Salibandyliigan runkosarjan voittanut Classic kohtaa välieräsarjassa Happeen, joka lähetti ainoana joukkueena vastustajansa kesälomalle suoraan neljässä puolivälierässä. Luvassa on pitkä, kuuma ja kiihkeä taistelu paikasta huhtikuisessa Superfinaalissa.
Lähtökohdat:
Classic hävisi runkosarjassa vain kahdesti SPV:lle, mutta Indians onnistui puolivälierien avauksessa lyömään lommon ”Familyn” komeaan kilpeen. Hitaan startin jälkeen hallitseva mestari lämpeni voittamaan neljä seuraavaa ottelua, mutta espoolaiset antoivat kovan haasteen selvälle ennakkosuosikille. Nyt Classicin täytyy olla hereillä heti alusta alkaen, sillä Happee oli terävä omassa puolivälieräsarjassaan TPS:aa vastaan, ja se onnistui kampeamaan voitot tiukoista kamppailuista.
Petteri Nykyn suojattien koko kautta on leimannut se, että vaikka pisteitä on kertynyt hyvin, ailahtelua pelien sisällä on riittänyt, täydet 60 minuutin ehjät suoritukset ovat olleet harvassa ja kivikova materiaali ei ole ehkä vieläkään saanut ulosmitattua koko osaamistaan kuin ajoittain. Jotain joukkueen tasosta siis kuitenkin joka tapauksessa kertoo se, että tämäkin suoritustaso on riittänyt runkosarjan voittoon ja välieräpaikkaan.
Classic pelaa parhaimmillaan todella aktiivista, liikkuvaa ja viihdyttävää salibandya, jossa paikat ja miehet vaihtuvat, ja pelivälinettä liikutetaan yhdellä kosketuksella vapaalle miehelle vilkkaasti. Huonona päivänä pyörittely on tehotonta, huolellisuus pallon kanssa uupuu, ylöspäin on liian kova kiire ja täytöt omaan päähän jäävät hieman laiskoiksi ja vajaiksi. Nykky kaipasikin omiltaan puolivälierissä nimenomaan malttia pallon kanssa.
Eniten pisteitä puolivälierissä rohmusivat viisi maailmanmestaria Joonas Pylsy (7+4), Nico Salo (2+8), Sami Johansson (4+5), Eemeli Salin (7+1) ja Janne Lamminen (4+4). Krister Savosen (1+0) ja Lassi Vänttisen (0+2) pistepussiin mahtuisi lisääkin merkintöjä.
Runkosarjan viidenneksi runkosarjan viime hetkillä pudonnut Happee pääsi puolivälieriin TPS:aa vastaan terveellä ja leveällä ryhmällä, ja turkulaiset saivat jälleen kovaa oppia hirviltä pudotuspeleissä. Kahden onnistuneen takaa-ajon jälkeen Turussa hirvipaidat ottivat kolmannen voiton jatkoajalla, ja neljäs peli kotona Jyväskylässä tuotti jo 10 tehtyä maalia. Kevään 2014 mestari on kuudetta kertaa peräjälkeen välierissä, ja se ei ole sattumaa. Pitkään yhdessä pysynyt ydinryhmä tietää, milloin on syytä ryhtyä pelaamaan, ja ajoittain kehnosti sujunutta runkosarjaa ei muistele tässä kohtaa kukaan.
Happeelle sopii tässä kohtaa haastajan rooli erinomaisesti, ja itseluottamus joukkueessa on korkealla. Nyt vastaan asettuu kuitenkin turkulaisia huomattavasti kovempi ja tehokkaampi ryhmä, jolta löytyy osaamista leveällä rintamalla. Oman pään puolustuspelaaminen etenkin maalin edustalla on ollut liian usein liian löysää ja pehmeää tällä kaudella, ja nyt sellaiseen ei enää ole varaa. Tamperelaiset rankovat virheistä armotta, ja se toki Jyväskylässä tiedetään oikein hyvin.
”Hirvirytke” tunnetaan käsitteenä jo vuosien ajalta ympäri Suomea. Aina pelissä ei ole järkeä, ja kontrolli sekä rakenteet näyttävät olevan hukassa, mutta kun henki on korkealla ja peli kulkee, ei millään joukkueella ole mukavaa pelata Happeeta vastaan. Tärkeää Seppo Pulkkisen suojattien kannalta oli se, että Petri Kaukon ykkösketju lämpeni kehnohkon runkosarjan jälkeen pelaamaan kauden parhaita pelejä silloin, kun niitä tarvittiinkin. Etenkin yhdeksän pinnaa kerännyt kokenut Veli-Matti Hynynen on taas näyttänyt siltä Hynyseltä, joka voitti viime kauden pistepörssin näytöstyyliin.
Hynysen perässä Peter Kotilainen keräsi TPS-sarjassa kahdeksan (2+6) pinnaa, ja erinomaista kautta pelaava isoveli Paul tekaisi neljä tärkeää maalia (4+1). Eräänlainen ydinhahmo ja joukkueen sytyttäjä on myös Mäntyharjun pieni suuri mies Toni Kuosmanen, joka on pelannut elämänsä kautta, ja runkosarjan piste-ennätyksen jatkoksi tuli jo pudotuspelienkin maali-ennätys kolmen komean osuman myötä.
Knopit:
Classic-valmentaja Petteri Nykylle Jyväskylällä on erityinen paikka sydämessä, ja hän oli merkittävällä tavalla kehittämässä lajia opiskelukaupungissaan 1990-luvulla. Legendaarisen Liffen ja Happeen paidassa Nykky pelasi 98 liigaottelua, ja hän myös valmensi Happeeta aikanaan. Liffessä Nykyn kanssa pelasi 90-luvun alussa myös muun muassa Salibandyliigan nykyinen toimitusjohtaja Kimmo Nurminen.
Seppo Pulkkisen pitkä polku Happeen päävalmentajana päättyy tähän kevääseen, joten tämä on viimeinen ottelusarja hirvikäskijänä. Hirviteatterin loistavan kotiyleisön edessä legenda valmentaa enää korkeintaan kolme kertaa, ja varmaa on se, että tunnelma viimeisen taiston tauottua tulee olemaan koskettava ja haikea. Pulkkisen merkitystä seuralle ei voi liikaa korostaa, ja pelaajat haluavat varmasti antaa logon ja pelitovereiden lisäksi kaikkensa myös Pulkkiselle.
Kaukalossa yksi seuratuimpia pelaajia on varmasti Classicin Pylsy, joka pelasi viisi kautta Happeessa ennen siirtymistään Sveitsin kautta Tampereelle. FC Vaajakosken kasvatti on vastustajalle aina inhottava pelaaja, joka pelaa tilanteet loppuun asti joskus hieman ylikovaakin. Painimittelöitä ja pientä lämmittämistä puolin ja toisin on varmasti luvassa.
Paul ja Peter Kotilainen olivat Classicin riveissä katsomassa vierestä, kun Happee nosteli mestaruuspyttyä jäähallissa kolme vuotta sitten. Nyt paidassa on hirvilogo, ja halu jättää Classic taas kakkoseksi pudotuspelisarjassa on korkealla. Kotilaisten sisäisissä pudotuspelitilastoissa Peter on karannut jo omille teilleen (70), mutta Paulilla on mahdollisuus (39) ohittaa Happeen toiminnanjohtaja Pasi (43) jo vaikkapa tämän sarjan aikana. Panu on kerännyt 22 pudotuspelipistettä urallaan.
Taistelupari:
Lassi Toriseva, Classic – Tuomas Turunen, Happee
Maalivahtipelaamisen sanotaan olevan puoli joukkuetta, ja kun vastakkain ovat kaksi näin hyökkäysvoimaista joukkuetta, kuumia veskarisuorituksia tarvitaan tietysti tiiviin viisikkopuolustamisen lisäksi. Happeen puolella myös Miro Tuomala sai vastuuta puolivälierissä, mutta neljäs peli jäi kesken jo avauserän jälkeen. Mikäli hirvet meinaavat ennakkosuosikin neljästi kellistää, tarvitaan nappionnistumista veräjällä – kumpi tahansa maalilla nyt sitten onkaan. Classic luottaa Torisevaan, joka näytti viime keväänä, että hän pystyy torjumaan mestaruuksia.
Aiemmat ottelut:
8.3.2017 Happee-Classic 6-7 ja.
19.12.2016 Classic-Happee 6-6
Näin pelataan (lähetykset VeikkausTV ja YLE TV2):
Pe 31.3.2017 18:30 Classic – Happee Tampere Areena
Su 2.4.2017 18:30 Happee – Classic Jyväskylän monitoimitalo
Ke 5.4.2017 18:30 Classic- Happee Tampere Areena
La 8.4.2017 16:45 Happee – Classic Jyväskylän monitoimitalo
Ma 10.4.2017 18:30 Classic – Happee Tampere Areena (tarvittaessa)
Ke 12.4.2017 18:30 Happee – Classic Jyväskylän monitoimitalo (tarvittaessa)
Pe 14.4.2017 17:00 Classic – Happee Tampere Areena (tarvittaessa)
Näin käy:
Tasainen pari, joka ei missään tapauksessa mene neljässä ottelussa poikki. Molemmat ovat kovia kotijoukkueita, ja vierasryöstöt ovat arvossaan tässä sarjassa. Classic on ennakkosuosikki, mutta Happee on vireessä. Tasaisten taistojen jälkeen hallitseva mestari etenee Superfinaaliin hakemaan toista titteliä kuudessa pelissä voitoin 4-2, sillä sen kenttätasapaino on parempi ja ratkaisijoita löytyy enemmän.
Maalineduspeli ratkaisee. Jos Happee osaa viimeinkin merkata maalinedustansa huolellisesti, niin se on jo iso asia. Liika pallon tuijottelu, taustanousijoiden unohtaminen ja Salinin kantin ja Johanssonin viivakudin peittämättä jättäminen kostautuu. Onhan se Classic paha, mutta ei niin paha, ettei olisi voitettavissa. Jos Happee onnistuu pakottamaan ne jutussakin mainittuun tehottamaan pyörittämiseen, niin mahdollisuudet sarjan voittamiseen ovat olemassa. Happeen lähtökohta välieriin on paljon viime vuotista parempi, kun silloin mentiin suunnilleen suoraan 7. puolivälieräpelistä ensimmäiseen välieräpeliin.
” FC Vaajakosken kasvatti on vastustajalle aina inhottava pelaaja, joka pelaa tilanteet loppuun asti joskus hieman ylikovaakin. Painimittelöitä ja pientä lämmittämistä puolin ja toisin on varmasti luvassa”
Pylsy on lähinnä jokaisesta pienestä hipaisusta katollaan, inhottava pelaaja tosiaan kyseessä
Maalivahdeissa happee vie sata nolla mutta classic on sitten muualla ennakolta parempi. Saa nähdä miten käy.
oilersfanilta isot tsempit happeelle ja katakaa se classic!! viimekaudella happeen fanit koki ison pettymyksen ehkä vähän kyseenalisesti mutta sellasta se on (hiukan tietysti se katkeruus ja pelin jälkeinen huutelu ärsytti) ja toivon että happeen fanit ovat sen jo haudanneet mielistään. toivon että pettymys nyt korjaantuu ja pääsette nauttimaan superfinaalista (josta itse en vieläkää osaa sanoa juuta enkä jaata) ja pistäkää kunnon mökää katsomoon! kevät on kerran vuodessa ja sen parempaa ei urheilussa ole!
Todella tasainen sarja tulossa. Molempien maalivahtipeli täysi arvoitus. Turunen levittelee käsiään kuin linnunpelätin ja Torisevalla jalat ovat sementoitu yhteen tiettyyn asentoon eivätkä ne siitä aukene vaikka sarja venyisi 7 peliin. Täysin ympäripyöreä sarja josta Happee yhden ryöstön turvin menee jatkoon 2-4
Sekä Toriseva että Turunen vaikuttaisivat käyvän tällä kaudella jonkunlaista suvantoa hienon edelliskauden jälkeen. Molemmilla on kuitenkin merkkejä parempaa, etenkin Turusella. Tyyleistä sinänsä ihan osuvia kärjistyksiä edellisellä kirjoittajalla.
Ehkä isoin ero tuntuu olevan kakkosveskoissa. Happeen Tuomala on parantanut selkeästi viime kaudesta. Silloin ei vielä oikein näyttänyt, että honkkelista tulee kovin kaksista liigatason maalivahtia, mutta kehitys näyttää olleen oikean suuntaista. Hallitsee selkeästi letkukroppansa jo paremmin ja peliasennot ovat jämäkämmän ja peittävämmän näköisiä.
Classicin Järviö taas tuntuu kadonneen kuvasta täysin, eikä mitään maagista ole kyennyt esittämään pelivuorojensakaan aikana. Huikea kausi KooVeessa taannoin, sen jälkeen tuli kehitykselle pudotus alaspäin. Classicin MV-koutsi-Tamminen teki ilmeisesti ”parhaansa”.