Ensimmäiset salibandyn Hall of Fame –henkilöt julkistettiin ja palkittiin Salibandyliiton 30-vuotisjuhlaillallisella lauantaina MM2015-kisojen jälkitunnelmissa.
Ensimmäisinä historiallisen kunnianosoituksen saivat osalleen korvaamatonta työtä lajin kehityksen eteen tehneet Pekka Mukkala, Kurt Westerlund, Jarmo Perttilä, Heikki Vienola ja Janne Tähkä.
1. Pekka Mukkala (s. 21.9.1958)
Pekka Mukkala, 57, on Salibandyliiton keskeinen perustaja, ja mikä melkeinpä vielä ainutlaatuisempaa, lajimme suomenkielisen nimen ”salibandy” isä. Pekka oli myös Salibandyliiton ensimmäinen puheenjohtaja ja Kansainvälisen Salibandyliiton IFF:n järjestyksessä toinen puheenjohtaja. Oman lajin alkuaikojen pelaajauransa lisäksi hänen antiinsa salibandylle kuuluu myös toimiminen juniorivalmentajana ja muissa tärkeissä taustatehtävissä.
2. Kurt Westerlund (s. 6.10.1964)
Kurt Westerlund, 51, oli jo oman pelaajauransa aikaan aktiivinen myös joukkueensa taustoilla sekä tapahtumien järjestäjänä, ja hän hakeutui nopeasti mukaan myös Salibandyliiton vastuutehtäviin. ”Kurre” oli ensimmäinen Salibandyliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton alkuaikojen keskeinen vaikuttaja, joka toimi muun muassa nuoren maajoukkueemme joukkueenjohtajana. Hän on tehnyt pitkän ja menestyksekkään uran seurojensa väsymättömänä managerina ja muistanut aina tilaisuuden tullen nostaa salibandya esiin myös esiintymisissään viihdetaiteilijana.
3. Jarmo Perttilä (s. 24.5.1961)
Jarmo Perttilä, 54, on jo pelkästään pelaajana lajin legendoja. Vuodesta 1990 kootuissa tilastoissa hänelle kertyi 208 pääsarjaottelua tehoilla 203 maalia ja 112 maalisyöttöä sekä viisi Suomen mestaruutta, hopeaa ja pronssia. Luvuista puuttuvat hänen saavutuksensa sarjatoiminnan alkuaikoina. Maajoukkueessa Perttilä pelasi 19 ottelua tehoilla 3+10 ja oli voittamassa 1994 EM-hopeaa. Pelaamisen ohella Perttilä urakoi jo lajin alkuvuosina lajin levittäjänä ja vaikeasti saatavissa olleiden salibandyvarusteiden välittäjänä, ja hän on edelleen jatkanut työtä lajin suorituspaikkojen parantamiseksi ja pelaamisen mahdollistamiseksi.
4. Heikki Vienola (s. 17.7.1960)
Heikki Vienola, 55, nousi lajilegendaksi jo pelaajana ja tehoduon Vienola-Perttilä (vai Perttilä-Vienola?) puolikkaana. Tilastoihin hän merkkautti 159 pääsarjaottelua tehoilla 152+99 ja neljä Suomen mestaruutta sekä hopeaa ja pronssia mutta ehti muiden lajin alkuvuosien tähtien paljon tavoin enemmän kuin mitä tallella oleviin tilastoihin on ehtinyt mukaan. Maajoukkueessa Heikki Vienola pelasi kuusi kertaa ja onnistui niissäkin maali per peli -tahdilla. Pelaajauransa jälkeen hän on jatkanut tärkeää työtä salibandyn pelaamisen ja lajin leviämisen mahdollistajana olosuhteiden osalta.
5. Janne Tähkä (s. 27.9.1970)
Janne Tähkä, 45, on liki 10 vuotta pääsarjauransa päättymisen jälkeen yhä maan suuren yleisön keskuudessa tunnetuin salibandypelaaja. Hän oli urallaan persoonallinen ja värikäs lajin lähettiläs, joka jää historiaan myös ilmaveivin, ruotsalaisittain Zorron isänä. Ilmaveivaamisesta kehittyi paitsi yksi lajitaito lisää myös oma freestyle-esitysten lajinsa. Janne Tähkän huikea pelaajaura kotimaan pääsarjoissa tuotti 216 ottelussa huikeat 196 maalia ja 100 maalisyöttöä sekä palkintokaappiin niin SM-kultaa ja hopeaa kuin pronssiakin. Maajoukkueessa koko lajimaailmaa ihastuttanut Tähkä pelasi 69 ottelua voittaen EM-kultaa sekä MM-kisoissa kolme hopeaa ja kaksi pronssia.
salibandy on alusta asti ollut samalla tavalla naisten laji, ja ei yhtään naisvalintaa!! Törkeintä sovinismia mitä voi olla, ja vielä joku helvetin Janne Tähkä, ilmaveiviä,mutta ei mitään huippu-urheiluasennetta. Puskaraisksus kertoo Suomen tämän hetken ilmapiiristä tämän rinnalla.
Salibandy ei ollut alusta alkaen yhtä lailla naisten laji kuin miesten! Miesten ensimmäinen maaottelu pelattiin 1985 ja naisissa samalle tasolle päästiin vasta 1993. Miesten ensimmäinen Suomen mestari leivottiin 1987 ja naisissa kaksi vuotta myöhemmin 1989. Joten jo pelkästään näiden faktojen valossa lajin alku oli miesten ja nyt valittiin Hall of Fameen ensimmäiset nimet luonnollisesti salibandyn alkutaipaleelta. Pirre voi luottaa siihen, että jossain vaiheessa myös ensimmäisen naispelaaja tai naispuolinen lajitekijä ”aateloidaan” Pekka Mukkalan ja kumppaneiden seuraksi Fame-kerhoon.
No ketä naisia sinne HoFameen olis pitänyt valita? Ootas kun mietin, ei nyt ihan heti tullut mieleen edes ketään sinneppäin. Noilla valituilla on kuitenkin ollut melko vakuuttava rooli lajin tunnettuuden ja kiinnostavuuden kannalta. Pioneereja kukin.
Huippuurheilu viitauksesi on asia erikseen. Mutta sitähän tässä nyt ei haettu. Vieläkin se sana herättää keskustelua mutta valintakriteerit taisi olla ihan jotain muuta,
Faktat kuntoon ennen avautumista. Kahden vuoden päästä voidaan odottaa ensimmäisiä naisia Hall of Fameen.
Oli ne huikeita aikoja ku saatiin Täky Joensuuhun. Tupa oli pullollaan joka matsissa ja tunnelma aivan loistava. Urheilutalo oli paha paikka vastustajalle, matsi oli monesti paketissa jo ekan erän jälkeen. Kruunu vaan jäi uupumaan mutta silti mahtavia hetkiä saatiin kokea. Joensuu ei unohda. Ruoskan äänellä: ”Kiitos Janne!”
Minkä takia on miesten salibandyliiga ja sitten on naisille omansa? Outoa kategotointia. Mielestäni jos nämä sarjat yhdistetään yhdeksi omaksi nimeltä: henkilöiden salibandyliiga
missä on sami koski?? valitsijat hereille nyt!
Kun seuraavat viisi valitaan, on Ruokosen Antin oltava listalla.
Jonna Mäkelä ensimmäisenä naisista hall of fameen kunhan jää ”eläkeelle”! 🙂
Ja mun mielestä hall of fameen kuuluu valita henkilöitä vasta kun ollaan jääty ”eläkkeelle”! 🙂
Eli Mikke ja Mihu joskus kymmenen vuoden päästä:-)
Henu sitten seuraavalla kerralla. Kansainvälisen ja kotimaisen salibandyhistorian paras veskari (4 krt valittu maailman parhaaksi).
Sai kyllä kaffet taas näppikselle kun oikeon kukkahattutädit taas täällä vauhdissa. Avautumista ilmaan minkäänlaista faktapohjaa. Jo pelkästään Janne Tähkän mollaus kertoo kaiken tietämyksestäsi. Kaikki valinnat olivat oikeutettuja, ja eiköhän se naisten vuoro tule muun urheilumaailman tapaan sitten vähän myöhemmin.
Pirren kaltaiset kommentoijat lisäävät palstan huumoriarvoa eksponentiaalisesti.
Mitenkään naisia halveksumatta, en saa mieleeni yhtäkään joka olisi näitä viittä henkilöä oikeutetumpi Hall of Fame -paikkaan.
Seuraavia/tulevia Hall of Fame pelureita (miesten puolelta, naisista ei tarpeeksi tarkkaa tieto tai muistikuvaa):
Jaakko Hintikka, Jari Pekkola, Hannes Öhman, Jan Gråsten, Henri Toivoniemi, Santtu Manner, Esa Jussila, Tero Karppanen, Raine Laine, J-P Lehtonen, Jori Isomäki, Vesa Punkari, Marko Sompa, ..pelaajista siis. Ja kun lopettaa niin aika nopeasti Mika Kohonen, Mikko Kohonen, Tero Tiitu, Tatu Väänänen, Timo Toivonen,
Muista toimijoista tulee mieleen heti ainakin Antti Ruokonen, Petri Kettunen, Pasi Peltola, Marko Lahikainen, J-P Anttila, Pasi Tilander sit ehkä Topi Sandell, Hexi Arteva.
En kauheasti naisten liigaa seuraa. Mutta Katariina ”Kassu”Saarinen voisi olla yksi. Ja aiemmin mainittu Jonna Mäkelä. Tähkän Janne melkoinen lajilegenda. Next Up hyvä lista pelaajia. Ja toimijoita. Seppo Pulkkinen voisi olla myös yksi valinta.
Onko naisia JÄÄKIEKON HALL OF FAMESSA!!!?????
In 2010, Cammi Granato made history by earning the right to become the first woman inducted into the Hockey Hall of Fame. On siel muutama mimmi, tässä eka.
Ei ole pitkäkään aika kun julkistettiin uusia Leijonia jääkiekon Hall of Fameen. (Hockey Hall of Fame Finland) Samassa listassa oli mm. Saku Koivu, Teemu Selänne ja naiskiekkoilijoista Tiia Reima. Että sitä esimerkkiä voi hakea ihan vaikka tuolta äijälajin puolelta miten arvostusta annetaan pelin ex-huippupelaajille sukupuolesta riippumatta!