Maajoukkueet

Pääkalloanalyysi: Suomi esti Ruotsin maalinteon, eteni rangaistuslaukauksiin ja voitti maailmanmestaruuden

12.12.
2016
Maajoukkueet
Onnistuneet rangaistuslaukaukset saivat Suomen vaihtopenkin tuulettamaan villisti. Kuva: perwiklund.se

Onnistuneet rangaistuslaukaukset saivat Suomen vaihtopenkin tuulettamaan villisti. Kuva: perwiklund.se

Suomen miesten salibandymaajoukkue riisui lajin mahtimaan Ruotsin upeasti aseista Riian trillerimäisessä MM-finaalissa. Suomi esti Ruotsin maalinteon huikealla tavalla. Siihen Suomella oli kolme keinoa: puolustuspeli, Eero Kososen maalivahtipeli ja puolustaminen pallolla, Pääkallo.fi:n asiantuntija Jani Hakkarainen kirjoittaa.

Suomen puolustuspeli oli sanalla sanoen loistavaa. Ruotsi ei tehnyt maalin maalia pitkistä hyökkäyksistä. Tämä on äärimmäisen harvinaista salibandyn historiassa, suorastaan historiallinen tilanne. Suomen alueellinen miesvartiointi keskialueella ja omassa päässä oli kliinisen tarkkaa. Kermana kakun päällä Suomi peitti laukauksia loistavasti ja oli terävänä irtopalloissa.

Maalivahtipelissä Kosonen otti niskalenkin kollegastaan Johan Rehnistä. Rehn imaisi Suomen ensimmäisen maalin, Kosonen ei yhtään.

Kenties kaikkein ratkaisevinta ottelussa oli kuitenkin, että Suomi onnistui puolustamaan pallolla. Suomen pelikirjassa on kaksi hyökkäyspelirytmiä: nopea ja pitkä. Näistä pitkä hyökkääminen toimi kahden ensimmäisen kentän kohdalla hienosti.

Pallonhallinnassa Suomi ei jäänyt Ruotsia jälkeen. Tämä vähensi merkittävästi painetta Suomen puolustuspäässä. Muutos syksyn maaotteluihin ja Tshekki-välierään oli silmiinpistävä, mikä oli hyvin tärkeää.

Syytä on myös korostaa sitä, että Suomi onnistui ensimmäisen erän jälkeen vähentämään Ruotsille annettuja nopeita ylivoimahyökkäyksiä. Asiaa auttoi Suomen kolmannen viisikon toiseen erään parantunut avauspeli ja kahdella kentällä pelaaminen lopussa. Ruotsi joutui karvaamaan yhä enemmän ja enemmän keskialueelta eikä ylhäältä. Ruotsin nopeiden ylivoimahyökkäysten määrän vähentyminen mahdollisti Suomen voiton.

Yleisesti ottaen Suomi tyrehdytti Ruotsin peliä sitä paremmin mitä pidemmälle ottelu eteni. Ruotsia vastaan on aivan ratkaisevaa parantaa omaa peliä ottelun kestäessä. Normaalisti Ruotsi on ratkaissut Suomeakin vastaan ottelut viimeistään kolmannessa erässä.

Suomen puolustuspeliä ja pallonhallintaa helpotti huomattavasti se, että Ruotsi teki finaalissa käsittämättömän taktisen virheen. Ruotsi on jo viitisen vuotta avannut peliään suorilla hyökkäyksillä nykyaikaisella lyhytsyöttöpelillä. Se on oikeastaan nostanut pitkien suorien hyökkäysten salibandyssä ennennäkemättömälle tasolle. Varsinkin Johan Samuelssonin ykköskenttä on esittänyt parhaimmillaan huikean hienoa hyökkäyspeliä.

Riian illassa Ruotsi oli kuitenkin jostain syystä palannut vanhaan, rakenteellisesti melkein vuoteen 2010. Ylös vietiin kaksi tai kolme miestä, ja peliä yritettiin avata kahdella tai kolmella miehellä alhaalta. Ala- ja yläkerran etäisyydet olivat suuria ja hyökkäys käynnistettiin lähes aina pitkällä syötöllä.

Ruotsin avauspeli oli sanalla sanoen seisovaa, hidasta ja helposti ennakoitavaa, mikä helpotti Suomen karvauspelaamista huomattavasti.

Seurauksena Ruotsin hyökkäykset ajautuivat kulmaan, minne Suomi iski kovan paineen. Ruotsi ei päässyt jatkamaan hyökkäystään kulmasta vaarallisemmille alueille. Esimerkiksi Samuelssonin kenttä oli kuin varjo entisestään, vaikka loi yksilösuorituksilla eniten maalipaikkoja ottelussa (13). Se hävisi pelinsä 0-2 Suomen Jani Kukkolan kenttää vastaan.

Ruotsin taktiikkavalinnan syy jäänee mysteeriksi. Spekuloida voidaan sillä, että Ruotsi varmasti tiesi Suomen valmennusjohdon tutkineen Ruotsin lyhytsyöttöpelin äärimmäisen tarkasti. Kenties Ruotsi haki taktiikkamuutoksella yllätystä. Muutos osui kuitenkin omaan nilkkaan. Harjoiteltua ei kannata arvo-otteluihin vaihtaa. Tai sitten Vaara lipsui linjastaan kahden mestaruuden kyllästämänä.

Pelkkä vastustajan maalin teon estäminen ei salibandyssä riitä. Rangaistuslaukauskisaan päästäkseen Suomen oli tehtävä kolme maalia. Siinäkin Suomen pitkä hyökkääminen oli merkittävässä roolissa. Kolmesta maalistaan Suomi teki kaksi pitkällä pallon pyörityksellä: 2-2 Sami Johansson ja 3-3 Peter Kotilainen. Suomen ensimmäinen maali tuli vapaalyönnistä, kun Kotilainen avasi tärkeästi Suomen maalitilin Rehnin avustamana.

Ruotsikin onnistui kerran vapaalyönnistä (2-3). Lisäksi länsinaapurin rankaisi Suomea kerran pitkästä suorasta hyökkäyksestä (0-2) ja ylivoimalla (0-1). Suomi ei omalla ylivoimallaan osunut. Voidaankin katsoa, että erikoistilannepelaamisessa Suomella jäi vielä hieman parannettavaa.

Toinen kehityskohde on nopeat hyökkäykset, Suomen toinen hyökkäysrytmi. Niitä Suomi sai ensinnäkin aivan liian vähän, kolme Ruotsin kolmeatoista vastaan. Ruotsi oli hyvin kurinalainen, vaikkakin tehoton, hyökkäyspelissään. Se ei menettänyt palloa oikeastaan lainkaan vaarallisesti.

Vaarattomienkin pallonmenetysten jälkeen ruotsalaiset palasivat salamana omiin ja takakarvasivat monesti Suomelta pallon pois. Suomen nopeat hyökkäykset tyrehtyivät useimmiten jo keskialueelle tai ne ajautuivat kulmaan. Pallolliset ratkaisut olivat liian hitaita ja pallottomat vaihtelevasti sijoittuneita. Rakenteet puuttuivat. Suomi ei onnistunut vastahyökkäysten toteuttamisessa. Niissä Ruotsi oli parempi.

Tämä paremmuus ei kuitenkaan MM-finaalia ratkaissut. Puolustamalla loistavasti, kahden kärkiviisikon pitkillä palloralleilla ja parantamalla hyökkäyksen kurinalaisuutta ottelun edetessä Suomi onnistui viemään ottelun rangaistuslaukauskisaan.

Rangaistuslaukauskilpailu onkin sitten historiaa. Suomen kaikki neljä ampujaa pistivät pallon varmasti Ruotsin maaliin, mikä on uskomattoman hieno suoritus. Suomi on nyt voittanut miesten arvokisojen finaalien molemmat rangaistuslaukauskisat Ruotsia vastaan: vuoden 1995 EM-finaalissa ja nyt 2016. Suomi johti MM-finaalia ensi kerran sen päättyessä.

Maalintekotilanteet ottelussa Suomi-Ruotsi 23-28 (7-13, 8-6, 6-6, 2-3)
Nopeat ylivoimahyökkäykset 3-13 (2-6, 0-4, 0-1, 1-2)

Kentällisten tehotilasto ja maalipaikat:
Suomi I (Kukkola) 2-0 ja 11
Suomi II (Salo) 1-0 ja 6
Suomi III (Pylsy) 0-2 ja 4
Suomi YV 0/1 ja 0-0
Suomi AV 1/2 ja 0-1
Ruotsi I (Samuelsson) 0-2 ja 13
Ruotsi II (Svahn) 0-1 ja 4
Ruotsi III (Kanebjörk) 2-0 ja 5
Ruotsi YV 1-0 ja 1/2
Ruotsi AV 1/1 ja 0-0

Maalivahdit:
Eero Kosonen 21/24=88%
Johan Rehn 24/27=89%

Jani Hakkarainen
Jani Hakkarainen
Analyytikko, asiantuntija ja filosofi.
Twitter: @hakkarainenjani