Naisten salibandyliigan lahtelaisjoukkue Pelicans SB on menettämässä kärkipelaajansa toisena vuonna peräkkäin.
Kaudella 2018–19 turkoosipaidat pelasivat naisten liigassa nousijoina pirteän kauden ja selvisivät puolivälieriin asti. Onnistunut kausi ”palkittiin” siten, että Pelicansin riveistä lähti ykkösmaalivahti ja likipitäen kaksi kärkikentällistä muihin seuroihin.
Viime kausi uudistuneessa, tasolohkoihin jakautuneessa naisten liigassa oli heikentyneelle Pelicansille tervanjuontia. Pussileuat jäivät NLA:n heittopussiksi. Runkosarjasta irtosi vain kolme pistettä yhdellä rankkarikisavoitolla ja yhdellä jatkoaikatappiolla.
Pudotuspelikarsinnassa NLB:n voittaja FBC Loisto jyräsi yli suoraan kolmessa ottelussa ja lähetti lahtelaiset ensi kaudeksi alempaan tasolohkoon.
Mutta Pelicansin vastoinkäymiset eivät jääneet tähän. Se on kokemassa jälleen edelliskevään kohtalon: kärkiosasto jättää joukkueen.
Aavistus kävi toteen
Kuten Huhumaasta voi katsoa, tässä vaiheessa on ilmoitettu jo kahdeksan pelaajan lähdöstä, ja siirtojen mukana on lähdössä ykkösmaalivahti sekä 58 prosenttia joukkueen viime kauden maaleista. Erittäin todennäköistä on, että Pelicansin riveistä on poistumassa ainakin 75 prosenttia viime kauden maaleista.
Pelicans palaa siis käytännössä aivan lähtöruutuun.
– Se on varmaa, että ensi kauteen lähdetään aika nuorella joukkueella, kokoonpano tulee olemaan junnupainotteinen. Rakennusvaihe on vielä päällä, päävalmentajaksi nouseva Marko Virtanen kertoo.
– Aavistelinkin itse, että sarjatason muutos ja todella heikko viime kausi aiheuttaa ongelmia pelaajarekryssä, ja niin siinä kävi. Suurin osa pois lähtemisistä johtuu myös paikkakunnan vaihdoista, jotka olivat jo etukäteen tiedossa.
Virolaiset Kati Kütisaar ja Edith Pärnik eivät hekään todennäköisesti jatka Pelicansissa.
– He matkustivat Tallinnasta käsin ja tuskin pystytään toista kautta sillä lailla vetämään. Se oli vaikeaa. Heillä oli keväällä jo pää niin väsynyt, Virtanen sanoo.
Voi silti olla, että Lahti–Viro-yhteys säilyy voimassa.
– Sinne suuntaan ollaan oltu yhteyksissä. Ei tiedä sitten, jos sieltä joku toinen ilmestyisi. Katsotaan, miten asiat etenevät.
Ohut organisaatio näkyi
Kun pelikaanin pesästä on putsattu kahtena peräkkäisenä keväänä melkeinpä ne tuhkatkin, sillä on monenlaisia kerrannaisvaikutuksia.
– Olen tässä yrittänyt herätellä muita toimijoita asian suhteen. Kaksi vuotta on ollut negatiivista pelaajavirtaa. Meidän toiminta on saatava vakioitua tasapainoon ja pyrittävä muuttamaan se virta takaisin positiiviseksi, Virtanen sanoo.
– Varmasti siihen vaikuttaa, miten aikaisemmin on toimittu. Toimintakulttuurissa täytyy tapahtua muutos ja toivoa, että se auttaa taas myönteisesti seuraavien kausien aikana.
Virtanen sanoo itse ottavansa roolia asiassa. Hän näkee, että valmennuksellisesti on mietittävä uusia kuvioita ja myös kaukalon ulkopuolella elämä olisi tehtävä sellaiseksi, että se houkuttelee pelaajia.
– Varsinkin kulunut kausi mentiin niin ohkaisella taustaorganisaatiolla, että kyllä se varmaan pelaajillekin näkyi, ettei välillä ollut homma hanskassa, hän myöntää.
Uusien taustatoimijoiden löytymiseen ei ole suoranaista viisastenkiveä.
– Täytyy toivoa, että löytyy lisää säbähörhöjä, jotka haluavat sitä tehdä. Tällä tasolla tarvitsee olla jotain muutakin kuin vain perhesuhde joukkueeseen.
Kirves ei lennä kaivoon
Pääsääntöisesti edustusjoukkueen pelaajat tulevat olemaan oman seuran junnuja, mutta tulossa on juniori-ikäisiä muualtakin. Aikuispelaajat ovat viime kauden rungosta jääviä.
Päävalmentajaksi nouseva Marko Virtanen näkee itse positiivisena haasteena tilanteen, jossa nuorista pelaajista lähdetään kehittämään hyvää joukkuetta.
– Uskon, että tuleva kausi pystytään vetämään läpi. Pelaajia saadaan riittävästi ja nuoret ovat kaikki lupaavia tyttöjä. Ainakin viime kaudella NLB:ssä viiletti muissakin seuroissa nuoria pelaajia ja itselläni riittää usko, että sarja voi olla pelaajille ihan hyväkin paikka kehittyä, hän arvioi.
– Oma asiansa on, riittääkö 16 joukkueeseen riittävästi liigakelpoisia aikuispelaajia.
Virtanen on myös luottavainen, että valmennustiimillä, jota hän kuvailee naissalibandyssa suhteellisen kokeneeksi, on osaamista antaa nuorille eväitä kehittyä liigakelpoisiksi pelaajiksi. Virtasen apuna ovat Petri Tuominen ja Mia Puolanne sekä maalivahtivalmentaja Patrik Heimala ja fysiikkavalmentaja Henna Lehtiniemi.
– Kirvestä ei ole heitetty kaivoon. Rakennetaan vähän uutta alkua, että pääsisimme samaan buumiin, joka oli, kun noustiin liigaan. Toivotaan, että päästään tilanteeseen, jossa pystyisimme olemaan mahdollisimman omavaraisia.