Maajoukkueet

Hornankattilan tuomio EFT:stä: ”Uppsalan perusteella onnea tarvitaan ripaus enemmän”

24.10.
2018
Maajoukkueet

Uppsalan EFT:n perusteella Mika Kohonen (toinen vas.) mahtuu Ylijohtavan MM-joukkueeseen ja Juha Kivilehto (toinen oik.) taas ei. Kuva: Mika Hilska

Ylijohtavan Hornankattila on täällä taas. Tällä viikolla syynätään ainoastaan viime viikonlopun Uppsalan EFT-turnaus, jossa Suomi jäi kakkoseksi Ruotsin jälkeen.

Kyseessä oli viimeinen maajoukkueturnaus ennen 1.-9.12. pelattavaa Prahan MM-turnausta. Asiantuntevat vastaukset tarjoilee Toni ”Ylijohtava” Lötjönen.

Suomi voitti ennakkoon hypetetyn Sveitsin avauspelissä rankkarikisan jälkeen, ja käkikellomaa jäi lopulta turnauksen jumboksi. Mitä Sveitsi-pelistä jäi käteen?

– Tasainen, tunnusteleva ja riskejä välttelevä esitys jäi molempien joukkueiden osalta kintaaseen. Sveitsi on tehnyt kotiläksynsä, ja Suomella oli läpi ottelun haasteita päästä maalipaikoille. Samat sanat toisinpäin. Suomen puolustus oli tässä ottelussa, kuten läpi turnauksen, erittäin hyvä.

– Jos joukkueet kohtaavat Prahan MM-kisoissa, niin odotettavissa on samankaltainen kohtaaminen. Kummankin joukkueen puolustus on niin hyvässä kuosissa samoin kuin vastahyökkäyspeli, ettei palloa ole yksinkertaisesti varaa hukata. Ja kun vain tulos ratkaisee, niin hitaissa hyökkäyksissä tullaan välttämään riskejä tylsyyteenkin asti. Hyökkäysajan puolestapuhujien etsikkoaika on silloin todennäköisesti.

Mitä luulet, ollaankohan Sveitsin kommenttipalstoilla vaatimassa David Janssonin päätä vadille?

– Tuskin. Jos ei sitten päivitellä sitä, että mahtuuko Sveitsin Mika Kohonen, 37-vuotias Matthias Hofbauer vielä Prahan-kisakoneeseen.

– Jansson on tehnyt hyvää työtä Sveitsin ruorissa. Ei kahta sanaa. Siitä huolimatta Sveitsi ei Uppsalan EFT:ssä ollut erityisen hyvä. Kuten KalloCastissakin spekuloitiin, niin joukkueen pelisysteemi on luotu kaatamaan jompi kumpi kahdesta suuresta. Tshekkiä vastaan joukkue ei ole pystynyt mukautumaan erilaiseen asemaan. Kisaperiodilla tuli vain yksi varsinaisen peliajan voitto Tshekistä ja sekin 29.4.2017.

Tshekki kaatui lauantaina varsin odotetusti. Oliko Tshekillä mitään palaa Suomea vastaan mielestäsi?

– Ei ollut. Suomi oli kuskin paikalla aivan ensimmäisestä vaihdosta viimeiseen. Petri Kettusen tiimi kaipaa hyökkäyspeliosaamista. Tshekillä ei ollut minkäänlaisia avaimia avata Suomen puolustusta.

– Kettunen koetti kaataa Suomea vähän samoilla aseilla kuin Suomi kellisti Riian finaalissa Ruotsin eli pallolla puolustamalla. Suomelta tässä ottelussa erinomainen maltti ja puolustuspeli. 2-0-maalin jälkeen oma peli myös selkeästi vapautui, ja Tshekinkin oli pakko tehdä muuta kuin pallotella 30 metriä maalista.

– Tämä peli osoitti sen, että Tshekki ja Sveitsi voivat tehdä homman kisoissa vaikeaksi jos pääsevät johtoon. Jos Suomi on maalin tai kaksi edellä, niin asetelma muuttuu merkittävästi. Silloin päästään pelaamaan Suomen vahvuuksilla.

Viimeiseksi vastaan asteli Ruotsi, joka sitten käveli Suomen yli. Huolestuitko?

– Kyllä Ruotsi riisui Suomen melko totaalisesti aseista. En huolestunut, mutta ei luottamus juuri kasvanutkaan, sillä lähtökohdat tiedettiin. Suomi on ollut MM-kisoissa mestarisuosikki vain ja ainoastaan kerran, eli vuonna 2010. Mikään ei ole muuttunut sitten viime kisojen.

– Puolustus toimi hyvin tässäkin ottelussa, mutta se pallollinen peli ja pallolla puolustaminen, jotka olivat Riian finaalin ratkaisevimpia tekijöitä, eivät toimineet.

– En tiedä, mitä pukukopissa muutettiin tai sovittiin ensimmäisellä erätauolla, mutta kahdessa jälkimmäisessä erässä nähtiin erilainen Suomi. Ehkä avauserästä oltiin saatu tarpeeksi dataa ja haluttiin kokeilla jotain muuta? Ainakaan se ei toiminut. Kentällisten tasapaino Suomen hyökätessä oli suorastaan kamalaa, ja näistä ”svenssonit” naulasivat armotta. Paikkoja oli useampaankin kaappiin.

Suomen Tshekki- ja Ruotsi-peleissä tehtiin eräänlaista historiaa, sillä pelit tuomitsi sveitsiläinen naistuomaripari. Petteri Nykky kommentoi sunnuntaina liiton uutisessa, että ”pelaajat ehkä hiukan oudoksuivat linjaa” ja että ”saattoi olla tuomariparille liian kova paikka”. Huomasitko itse mitään normaalista poikkeavaa tuolla saralla?

– Samainen sveitsiläiskaksikko oli jo Suomen ja Tshekin välisessä ottelussa, ja siinä he eivät aivan onnistuneet. Pallollisessa pelaajassa sai roikkua surutta, ja etenkin Suomen hyökkäyspeli puuroutui myös osittain sen takia.

– Liekö palautetta tullut erotuomaritarkkailijalta vai mahtoivatko lukea Ylijohtavan twiitit, sillä Suomen ja Ruotsin pelissä tuntui pilli soivan todella herkästi etenkin ottelun alkupuolella. Varmasti aivan eri tempo ja tilannekovuus tässä pelissä, mihin tuomaripari tottunut, mutta mielestäni suoriutuivat oikein mallikkaasti.

Miten ne pelaajat mielestäsi onnistuivat viikonloppuna, joiden kisapaikka on niin sanotusti hilkulla?

– Hornankattilan kestotilaaja Ville Lastikka aika lailla leimasi passinsa Uppsalassa. Teki maalit Sveitsiä ja Ruotsia vastaan, ja Tsekki-pelissäkin tuli tehopauna. Lassi Toriseva pelasi hyvän ottelun ja on vaikea nähdä, että Pyry Luukkonen voisi häntä enää syrjäyttää.

– Omissa laskuissa Torisevan ja Lastikan lisäksi lisänäyttöjä kaivattiin erityisesti Jussi Pihalta, Mikko Leikkaselta, Mika Kohoselta, Juha Kivilehdolta ja Mikko Hautaniemeltä. Mielestäni kukaan ei pelannut niin alakanttiin, että kisaunelma olisi kuopattu. Siellä oli kaikilla niitä välähdyksiä, mutta sekaan mahtui kehnojakin jaksoja.

– Kohosesta on ollut paljon puhetta ja mielestäni hän suoriutui kohtuullisen hyvin. Kentät elivät paljon, mutta Kohosen kokemus näkyi nopeana sopeutumisena muun viisikon pelaamiseen. Ja kyllä vanhuksen fysiikka riitti pelaamaan kolme kovaa kansainvälistä ottelua kolmen päivän sisään. ”Kuningasta” on vaikea pudottaa kisajoukkueesta.

– Pudotan kisakoneesta Mikko Hautaniemen ja Juha Kivilehdon. Itselläni on kuitenkin sellainen kutina nivusissa, että Nykky jättää Hautaniemen lisäksi kotisohvalle Mikko Leikkasen.

Petteri Nykky puhui viikonloppuna julkaistussa IBM+:n haastattelussa, että Suomella oli tuuria, kun se voitti 2016 maailmanmestaruuden, ja tuuria tarvittaisiin nytkin. Mitä mieltä olet tuosta lausunnosta?

– Nykky puhuu totta. Tai ei ainakaan hirveästi valehtele. Suomi hävisi ottelussa maalipaikat ja kun rangaistuslaukauskisaan mennään, ja sieltä sen voiton kairaa, niin pientä onneakin on oltava matkassa.

– Suomi lähti haastajana finaaliin ja teki pelin sisällä sovittuja asioita loistavasti, pelasi nousujohteisesti ja pystyi niin sanotusti ostamaan onnen puolelleen. Aivan sama tilanne on Prahassakin. Toki Uppsalan perusteella onnea tarvitaan ripaus enemmän.

Joel Siltanen
Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @joelsiltanen