Salibandyn rantautumisesta Suomeen tulee kuluneeksi 30 vuotta kuluvana vuonna. Tässä ajassa se on noussut tuntemattomuudesta merkittäväksi suomalaiseksi urheilulajiksi monin eri mittarein.
Koko sen historian ajan jatkunut seura-, joukkue- ja pelaajamäärillä mitattu kasvu jatkuu yhä edelleen. Salibandy ja sen vapaamuotoisempi pelimuoto sähly ovat myös erittäin suosittuja lasten ja nuorten sekä työpaikkojen liikuntamuotoja. Huippu-urheilussa laji on saavuttanut merkittävää kansainvälistä menestystä.
Salibandy ei ole kuitenkaan saavuttanut likimainkaan kasvunsa rajoja. Kasvupotentiaalia on vielä erittäin runsaasti paljon suurempaan ja yhteiskunnallisesti merkittävämpään urheilulajin rooliin. Tulevan kymmenen vuoden tavoitteekseen laji ottaa nyt uutta suuntaa ja uusia tavoitteita, jonka vuoksi se myös uudistaa organisaatiotaan. Lajin kunnianhimoinen aikomus on tuplata pelaajamäärät ja vahvistaa huippu-urheilullinen iskukykynsä sekä vahvistaa yhteiskunnallista asemaansa.
Päättyneellä kaudella salibandyn lisenssimäärä osoitti lähes 54 000 pelaajaa, jossa kasvua oli merkittävät 2000 pelaajaa. Määrän kaksinkertaistaminen kurottaa tavoitteen reilusti yli 100 000 pelaajaan.
– Nykymuotoinen sarjatoiminta voi hyvin ja kasvaa edelleen. Nyt alamme rakentaa salibandyn ja sählyn pelaamiseen myös toista kivijalkaa. Uusien peli- ja sarjamuotojen kehittäminen ja uusien kohderyhmien tavoittaminen tulee olemaan painopisteenä. Urheiluelämässä, ja nykymaailmassa, jäykät perinteet, rakenteet ja järjestelmät eivät anna tilaa yhteiskunnalliselle muutokselle vaan ne ovat esteenä lajin harrastamiselle ja jopa karkottavat pelaajia. Joustavien, matalan kynnyksen pelimuotojen kehittäminen johtaa uusien harrastajien löytymiseen, uskoo Salibandyliiton puheenjohtaja Ismo Haaponiemi.
– Perinteinen urheiluseura on myös tulevaisuudessa keskeinen toimija salibandyrintamalla. Nyt se saa rinnalleen tai jopa osakseen uusia muotoja lajin harrastamiseksi. Uusia sarja- ja pelimuotoja syntyy esimerkiksi yhdessä seurojen, halliyrittäjien, koulujen, kuntien, työpaikkojen ja erilaisten järjestöjen verkostomaisella toiminnalla. Lajin jakelukanavat kehittyvät, Haaponiemi linjaa.
Pelaamisen toimintojen kanssa keskeistä on huippu-urheiluaseman vahvistaminen ja lajin yhteiskunnallisen vaikuttamisen aktivoiminen. Johtajuutta Salibandyliitto hakee myös uusilla henkilörekrytoinneilla ja toimihenkilöiden toimenkuvia tarkentamalla strategian suuntaisesti.
Uusi toiminnanjohtaja tulee liike-elämän palveluksesta
Salibandyliiton hallitus on valinnut uudeksi toiminnanjohtajaksi Kari Lampisen, 53, jolla on yli 25 vuoden kokemus myynnin, markkinoinnin ja brändiviestinnän tehtävistä yritysmaailmasta. Kokenut johtamisen ammattilainen on toiminut mm. Senior Vice President –nimikkeellä Altia Oyj:ssä ja useissa eri vastuullisissa tehtävissä Vaasan & Vaasan –konsernissa sekä HK:lla. Lampisella on vahvat näytöt mm. kuluttajaliiketoiminnasta, toiminnan kasvattamisesta ja kehittämisestä, johtamisesta ja tuotteiden aseman vahvistamisesta markkinoilla. Lampisen osaaminen vahvuudet osuvat erittäin hyvin salibandyn uusiin tavoitteisiin ja tarpeisiin.
Salibandyliiton operatiivisen johtamisen ohella uusi toiminnanjohtaja saa merkittävän näköalapaikan suomalaisessa urheilujärjestökentässä. Salibandy-yhteisöön kuuluu yli 800 salibandyseuraa, joissa pelaajia on tällä hetkellä lähes 54 000 henkilöä. Salibandy onkin kolmanneksi suurin joukkuepalloilulaji Suomessa lisenssimäärillä katsottuna. Salibandyn ja sählyn harrastajia on lähemmäs 400 000.
– Ensimmäinen ajatukseni lajin ulkopuolelta tulevana minulla on, että salibandylla on hyvä tilaisuus kirkastaa ja terävöittää lajikuvaan ja luoda lisää vetovoimaa, jotta yhä useampi löytää tämän hienon lajin pariin. Salibandylla on nykyisistä lähtökohdista erittäin hyvät kasvumahdollisuudet lajina, hän kertoo.
– Näen realismina saavuttaa asetettuja tavoitteita. Laji on suosittu ja sen luonne ja muuntautumiskyky antaa paljon mahdollisuuksia kohdata uusia harrastajia. Muilla suurilla lajeilla lisenssipelaajien suhde koko harrastajakuntaan nähden on huomattavasti suurempi, joten se on yksi hyvä viite kasvupotentiaalista. Toisaalta myös kokonaisharrastajamäärää on mahdollista kasvattaa, Lampinen toteaa.
Salibandy on Lampiselle tullut tutuksi viime vuosina oman poikansa harrastuksen myötä.
Lampisella on pitkä työkokemus liike-elämän parissa ja hän on toiminut useita vuosia erilaisissa johtotehtävissä. Lisäksi hänellä on vahva tausta myynti-, markkinointi- ja brändipuolelta useiden vahvojen tuotemerkkien parissa. Hän on vetänyt menestyksekkäästi useita muutoshankkeita niin kotimaassa kuin rajojemme ulkopuolella. Johtamis- ja kuluttajabrändiosaamisensa kautta Lampinen tuo salibandyyn uutta näkökulmaa, ajattelua ja toimintamalleja.
– Odotan innolla tätä tehtävää. Uskon, että liike-elämässä hankkimani kokemuksen ja salibandyn läpikotaisin tuntevan henkilöstön kanssa meillä on yhdessä mahdollisuus tehdä uusia asioita. Tiivistäisinkin, että salibandyn vetovoima ja seuratyö ovat keskeisessä asemassa, jotta mahdollisimman monelle loppukuluttajalle eli pelaajille löytyisi mielekäs tapa harrastaa salibandya.
– Saamme Karista erittäin tavoitteellisen ja tuloshakuisen osaajan sekä hyvän tiimipelurin johtamaan ja viemään yhdessä niin Salibandyliiton työntekijöiden, seuraihmisten, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa salibandya uudelle aikakaudelle, iloitsee Salibandyliiton puheenjohtaja Ismo Haaponiemi.
Yhteiskuntasuhteet ja huippu-urheilu myös keskiössä
Salibandyn tulevaisuudessa vahvasti esillä ovat myös lajin aseman parantaminen yhteiskunnallisena toimijana ja liikuttajana sekä huippu-urheilun puolella nousu lajin ykkösmaaksi kansainvälisesti. Näillä osa-alueilla merkittävässä asemassa ovat yhteiskuntasuhteet ja huippuvalmennus.
Salibandyliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jari Kinnunen, 53, ottaa vastuulleen yhteiskuntasuhteet ja salibandymiesten päävalmentaja Petri Kettunen, 44, siirtyy kokopäiväisesti lajin palvelukseen huippu-urheilujohtajan vakanssilla.
– Salibandy ei ole tähän päivään mennessä vielä saanut sitä yhteiskunnallista merkittävyyttä ja painoarvoa, jonka se ansaitsee ja joka sille kuuluu. Yhteiskunnallisten verkostojen luonnin ohella tiedolla johtamisen koordinointi tulee olemaan uuden työlistani kärkipäässä. Salibandya koskevia alueellisia ja valtakunnallisia päätöksiä tehdään kovin puutteellisilla tiedoilla ja hatarilla faktoilla. Tiedon tuottaminen, systematiikka, hyödyntäminen ja seuranta tulevat parantamaan salibandyn asemaa kaikilla tasoilla, Kinnunen kertoo.
Myös vanhat pelaajalegendat ja muut lajin parissa pitkään toimineet on tarkoitus saada sitoutettua vahvemmin lajin edistämiseen ja vaikuttamistyöhön, jota tullaan tekemään eri puolilla Suomea alueellisista tarpeista käsin katsottuna.
Nykyinen miesten maajoukkueen päävalmentaja ja Itä-Suomen Liikuntaopiston valmennuskeskuksenjohtaja Petri Kettunen aloittaa Salibandyliiton uutena huippu-urheilujohtajana.
Huippu-urheilun merkitys sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että salibandyn parissa on erittäin suuri. Salibandy haluaa lajina vahvistaa omaa toimintaansa lisäämällä lajin osaamista ja resurssia, joka kohdistuu kilpailemisen terävimpään kärkeen. Kettusen rekrytoinnin mahdollistaa omalta osaltaan Suomen Olympiakomitea, jonka huippu-urheilutukijärjestelmän piiriin salibandy on päässyt.
– Yhteistyö- ja palveluverkosto seurojen ja liiton välillä tulee saattaa lähemmäksi toisiaan sekä tehdä olemassaolevien rakenteiden ja toimintatapojen uudelleenarviointi, jotta tehokas hyödyntäminen mahdollistuu. Laadun parantaminen joka tasolla ja huippu-urheilustatuksen vahvistaminen seurojen toiminnassa ovat oleellisia, Kettunen näkee.
—
Toiminnanjohtaja Kari Lampinen (17.8.2015 alkaen)
ikä: 53
perhe: vaimo ja kaksi lasta
koulutus: kauppatieteiden maisteri
työura: yli 25 vuotta liikkeenjohdon, myynnin, markkinoinnin ja
maineenhallinnan tehtävissä (mm. Altia Oyj, Vaasan Oy, HKScan Oyj)
harrastukset: liikunta eri muodoissaan, penkkiurheilu, ruuanlaitto, lukeminen
lisätietoja: 040 779 8342
Yhteiskuntasuhteiden johtaja Jari Kinnunen (17.8.2015 alkaen)
ikä: 53
perhe: vaimo ja kolme lasta
koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri
työura: Salibandyliiton toiminnanjohtaja 1996-, Tervon OP toimistopäällikkö,
Muurasjärven OP toimitusjohtaja, Keski-Suomen OP pankinjohtaja
harrastukset: sähly ja salibandy, valo- ja videokuvaus
Huippu-urheilujohtaja Petri Kettunen (15.8.2015 alkaen)
ikä: 44
perhe: vaimo ja kaksi lasta
koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri
työura: ISLO:n valmennuskeskuksenjohtaja 2010-, Valmentajan ammattitutkinnon koulutuksen
johtaja 2010-, Salibandyliiton valmennuspäällikkö 2008-2010.
harrastukset: suunnistus, seikkailu-urheilu, mailapelit
Teksti: Salibandyliigan tiedote
Lampisen Karista liitto saa itselleen kyllä todella kovan tekijän.
Mahtava tyyppi ja todella kovan luokan skarppi ammattilainen.
Onnea Kari ja onnea liitto!
Kinnunen siirtyi taktisesti viisaasti leppoisaan ”yhteiskuntasuhteiden johtaja” pestiin. Siinä voi odotella eläkepäiviä kovalla palkalla ja muut hoitaa päivittäisiä hommia.
Niin sillähän ei ole mitään tekemistä asioiden kanssa, jos liitossa hyvät suhteet päättäjiin? Ei mitään vaikutusta esim. uusien säbähallien rakentamiseen? Eli jos kelaisi asioita ennenkuin huutelee. Harvalla paikkakunnalla halli nousee täysin yksityisesti…
Aivan liikaa kovapalkkaisia johtajia amatööri lajille. Sponsorirahat tulevaisuudessa entistä tiukemmilla, kustannuksia ei voi kasvattaa.
No: Kettunen siirtynee mj-valmennuksesta pois ja tekee tilaa voittavalle valmentajalle eli Nykylle. Hyvä niin, näytöt eivät riitä mj-joukkueen päävalmentamiseen eikä mielestäni riittäneet alun pitäen päävalmentajan valintaaniaan. Saa nähdä mikä on pestin sisältö ja vastuu sitten tässä uudessa hommassa. Onnea hänelle valinnasta ja tsemppiä työhön!
Säbä tarvitsee yhteiskunnan ja yritysmaailman suhteiden ylläpitoon ja kehittämiseen, täytyy muistaa että lajin kehittyminen vaatii rohkeita päätöksiä. Onnea valituille ja tsemppiä työhön!
Toki tulosvastuu on oltava kaikessa toiminnassa, johtajatasosta aina arjen käytännön työntekijöihin, se on muistettava ja sitä on myös liiton valtuuston ja hallituksen vaadittava rohkeasti ns isoilta johtajilta.
toiminnan näkökulmasta toivon aluevastaavien työhön tulosvastuullisuutta kehittämiseen. Avainseuratoiminta on hyvä avaus siihen suuntaan, saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Säbä on valitettavasti kehittynyt kasvukeskusten urheilulajiksi. Alueellisuutta siis enemmän aluevastaavien työn sisältöön toivon tulevan ja vaadittavan.
Yhtä kaikki, säbä on loistava tuote pienistä junnuista aina ikämies- ja naistasolle, vain ja ainoastaan aidolla lajiyhteishengellä viemme lajia eteenpäin.
Hyvää juhannusta ja kesää kaikille säbäihmisille!
T: Pasi Puskala, Kajaanin salibandy, KSB
Amatöörilaji tai ei, niin miettikää kuinka monta yksityistä hallia on rakennettu ammattilajeihin, koripallo, lentopallo tai vaikka fudis? Eli monessa suhteessa säbä on itsensä rakentanut ja siitä voi jokainen niilo olla ylpeä, tohon kun ei moni laji pysty. Jo tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin joukkuelaji ja mikä hienointa laji missä erityisryhmät voivat osallistua, esim. sähköpyörätuolilla, ei onnistu jäkiksessä ei fudiksessa, toki tätähän ei tarvii kenenkään ”normaalin” miettiä, kun ei ole ammattilaistuohuja. Nyt vaan kuntiin mietittävää kumpi se onkaan koko kansan tai kunnan kannalta tärkeämpää, pari ”ammattilaista” vai suurempi määrä ”harrastelijoita”? Toki ymmärrän ammattilaishuutelijoita, säbä on yritetty hienosti mollata jo pitkään, mutta kummasti laji vain porskuttaa eteenpäin:-D.
Niin ja ei mulla mitään vastaan mitään urheilulajeja, lentikset ja korikset hyviä lajeja ei siinnä mitään, mutta ei niillä vain ole samaa mahdollisuutta ”kansallispeliksi”, koska pärjääminen on hyvin pitkälti kiinni geeneistä, jos et oo tarpeeksi pitkä, pärjääminen on rajoitettua. Toki harrastaa voi lyhyemmätkin.