Historiaa tehnyt Mikael Järvi muistaa yhä ensimmäisen tehopisteensä – ”Ensi kausi ehkä viimeinen”

Kuva: Salibandyliiga

Kuva: Salibandyliiga
Kuva: Salibandyliiga

SSV:n pitkäaikainen kapteeni Mikael Järvi iski maanantai-iltana historiallisen 700. tehopisteensä miesten Salibandyliigassa. Pääkallo.fi tavoitti ”Metsurin” ja kyseli tunnelmia rajapyykin rikkoutumisen tiimoilta.

Onneksi olkoon, Mikael Järvi! Olitko tietoinen, että olit lähellä rajapyykkiä?
– Kiitoksia. Itseasiassa en aikaisemmin ollut tietoinen siitä, mutta sitten nämä meidän joukkueen pistenälkäiset nuoret pelaajat ottivat asian puheeksi vähän aikaa sitten. Pitkänhuiskea Erik Storgårds kuittaili, että (Henri) Johanssonhan menee kohta minusta ohi. Totesin vain, että minulle on ihan sama niiden pisteiden kanssa, kunhan joukkue voittaa.

Juhlapinnaan johtanut syöttö taisi olla sellainen, joita nähty aika monta viime vuosina? Eli Mikke syöttää ja Juho Järvinen tekee…
– Olihan se, ja aika paljon tuli onnitteluviestejä vanhoilta pelikavereilta matsin jälkeen, ja kaikille vastasin. Ei olisi tullut 700 pistettä ilman heitä. Siinä joukossa on paljon hyviä ystäviä niin kentältä kuin sen ulkopuolelta, ja haluan sanoa ison kiitoksen heille.

Listaisitko muutaman merkittävän aisaparin urasi varrelta?
– Niitä on paljon, mutta todellisista tutkapareista varmaan ensimmäinen oli Mika Heinonen, joka nykyään valmentaa M-Teamia. Sen lisäksi muun muassa Markus Neimo, Hannu Korhonen, Pasi Vänttinen, Pitkäsen Mara, Santtu Manner, Juho Järvinen, J-P Lehtonen sentterinä ja tottakai Harri Forsten viimeisten vuosien aikana.

700 pistettä on todella paljon. Muistatko ensimmäisen liigapisteesi?
– Poikanikin on kysellyt, että mikä palkintokaapissa oleva punainen pallo on. Se on vuodelta 1996, kun tein urani ensimmäisen liigamaalin VFT:n paidassa. Oskari Lehto karvasi silloin pallon keskialueella, ja tein hänen syötöstään uran ensimmäisen pisteeni.

– Olin silloin 19-kesäinen. Jälkeenpäin on ollut hauska miettiä niitä aikoja, kun sitä vain meni laput silmillä maalia kohti ja oli enemmän snaipperi-tyylinen hyökkääjä. Nykyään olen välillä jopa liiankin epäitsekäs, ja tulee hyvin usein haettua vielä maalipaikassa viimeistä syöttöä takatolpille. Roolit ovat vähän vaihtuneet niistä ajoista.

Kuva: Salibandyliiga
Kuva: Salibandyliiga

Saitko eilen pallon talteen rajapyykin kunniaksi?
– Sain, juu. Kävin ottelun jälkeen tekemässä loppuverryttelyt ulkona. Jätkät olivat siellä jo odottamassa ja antoivat aplodit. Pitkäaikainen pelikaverini Timo Toivonen ojensi pallon minulle, ja se oli hieno hetki.

Mikko Kohonen väijyy takana vain muutaman pinnan päässä. Miten pidät Kohosen takana?
– Hahah. Ei tarvitse pitää Mikkoa takana, vaan pikemmin toivon, että hän myös yltää 700 pisteen rajapyykkiin – jos ei tällä kaudella, niin sitten seuraavalla. Mikko on myös pitkän linjan pelimiehiä, ja hänelle sen soisi.

Olet tällä kaudella ollut hyvässä vireessä. Suomen cupin finaalissakin olit suorastaan lennossa. Mistä vire on taas löytynyt?
– Ei ole oikotietä onneen. Tämä on vaatinut paljon duunia ja sitoutumista, ja iso kiitos kuuluu perheelleni, että se on mahdollistanut näin pitkään pelaamisen. Tietysti myös täytyy olla onnellinen, että on pysynyt näin pitkään kunnossa, sillä monilla urat päättyvät loukkaantumisiin liian aikaisin. Uskon, että näin pitkän peliuran taustalla ovat myös terveelliset elämäntavat ja se, että on jaksanut aina tehdä lihashuoltoa ja pitää itsensä kunnossa.

Kuinka monta kautta Mikke Järvi vielä metsuroi kentillä? Jatkuuko ura varmuudella ensi kaudella?
– En osaa suoraan sanoa, että se varmuudella jatkuisi. Kurren (Westerlund) kanssa kirjoitimme kaksivuotisen sopimuksen, ja sen puitteissa ensi kausi on mahdollinen. Toivotaan, että paikat pysyisivät kunnossa, ja pystyisin vielä vääntämään. Jos kaikki menee hyvin, niin ensi kausi voisi olla sitten se uran viimeinen.

Lue lisää:
Video: Näin Mikael Järvi teki salibandyhistoriaa
SSV:lle helpot pisteet Turusta, säkenöivä Järvi sai 700 täyteen – ”Helpolla päästiin tänään”
”Oot sä kova äijä, Mikke Järvi!”

12 comments

  1. Voisko koku nyt linkkaa sen säbäliiga kaikkien aikojen pistepörssin tähä

  2. Liiton sivuilla pääsee huippu-urheilun kautta historia ja ennätykset/tilastot tiedostoina/miesten salibandyliigan pistepörssit ja pelaajatilastot 1989-2014. Siellä Exelissä voi esim. jakaa tehot pelattujen pelien määrällä ja sortata suurimmasta pienimpään. Siinä eräs tapa tarkastella tehokkuutta kautta aikain. Yllätys yllätys, Koski ykkösenä ja Johansson H. kakkosena. Monta muutakin tämän hetken tuttua pelaajaa kärkipäässä. Osalla toki vielä hyvin vähän pelejä (esim. Markkola), mutta antaa silti suuntaa.

  3. Tehokkuutta laskee reippaasti pitkään pelanneilla, kuten Mikellä, tehoton peliaika. Lisäksi jonkun verran maalivahdille syötön salliminen, jolloin pelin sai jäädytettyä helpommin.

  4. Metsuri Järvi hieno mies. Ja hieno pelaaja! Rispekti on korkeella!

  5. per peli tehokkuus laskee, mutta per kausi tehokkuus kompensoituu sillä, että jossain vaiheessa pelejä pelattiin 33 kaudessa nykyisen 26 sijaan.

  6. Pelit 90-luvulla oli pehmeämmät kuin 2010 luvulla, joka kompensoi lisää.

  7. Tilastot ovat edellisen kauden jälkeisiä (esim. Järvellä tilastossa taisi olla 667, nyt siis 700). Tämä kausi lienee muuttanut eräiden osalta tilannetta. Esim. Jami Mannisen huippukausi nostanut sijoitusta, kun taas Johansson H:lla ollut vaisumpaa. Koski ja muutamat muut tämänkin kauden jälkeen melko samoilla per peli -tehoilla kuin aiemminkin.

  8. Katso pörssin voittaneiden pisteitä eri vuosilta niin onhan ne kasvanut Miken uran aikana. Esim. 1996 voittajalla pistekeskiarvo 1,77 ja 2011 3,5. Eli esimerkiksi Miken vertaaminen Johanssoniin tällä tavoin ei paljoa kerro.

  9. Yksittäisen kauden pisteisiin vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi pari kunnon heittopussijoukkuetta voi näykyä isona plussana tehomiesten tehoissa. Pitkässä juoksussa, esim. noin 150 liigapeliä ja siitä yli, tehokkaimmat kyllä erottuvat porukasta. Siihen mahtuu monenlaisia kausia.

    Pleijarimaailma on sitten oma lukunsa. Kun katsoo samlla tavoin ja filtraa vain muutaman pelin pelanneet pois, niin siellä putkahtaa kärkeen yllätysnimi: Mika Kohonen. Ja jäähypörssin voittaneissa kärkeen nousee myös yllättäjä: Mika Savolainen, neljän kauden voittaja. 😉

  10. Silloin ympäristötekijät ovat olleet samat sarjan osalta.

  11. Niin tai sitten antaa tilastojen olla vain tilastoja. Lopulta tuskin Mikkeä niinkään pari pojoa kiinnostaa, vaan ne mitallit siellä kaapissa. Niiltä osin on tosin ihan turhaa verrata HJ:n. Mikke on muutenkin paljon muuta kuin tehopisteet, johtaja vailla vertaa!!

  12. Ai nyt verrattiinkin siis HJ:n eikä yleisesti. Sama kaveri tuntuu olevan tietyissä keskusteluissa aina se kivi kengässä tai herne nenässä joka hiertää. 🙂