Toukokuun alussa Salibandyliitossa alkoi uusien valiokuntien valtakausi. Erotuomarivaliokunnassa vaihtui puheenjohtaja, kun pitkään ETV:n nokkamiehenä toiminut Klaus Koskela jätti paikkansa ja vetovastuun otti aiempi varapuheenjohtaja, oululainen Jouni Kääriäinen.
Erotuomarivaliokunnan muut jäsenet ovat varapuheenjohtaja Mika Saastamoinen (Helsinki), Mikko Heikkilä (Pori), Janne Koskinen (Kangasala), Ronny Brännbacka (Pietarsaari), Marjo Alanko (Helsinki), Iiro Parviainen (Helsinki) ja Kari Saukkonen (Mikkeli).
Nyt valittu erotuomarivaliokunta toimii huhtikuun loppuun 2018 asti, kuten muutkin Salibandyliiton valiokunnat.
Tuore puheenjohtaja Kääriäinen on itse viheltänyt miesten Salibandyliigaa vajaat satakunta ottelua (83 runkosarjassa, 11 pudotuspeleissä) kausina 1999–2008.
Nykytehtävässään Kääriäinen pitää ykkösjuttuna yhteisen pelinäkemyksen rakentamista joukkueiden ja erotuomareiden välille. Yksinkertaisesti kyse on siitä, millaista peliä salibandysta halutaan.
– Meillä on aina esimerkiksi pääsarjoissa puhuttu, että ”pitää antaa pelata kovaa” määrittelemättä, mitä se kovaa pelaaminen on. Erotuomarisektori ei voi olla toimija, joka määrittää, millaista pelin pitää olla tai mitkä ovat teemoja tai linjauksia. Tämä pitää tehdä yhdessä joukkueiden kanssa, jotta voidaan kouluttaa parempia erotuomareita, Kääriäinen näkee.
Toinen iso asia siviilityönään Oulun ammattikorkeakoulussa osastonjohtajana työskentelevälle Kääriäiselle on erotuomareiden koulutusjärjestelmien kehittäminen.
– Luokissa istumisen aika alkaa olla ohi, mennään enemmän tekemisen suuntaan, sääntöjä kuitenkaan unohtamatta. Verkon käyttöä koulutuksissa tullaan lisäämään, ETV:n puheenjohtaja kertoo.
– Ja vielä kolmantena, kyllähän meidän pitää parantaa sisäistä ja ulkoista viestintää erotuomaritoiminnassa.
Erotuomaritoiminnan suurin haaste on kuitenkin arkisempi. Kasvavassa lajissa erotuomareiden määrä on tällä hetkellä kokonaisuutena liian pieni.
– Meillä on osalla alueista todellisia ongelmia saada ruuhkaviikonloppuna kahta erotuomaria kaikkiin peleihin. En haluaisi mennä siihen, että joukkueet pakotetaan lähettämään pelaajia kursseille. Tämä on yhteinen haaste koko salibandykentälle, jotta pelit saadaan pelattua, Kääriäinen myöntää.
Kehitettäviä asioita, haasteita ja suoranaisia vaikeuksiakin riittää, mutta käännetään katse vaihteeksi myönteisiin asioihin. Missä Kääriäisen mielessä suomalaisessa erotuomaritoiminnassa on onnistuttu?
– Kyllähän meidän toiminta kansainvälisesti kestää vertailun mihin maahan vaan, mutta aina on toki parannettavaa. Aluetasolta jos lähdetään, niin on rakennettu toimiva erotuomariorganisaatio, joka vastaa alueiden toiminnasta ja tunnistaa myös potentiaaliset huippuerotuomarit, Kääriäinen kertoo.
Hän jatkaa listaa lupaavien erotuomareiden koulutuksilla, joita valtakunnan tasolle on kehitetty. Esimerkki tällaisesta ovat sekä poikien että tyttöjen Pohjola Cupit. Kääriäinen kehuu myös pääsarjojen organisaation toimivaksi sekä miesten että naisten puolella.
– Otteluvalvontojen määrissä ja laadussa olemme maailman ehdotonta kärkeä, Kääriäinen heittää.
—