkka Westerlund tuoreessa avoimessa kirjeessään suomalaiselle urheilujohdolle painottaa:

”Urheilujohdon tehtävä on tukea valmentajien ja urheilijoiden yhteistyötä. Tätä tukea hyvin harva valmentaja saa. Vaikeissa tilanteissa vastuun kantaa yleensä valmentaja yksin, ”epäonnistunut” valmentaja. … Hyvä yhteistyö perustuu aina molemminpuoliseen luottamukseen. Sitä me tarvitsemme suomalaiseen urheiluun.”

Salibandyliiton johdon keittämä soppa on jälleen surullinen esimerkki tämän luottamuksen murentamisesta, itse asiassa täysin turhasta sekoilusta.

Juuri ennen Valmentajalla on väliä –kampanjaa, joka alkoi tammikuun ensimmäinen päivä kuluvaa vuotta.

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Jani Hakkarainen
Jani Hakkarainen
Analyytikko, asiantuntija ja filosofi.
Twitter: @hakkarainenjani
Repa
13/01/2017
Sinänsä hauskaa, että organisaatio, joka lajikentällä johtaa puhetta seurakehittyminen360 -projektissa myös toiminnan johtamisen osalta, näyttää erinomaisen huonoa esimerkkiä sen hallinnassa. Tervetuloa Ismo seuraavaan tapaamiseen puhumaan kliseillä kuinka "ihmisiä tässä ollaan ja tästäkin koitetaan ottaa opiksi".
Westerlundin ulostuloon liittyen, päävalmentajan ja huippu-urheilujohtajan päällekäisyys tulkintani mukaan johtui siitä, että Nykky halusi tuon rahan pelkästä valmentamisesta. Eipä hänellä kompetenssia tuohon toiseen pestiin olisikaan. Kettunen taas oli halukas tulemaan yleisestikin liiton leipiin ja näennäisesti kyvykkäänä miehenä sopi tuplaroolin vetäjäksi. Pete tuntuu olevan vanhan koulukunnan miehiä, minkä perusarvona on "sen lauluja laulat kenen leipää syöt". Helppo mies johtaa ja pompotella. Samahan koski Rautakorven rekrytointia. Näennäisesti päteviä kavereita ymmärrettävästi pyritään pitämään mukana tekemällä sitten kompromisseja tehtävien vaatimusten suhteen. Sitähän seuratoiminnassakin tehdään nyt ja jatkossakin rekrytoinnin ja työnohjauksen suhteen. Esim. hyvä kerhojen ohjaaja olisi lähdössä puolipäiväisestä duunistaan muualle, missä saa kokopäiväisen pestin. Keksitään siihen kerhojen ohjaamiseen lisäksi vaikka junioripäällikön titteli ja saadaan vähän tunteja lisää ja kaveri pidettyä. Soppa on valmis.
Halutaanko pienillä kompromisseilla puolivillaista osaamista jotta rakenteet pysyvät kunnossa? Vai halutaanko etenkin huippu-urheilun tasolla vähemmän tinkimistä ja enemmän laatua sinne pelin ja pelaajien tasolle liitossa/seuroissa? Seuratkaamme tarkalla silmällä tulevia maajoukkuetie sekä muita rekrytointeja.
Timppa
13/01/2017
Outoa kommentointia Hakkaraiselta. Kuinka jaksaakin nähdä vaivaa kirjoittelemalla valmennusasioista. Ensin hän arvosteli Kettusta, mutta heti kun miehet voittivat kultaa niin ääni muuttui ja haukkuukin nyt valmennusasoihin liittyen liiton johtoa. Kuitenkaan ex epäonnistunut valmentaja Hakkarainen ei esitä omaa näkemystään siitä kuka olisi hänen mielestään oikea valinta päävalmentajaksi jatkossa.
prosessiteollisuus
13/01/2017
En kyllä miksei Kettunen nyt vaan jatka vuoden 2018 kisoihin, sellaisella optiolla tosin että kehäraakkeja ei valita.

Sitten uusi valmentaja valitaan ja hänellä on kaksi vuotta aikaa ottaa homma haltuun kotikisoihin.

Ei ne pelilliset asiat niin ihmeellisiä ole, eikä uusia tapoja tarvita kehittää välttämättä vaan hyödyntää ihan huippupelaajien jo tietämiä.

Kaksi vuotta on ihan riittävä aika, sehän on jo tosi pitkä aika. Herätys nyt liitto!
Uudistaja
13/01/2017
Maajoukkue on säbän lippulaiva. Laiva tarvitsee "kipparin ja perämiehen" joilla on näkemystä salibandystä laajemminkin ja osaavat johtaa myös lahjakkuuksia. Siksi Nykky&Ahtiainen olisi oikea pari viemään lajia ja maajoukuetta kohti kotikisoja.
Osku
13/01/2017
Kuten jo jossain jo aikaisemminkin kommentoin, ei tähän liity mitään dramatiikkaa (paitsi jos hakemalla hakee). Kettusen sopimus loppui ja jatkosta on vain optio. En ymmärrä miksi Kettunen kommentoi, että hänellä on sopimus vuoden 2018. Ei hänellä ole.

Mikäli liitto olisi nyt hiljaisuudessaan käsitellyt asian ja päättänyt käyttää Kettusen option, olisi siitä syntynyt taas haloo. Miksi sopimusta jatkettiin automaattisesti, eikä tarkasteltu muita vaihtoehtoja. Nyt kun liitosta ilmoitettiin, että option käyttämistä tarkastellaan avoimesti, syntyy taas älämölöä. Kerrankin olen liiton kanssa samaa mieltä. Se, että liitto ei ilmoittanut aikeistaan Kettuselle on kaksipiippuinen asia. Olisiko pitänyt ilmoittaa? Mielestäni valmentajan, kenellä on vain optio jatkosta, pitäisi ymmärtää, ettei hänen jatkonsa ole kirkossa kuulutettu, päinvastoin. Asiaa tarkastellaan avoimesta ennen kuin mitään päätöksiä jatkosta tehdään.

Jos liitto nyt päätyy jatkamaan Kettusen sopimusta, se on mielestäni suurempi luottamuslause liitolta hänelle, kuin se, että jatkosopimus olisi tehty kaikessa hiljaisuudessa toisia vaihtoehtoja edes tarkastelematta.

"Miksi asiaa ei hoidettu yksityisesti ja hyvissä ajoin?" Eli aloittamalla uusien mahdollisten valmentajien kartoitus kesken MM-kisaprojektin ja sekoittaa Kettusen keskittyminen MM-kisoihin, vai? Ja miten asia olisi voitu tai pitänyt hoitaa yksityisesti? Eikö maajoukkueen valmentajan valinta ole sellainen, jonka pitäisi kestää myös julkisen tarkastelun?
glory hunter
13/01/2017
Hakkaraisen kritiikki ei perustu niinkään tietoon vaan tuuliviirinä pyörimiseen.
Suomenneuvostoliitto
13/01/2017
Näillä teoilla luodaan kotikisojen valmentajalle vain isommat paineet! Ehkä johtoportaassa mennään jo vähän yliajattelun puolelle tai sitten koitetaan pelastaa omia persnahkoja.
Lauri
11/02/2017
Nykky-Kuitunen yksinkertaisesti paras kaksikko, joka on saatavilla. Olisi ollut päättäjiltä vastuutonta olla valitsematta heitä. Hienoa että Haaponiemi uskaltaa tehdä URHEILULLISIA päätöksiä, jotka vievät LAJIA eteenpäin ja jättäytyy säbälle tyypillisen omaan pesään paskomisen ja politikoinnin ulkopuolelle.

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.