Pääkalloennakko: Classic-Oilers – kauan himoittu mestaruus matkaa Tampereelle

Tamperelaisen Classicin suurin vahvuus piilee erinomaisissa yksilöissä. Kuva: Juhani Järvenpää

Tamperelaisen Classicin suurin vahvuus piilee erinomaisissa yksilöissä. Kuva: Juhani Järvenpää
Tamperelaisen Classicin suurin vahvuus piilee erinomaisissa yksilöissä. Kuva: Juhani Järvenpää

Classic ja Oilers lähtevät miesten Superfinaaliin sangen tasaisista lähtökohdista. Classic lähtee otteluun hienoisena ennakkosuosikkina, mutta selvälukuista voittoa ei ole tiedossa kumpaankaan suuntaan.

Lähtöasetelmat:
Classic voitti runkosarjan häviten vain kaksi ottelua. Voi jopa sanoa, että koskaan ei ole nähty yhtä vakuuttavaa Tampereen Classicin miesten joukkuetta. Runkosarja päättyi 14 ottelun voittoputkeen. Aikaisempina vuosina joukkue on tunnettu vahvasta hyökkäysvoimastaan, mutta kahden viime kauden aikana peräpää on tilkitty, ja tästä paras osoitus oli kun joukkue päästi runkosarjan vähiten maaleja. Classicin ykkösvitjaa voi luonnehtia jopa valtakunnan parhaaksi. Kakkonenkin on erittäin vahvaa tekoa, mutta kolmosvitjalta voisi odottaa enemmänkin finaalissa. Joka tapauksessa Petteri Nykyn joukkueen kokonaisiskukyky on vahva.

Oilers on Akseli Ahtiaisen näköinen joukkue. Runkosarjassa espoolaiset olivat kolmansia. Tappiot ja pistemenetykset tulivat ryppäissä. Nämä ryppäät osuivat kauden alkuun ja puoliväliin joulu-tammikuun vaihteeseen, joten voisi päätellä, että ennen kautta ja puolivälissä on satsattu harjoitteluun erityisellä innolla. Oilers onkin vahvasti Akseli Ahtiaisen näköinen joukkue. Vahvasti liikkuva kokonaisuus, josta löytyy myös taitoa sekä fyysistä osaamista. Puolustuspeli on pääosin hyvällä tolalla ja Joonas Kaltiainen on huipputorjuja, mutta ei yhtä kovalla tasolla kuin Classicilla. Myös Oilersin tulivoima nojaa pitkälti kahteen ensimmäiseen ketjuun, mutta leveyttä löytyy kolmos- sekä nelosvitjaan saakka.

Classic kaatoi puolivälierissä OLS:n voitoin 4-1 ja kovatasoinen Viikingit lähti välierissä lauluun otteluvoitoin 4-2. Oilers pudotti Erän voitoin 4-2 ja välierissä Happee joutui nöyrtymään samoin lukemin. Kummallakin joukkueelle jäi viikkoa aikaa valmistautua finaaliin. Finaalissa kohtaa toisensa kaksi tämän kauden ehdottomasti parasta joukkuetta. Runkosarjassa voitot menivät tasan ryhmien välillä. Yksi mielenkiintoinen seikka on se, että kummankaan joukkueen todennäköinen aloittava maalivahti ei ole koskaan pelannut yhtäkään maaottelua. Näin ei ole käynyt finaalissa tai finaaleissa koskaan Salibandyliigan historiassa. Koska marginaalit ovat pienet, niin henkinen valmistautuminen on tärkeässä roolissa, ja tunnetason virittämisessä Nykky lienee maailman kärkeä.

Suurin vahvuus:
Classicin vahvuus on huippuyksilöissä, jotka ovat viime vuosina oppineet pelaamaan viisikkoina ja joukkueena molempiin suuntiin. Tämä tarkoittaa sitä, että joukkue ei pyri enää hyökkäämään puolustuksen kustannuksella, vaan kaikki pelin peruselementit ovat tasapainossa, ja sen myötä huippuyksilöt pääsevät loistamaan. Lyhyesti sanottuna Classicin kärkipelaajat ovat maan elittiä, ja niitä riittää kahteen ensimmäiseen kentälliseen saakka.

Oilersin vahvuus piilee enemmän materiaalin tasaisuudessa ja laajuudessa. Voi myös väittää, että joukkueen fysiikka on paremmassa kunnossa. Oilers on myös osoittanut kauden aikana, että se viihtyy kiperissä paikoissa, ja pelaa aina loppuun saakka. Täten sitä on ollut vaikea nujertaa henkisesti. Se jos mikä näyttelee tärkeää roolia finaaliottelussa. Erikoistilannepelaaminen ei käänny erityisesti kummankaan hyväksi. Ylivoimat ovat tasavahvoja, mutta alivoimapeli on hitusen vahvempaa tamperelaisten osalta.

Heikko kohta:
Classicin kolmosvitja ei päässyt oikein peliin mukaan missään vaiheessa puolivälierissä tai välierissä. Varsinkin Viikinkejä vastaan oli ajoittain selkeitä ongelmia silloin, kun joukkue joutui kuormittamaan liikaa kahta kärkikenttää. Lassi Toriseva on eittämättä huippuvahti, mutta näin kovassa paikassa nuori mies ei ole vielä torjunut.

Oilersiin täksi kaudeksi palannut Markus Bollström (oik.) edustaa joukkuene kokenutta kaartia. Kuva: Juhani Järvenpää
Oilersiin täksi kaudeksi palannut Markus Bollström (oik.) edustaa joukkuene kokenutta kaartia. Kuva: Juhani Järvenpää

Oilersin joukkue on kohtalaisen kokematon. Siinä missä Classicin nuorilla on jo kokemusta kovista peleistä maajoukkueesta ja liigafinaaleista, ei espoolaisten nipusta voi sanoa samaa. Puolustus joutuu nyt todella kovaan testiin, sillä Classicin tulivoima on tunnetusti kova. Tällöin upeasti esiintyneen, mutta kokemattoman Kaltiaisen kestävyys laitetaan todelliseen mittariin.

Joukkueen selkäranka:
Nico Salo on tällä hetkellä Salibandyliigan paras kenttäpelaaja. Sentterin otteet ovat olleet todella vakuuttavia läpi kauden, ja Salon vahvuudet tulevat esille kentän molemmissa päissä. Väsymätön ja älykäs puurtaja, jonka tekniikka riittää myös hyökkäyspäässä. Nuoreksi mieheksi paljon kokemusta kovista peleistä.

Kokenut Patrick Wardi on Oilersille erittäin tärkeä pelaaja finaalissa. Wardi on nähnyt ja kokenut paljon salibandyn saralla. Erittäin monipuolinen pelaaja, josta on apua kentän molemmissa päissä. Hyvin mahdollista, että pelaa uransa viimeisen ottelun lauantaina, ja se tuonee erityslatausta otteisiin.

Ratkaisija:
Tähän voisi luetella koko Classicin ykkösvitjan ja Sami Johanssonin vielä päälle. Nostetaan kuitenkin härkämäinen Eemeli Salin esille. Hän on pelannut erittäin vahvan kauden ja on monella tasolla hankala vastustajien kannalta. Huikea fysiikka kaikin puolin, pää kestää ja on varmasti liigan vaikein kiinniotettava. Maajoukkuehyökkääjä aiheuttaa hankaluuksia myös ilman palloa.

Oilersista löytyy monen moista taituria, ja useita vaarallisia rightin puolen viimeistelijöitä. Heistä kuumimmassa vireessä on ollut Markus Olkkonen. Olkkosella on vahva laukaus ja hyvät kädet. Sen lisäksi, että maaleja sekä tehoja syntyy ihan kenttäpelissäkin, on Olkkonen myös erityisen taitava rangaistuslaukauskilpailuissa.

Kauden aiemmat kohtaamiset:
18.9. Classic-Oilers 10-7
20.11. Oilers-Classic 7-6

Näin käy:
Tiedossa on erittäin tiukka vääntö. Maalin tai kahden voitto kumpaan tahansa suuntaan on mahdollinen, mutta vaakakuppi kääntyy hiukan tamperelaisten hyväksi. Varmaksi voidaan sanoa, että kahden huippujoukkueen välillä nähdään kiihkeä kamppailu. Tamperelaisten ensimmäiselle Suomen mestaruudelle on nyt parempi sauma kuin koskaan ennen.