Analyysi: Suomi onnistui tekemään MM-välierästä maalin pelin, mutta hävisi

Kuva: Ville Vuorinen

Kuva: Ville Vuorinen

Ruotsi löi Suomen salibandyn MM-kisojen välierässä Sveitsin Neuchâtelissa lukemin 5-4.

Suomi lähti otteluun merkittävä pelaajapoissaolo niskassaan, kun maailman paras naissalibandynpelaaja Veera Kauppi makasi kipeänä hotellilla. Huomioon pitää myös ottaa näihin kisoihin tehty nuorennusleikkaus: Suomen joukkueessa oli 11 ensikertalaista. Viime kisojen jälkeen moni kokenut luottopelaaja oli lopettanut maajoukkueessa. Ruotsi oli välierään selvä ennakkosuosikki.

Näihin lähtökohtiin nähden Suomen suoritus välierässä oli oikein mainio, vaikka Ruotsi oli maalin parempi. Suomi onnistui tekemään välierästä maalin ottelun selvää ennakkosuosikkia vastaan. Suomi kykeni vielä toteuttamaan omaa pelisuunnitelmaansa sitä paremmin mitä lähempänä ratkaisuhetkiä oltiin. Suomen pelaajisto ja valmennusjohto ansaitsee suorituksesta kehut, vaikka tulos oli suuri pettymys.

Pelitavallisesti Suomen keinona tasaiseen otteluun oli modernin vastahyökkäyspelin versio, jota voisi luonnehtia jopa inhorealistiseksi. Pelitapana vastahyökkäyspeli on ikivanha keksintö. Siinä tukitaan oma pää ja pyritään iskemään maalit vastustajan virheistä: vastahyökkäyksistä, puolustusvirheistä ja erikoistilanteista. Modernissa vastahyökkäyspelissä lisänä on puolustaminen pallolla. Jos ei päästä iskemään vastaan tai alla on pitkä vaihto, pyritään pelaamaan pitkä hyökkäys, jossa välttämättä ei edes tavoitella maalipaikan luomista. Tärkeintä on pitää pallo turvallisesti omilla. Silloin vastustajan on tunnetusti vaikea tehdä itse maalia.

Pitkissä hyökkäyksissä Suomen tavoite oli selvästi pelata pallo laitaa pitkin syvälle Ruotsin päätyyn ja rakentaa hyökkäystä sieltä. Noin kaksi erää tätä vaikeutti Ruotsin koko kentän naisvartiointi. Sitä vastaan Suomi onnistui parhaiten puolustajan kuljetuksella laitaa pitkin.

Kolmannessa erässä Ruotsin valmennus teki kuitenkin yllättävän taktisen muutoksen, joka helpotti Suomen pitkää hyökkäystä huomattavasti. Ruotsi pudotti karvauksensa keskialueelle. Tämä antoi Suomelle tilan pitää palloa jo keskialueella ja hakea rauhassa avauspaikkaa kahta kenttää peluuttamalla. Kun Ruotsin keskushyökkääjä vielä pysyi keskellä Suomen avatessa peliä, Suomella oli hyvin tilaa avata peliä laidasta tai jopa antaa sieltä pitkä poikittaissyöttö.

Syvältä hyökkäämisestä Suomi onnistui aiheuttamaan kaksi jäähyä Ruotsille. Ylivoimalla Suomen teho oli erinomaista: kaksi kolmesta yrityksestä onnistui (My Kippilä 2-1 ja Oona Kauppi 4-4). Kun otetaan vielä huomioon, että Suomi teki kaksi maalia pitkistä hyökkäyksistä (3-2 ja 3-3), niin voidaan sanoa, että Suomelta ainoastaan vastahyökkäykset eivät onnistuneet pelitavan mukaisista rankaisupaikoista.

Sen sijaan varsinaiseen puolustuspeliin Suomella jäi vielä napsun verran parannettavaa. Ruotsi iski kolme maalia Suomen varsin selkeästä puolustusvirheestä. Niistä viimeinen koitui ottelun ratkaisuksi, kun kaksi suomalaista merkkasi saman pelaajan oman maalin edestä ja Emelie Wibron pääsi kuljettamaan pallon kanssa keskelle isoon tilaan:

Vastahyökkäyspelissä myös maalivahtipeli korostuu. Sillä osa-alueella Suomen Tiltu Siltanen voitti Ruotsin Amanda Hillin. Hill imaisi Suomen toisen maalin. Siltaselle imurointeja ei tullut.