”Vahvistusharha, vahvistusvinouma tai vahvistamistaipumus (engl. confirmation bias) on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö on taipuvainen puoltamaan omia ennakkokäsityksiään tai hypoteesejaan tukevaa informaatiota. Tämän seurauksena henkilöt saattavat kerätä todisteita ja muistaa asioita valikoivasti, ja täten tulkinnasta voi tulla vääristynyt tai jopa harhautunut.” (Wikipedia)

”Nyt käynnistyy se kuuluisa pelimiehen kymppi.”

Pelimiehen/-naisen kymppi on lajisanastoon takiaisen tavoin kiinnittynyt termi. Ratkaistaanko korkean panoksen otteluita todella varsinaisen peliajan viimeisen kymmenen minuutin aikana, vai onko tämä vain muistimme luomaa harhaa? Muistavatko aivomme tarkemmin tiukkoja loppuhetkiä, joissa ottelun ratkaiseva osuma viimeistellään ankaran ja tasaisen taistelun päätteeksi juuri ennen loppusummerin korviaraastavaa ääntä, vai ovatko ottelun viimeiset, aina liian nopeasti tai hitaasti etenevät sekunnit tasavertaisia kaikkien muiden kanssa?

Ensin on syytä pohtia mikä itse asiassa on varsin abstrakti konsepti “ottelun ratkaisu”. Ajatteleva laji-ihminen tietää hyvin, että jokainen pelipäivä on ainutkertainen ja uniikki tapahtumasarja, jossa tilastomerkintöjen ulkopuolella on voinut tapahtua kaikkea laidasta laitaan. Voi olla, että joukkue on karannut selkeään johtoasemaan ottelun alussa, vaikka toinen hallitsisi pelitapahtumia ylivoimaisesti. Ottelun kuluessa takaa-ajaja taistelee “melkein rinnalle” ja kolistelee maalikehikkoa vielä viimeisellä sekunnilla. Mikä oli tämän ottelun ratkaisu? Voimme pohtia erilaisia skenaarioita miten pitkään tahansa ilman, että pääsemme kaikkia tyydyttävään lopputulemaan.

Yksittäisen ottelun ratkaisu ei siis ole mitenkään yksiselitteinen konsepti. Onneksi Salibandyliitto tarjoaa meille nykyään kattavat tilastot, jotka yksinkertaistavat monimutkaisia tapahtumasarjoja helposti luettavaksi ja analysoitavaksi kehikoiksi. Tässä artikkelissa ratkaisuhetken merkkinä käytetään tilastoista helpoiten havainnoitavaa muuttujaa: ottelun elusiivista voittomaalia eli vanhemmalle kaartille tuttua tilastomerkintää VoM. Maalaisjärki sanoo, että nollapelien harvinaisuuden vuoksi voittomaalin todennäköisyys kasvaa minuuttien kasvaessa, mutta onko tämä käytännössä totta?

Tutkittava otos koostuu kaikista Suomen Salibandyliigan pudotuspeliotteluista kaudesta 2013-2014 alkaen ja tämän vuoden puolivälieriin päättyen. Havaintoaineisto sisältää näin ollen yhteensä 144 miesten ja 109 naisten Salibandyliigan pudotuspeliottelua. Näistä yhteensä 209 on päättynyt ratkaisuun varsinaisella peliajalla ja 44 jatkoajalla tai rangaistuslaukauskilpailussa. Varsinaisella peliajalla syntyneiden voittomaalien aikajakaumat kymmenen minuutin jaksoissa näyttävät seuraavilta:

Miesten Salibandyliigassa varsinaisella peliajalla päättyneistä 111 ottelusta voittomaali osui pelimiehen kympille 24 kertaa eli prosentuaalisesti 16.7 % tapauksessa. Enemmän otteluita ratkaistiin kolmannen erän avanneilla kymmenellä minuutilla (20.8 %) sekä toisen erän viimeisellä kymmenellä minuutilla (17.4 %). Jatkoajalla tai rangaistuslaukauskilpailussa ratkenneiden otteluiden osuus on hieman yllättäen suurin, 22.9%.

Naisten pudotuspeliotteluiden ratkaisumaalijakauma eroaa tilastollisesti merkitsevästi miesten vastaavasta. Ottelut ovat ratkenneet aikaisemmassa vaiheessa ja eniten ratkaisuja on nähty ensimmäisen erän jälkimmäisellä kymmenminuuttisella, 19.3 % otteluista. Varsinaisen peliajan yli jatkuneiden otteluiden osuus, 10.9 % on huomattavasti miehiä alhaisempi. On myös mielenkiintoista, että naisten pudotuspeleissä yhteensä 27.6 % otteluista on ratkennut jo ensimmäisen erän aikana, kun miesten vastaava luku on 8.4 %.

Pelinaisen kympillä ratkaisuja on nähty vain 14.7 % otteluista, eli leikkisästi laskettuna pelinaisen kymppi on noin 0.88 pelimiehen kymppiä.

Maalimäärät:

Voittomaaleissa peli-ihmisen kymppiä on siis vaikea havaita, mutta löytyisikö se mahdollisesti maalimääristä? Viimeistelläänkö viimeisen kymmenen minuutin aikana enemmän maaleja, kuin ottelun muilla aikajaksoilla? Pudotuspelimaaleja tutkittavassa aikajaksossa on tehty miesten sarjassa yhteensä 1540 (10.7/ottelu) ja vastaavasti naisten puolella 905 (8.6/ottelu).

Jakauma näyttää ensisilmäyksellä vahvasti siltä, että maaleja tehdään peli-ihmisen kympillä huomattavasti enemmän, kuin ottelun muilla kymmenminuuttisilla. Seremoniallista geelipurkkia ei kannata kuitenkaan vielä avata, ainakaan ilman pientä sivuhuomiotarraa. Kriittisesti asiaa ajatellessa mieleen muistuu, että selkeässä takaa-ajoasemassa olevat joukkueet usein yrittävät päästä vielä peliin mukaan ottamalla maalivahdin pois kentältä, vaikka maaliero olisi ehtinyt venyä suureksi. Jos tilastosta puhdistetaan pois nämä “merkityksettömät” tyhjään maaliin tehdyt osumat (= ero maalin jälkeen suurempi kuin 2 maalia)…

…efekti käytännössä häviää. Jos maalimääristä halutaan tehdä jokin mielenkiintoinen johtopäätös, niin otoksen aikana erien toisella puoliskolla on tehty yhteensä (1218) hieman erien alkuja enemmän maaleja (1143).

Isoimman panoksen ottelut:

Viimeisenä otetaan erityistarkkailun alle finaaliottelut eli finaalisarjat kausilta 2013-2014 ja 2014-2015 sekä Superfinaalit vuosilta 2016 ja 2017. Molemmissa sarjoissa on pelattu yhteensä 10 ottelua, joissa voittomaalien aikajakauma ja maalimäärät ottelun eri aikajaksoilla ovat seuraavat:

Finaaliotteluiden osajoukko on tulkinnan kannalta melko pieni, joten vahvoja johtopäätöksiä ei vielä kannata tehdä. Miesten puolella ratkaisuja on toistaiseksi nähty tasaisesti toisen erän alusta lähtien, naisissa toisen ja kolmannen erän loput ovat olleet sankarien parasta etsikkoaikaa. Näiden perusteella huhtikuun Superfinaaleissa ensimmäisten erien alkuminuutit voi hyvällä omatunnolla keskustella vieruskaverin kanssa, mutta sen jälkeen huomio kannattaa jo siirtää pelikentän puolelle.

Lopuksi:

Mitä tästä kaikesta olemme viisastuneet? Käytännössä voidaan sanoa, että pelimiehen- ja pelinaisen kymppi voidaan tilastojen valossa surutta jättää ainakin pudotuspeleissä lajisanaston ulkopuolelle. Otteluita on miesten pudotuspeleissä ratkaistu tasaiseen tahtiin toisen erän ensimmäisestä puoliskosta lähtien ja naisten pudotuspeleissä ensimmäisen erän lopusta alkaen. Maaleja viimeistellään keskimäärin eniten ottelun viimeisen kymmenen minuutin aikana ja se saattaa olla live-vedonlyönnin näkökulmasta mielenkiintoinen seikka, mutta jos tilastoa perustellusti puhdistetaan ei määrä enää oleellisesti eroa muista kymmenen minuutin jaksoista.

Oikeastaan ainoa asia, josta voidaan salibandyn pudotuspeleissä olla kohtuullisen varmoja on se, että jatkoajalla maalin tekevä joukkue on tilastojen valossa usein vahvoilla voittajaa ratkaistaessa.