Pääkallo.fi julkaisee tuttuun tapaan kauden päätyttyä TOP-listoja miesten Salibandyliigasta, naisten Salibandyliigasta ja miesten Divarista. Tällä kertaa tarkastelussa ovat miesten Salibandyliigakauden TOP 5 -maalivahdit.
Viiden parhaan valintaa vaikeutti entisestään se, että kovin moni maalivahti ei pelannut tasaisen hyvää kautta.
5. Julius Kivimäki, SPV
Ennen kauden alkua kenties suurin kysymys Pohjanmaalla oli, pystyykö Julius Kivimäki täyttämään Ruotsiin lähteneen Jarno Ihmeen saappaat ja voittamaan otteluita ykkösvahtina. Pitkäaikainen kakkosveskari vastasi näytöillään eikä tuottanut pettymystä Peliveljien tolppien välissä. Alle viiden päästetyn maalin keskiarvo ottelussa ja torjuntaprosentti 77,62 ovat hyviä lukuja SPV:n puolustuksen takana. Pystyi muun muassa kaksi kertaa torjumaan voiton Classicista runkosarjan aikana. Hyvä vire katkesi kuitenkin todella epäonniseen loukkaantumiseen Oilers-puolivälieräsarjassa, minkä myötä Kivimäen kausi oli paketissa.
4. Ville Mestari, OLS
Syksyllä OLS:n kiistaton ykkösmaalivahti jäi kalkkiviivoilla TOP 5 -listalta, mutta kauden aikana annetut näytöt nostavat nuoren maalivahdin tämän kauden osalta neljänneksi. Luistinseuran kaikki peliminuutit maalia vartioinut Mestari joutui tällä kaudella työskentelemään lähimpiä kilpakumppaneitaan sekavamman puolustusjärjestelmän takana, mutta pystyi silti antamaan joukkueelleen mahdollisuuden voittaa. Keräsi selvästi eniten torjuntoja runkosarjassa. Tuloksellisesti oululaisten jääminen pudotuspelien ulkopuolelle oli pettymys, mutta ilman Mestaria joukkue olisi voinut olla lähempänä karsintoja. Vankka tukipilari myös tulevilla kausilla.
—
3. Lassi Toriseva, Classic
Torisevan henkilökohtainen kausi oli mahdollisesti tähänastisen uran tasaisin. Yli puolet otteluista pelanneista maalivahdeista hän oli päästettyjen maalien tilaston kärkinimi 3,88 maalilla per ottelu. Pudotuspeleissä Classic eteni voitosta voittoon Indiansille kärsityn avaustappion jälkeen, ja yhdeksän ottelun voittoputki pudotuspeleissä kertoo myös maalivahtipelin erinomaisesta suoritusvarmuudesta. Kausi oli siis tuloksellisesti menestys, mutta Toriseva ei ottanut vuoden aikana isoa kehitysaskelta, jota murtautuminen maajoukkuevastuuseen sekä kansainväliseen menestykseen vaatisi. Toinen perättäinen mestaruus on silti kova suoritus.
—
2. Tomi Aaltonen, Steelers
Jälkiviisaana voidaan sanoa, että varmaksi putoajaksi tuomitun Steelersin tärkein yksittäinen pelaajarekrytointi oli Tomi Aaltosen nappaaminen Loimaalta. Aika Nokialla ei vielä tuottanut läpimurtoa Salibandyliigaan, mutta tällä kaudella paljon valmiimmalta vaikuttanut Aaltonen oli juuri oikea mies hämeenlinnalaisten maalille. Joukkueen kevätkaudesta on jo kirjoitettu monesta näkökulmasta, mutta suurin muuttuja inhorealistisen pelitavan lisäksi oli Aaltosen kyky voittaa vastapuolen maalivahti keskinäisessä kamppailussa. Ei liene yllätys, että prosentilla 81.20 % palloja torjunut Aaltonen pelasi kauden aikana kaikki joukkueen kymmenestä voitto-ottelusta.
—
1. Santtu Pohjonen, Nokian KrP
Kolmatta kauttaan KrP:n maalilla torjuva Pohjonen on aikaisemmin ollut ”ne muut” -kategorian edustaja, ja Nokialla ollaan viime kaudet taisteltu putoamista vastaan. Tänä vuonna nämä molemmat muuttuivat kertarysäyksellä, kun kahden vuoden takainen nuorten maailmanmestarivahti nosti tasoaan merkittävästi, saavutti muun muassa sarjan pelaavien maalivahtien parhaan torjuntaprosentin 82.72 % ja vei nokialaiset pudotuspeleihin. Vuonna 1997 syntynyt maalivahti on nyt jo sopivan kokenut voittamaan liigatasolla ja on suuren kansainvälisen läpimurron kynnyksellä kehityksen jatkuessa samalla tahdilla.
