Ylivertaiseksi jo vuosia mielletty Classic voitti runkosarjan näytöstyyliin ja oli matkalla kohti viidettä perättäistä mestaruutta. Mikään ei ole muuttunut.

Lähtökohdat:
Classic teki viime kaudella eniten maaleja, mutta myös päästi vähiten. Sen maaliero oli posketon +139. Täysin lyömätön Classic ei kuitenkaan ollut. Se hävisi yllättäen Champions Cupin välierissä sveitsiläiselle Wilerille. CC-tappiota seurasi parin pelin suvanto, jonka aikana tamperelaiset nöyrtyivät EräViikingeille ja OLS:lle. Myös puolivälierissä joukkue oli ajoittain vaikeuksissa Happeeta vastaan.

Se, että tässäkin ennakossa nostetaan esiin yksittäisiä tappioita, kuvastaa kuinka hurjasta joukkueesta on kyse. Liigapelejä lähettänyt Sanoman Ruutu-palvelukin rummutti Salibandyliigaa mainoslauseella: ”Kuka haastaa Classicin?”. Mainoslause on vähintään yhtä validi tällä kaudella.

Classic on siitä viheliäinen huippujoukkue, että sen pelaaminen on todella monipuolista. Yhtä pelillistä identiteettiä on mahdoton nimetä. Classic voi ottaa aloitteen tai antaa sen vastustajalle. Se voi vyöryttää pitkiä hyökkäyksiä tai vetäytyä ja iskeä vastaan. Näin ollen Classicia vastaan on vaikea valmistautua. Sillä riittää täsmäaseita, joita kaivetaan työkalupakista vastustajan mukaan.

Tamperelaisjoukkue myös puolustaa äärimmäisen hyvin. Jopa maalipaikoille pääseminen on hankalaa. Classicin maalia kohti ammuttiin viime kaudella keskimäärin reilut 16 kertaa pelissä. Juuri puolustuspelin laatu kuvastaa Classicin ammattimaisuutta. Läheskään aina sen ei tarvitsisi kyykkiä, mutta se kyykkii silti.

Classic tekee eron kilpailijoihin monellakin saralla, mutta sen suurin vahvuus on vertaansa vailla oleva toimintakulttuuri. Kaikki hoidetaan seurassa ammattimaisesti, pelaajat viihtyvät ja työnteko maistuu. Tätä ilmentää etenkin se, ettei Classicille tule juurikaan ohipelejä. Nihkeämpiä iltoja kyllä osuu toisinaan, mutta nämäkin joukkue yleensä kääntää edukseen viimeistään pelureiden kympillä. Voittamisenkulttuuri on iskostunut syvälle tamperelaisseuran DNA:han.

Tiivistetysti Classic on joukkue, josta on vaikea löytää minkäänlaisia heikkouksia.

Kokoonpano:
Classic lähtee alkavaan käyteen käytännössä samalla ryhmällä kuin vuosi sitten. Ainoa uusi tulija on paikalliskilpailija Kooveesta naarattu erittäin lupaava Oskar Sillanpää, joka saapui kirittämään Lassi Torisevaa maalinsuulla. Lähtijäpuolella monikäyttöisen Atte Erosen lopettaminen on miinus, joskin Erosen rooli jäi jo viime kaudella pieneksi.

Neljä edellistä mestaruutta nimiinsä vienyt joukkue saa tuttuun tapaan jalkeille kaksi todella hurjaa kentällistä ja erittäin laadukkaan kolmosvitjan. Mittasuhteita Classicin materiaalin kovuudelle voi hakea vaikkapa tuoreimmista maajoukkueista. Miesten viimeisimmässä 22 pelaajan ryhmässä oli yhdeksän Classic-pelaajaa. A-maajoukkuetta sparraavassa U23-maajoukkueessa Classic oli edustettuna kuuden pelaajan voimin.

Eikä Familyn miehiä syyttä maajoukkueleireille kutsuta. Viime kauden Classicista 30 pisteen miehiä löytyi kuusi kappaletta. Vähintään +20 teholukeman kellottaneita pelureita 13.

Kiinnostava pelaaja: Sami Johansson
54 maalia, 75 pistettä, +86. Siinä Sami Johanssonin viime kauden runkosarja olennaisten numeroiden valossa. Syksyllä Johansson oli jopa yli 100 pisteen tahdissa, mutta tahti hieman rauhottui kevättä kohden, jonka lisäksi laituri missasi kolme peliä. Johansson oli viime kaudella liigan – jopa heittämällä – paras pelaaja. Classic-kasvatti jatkaa tutussa superketjussa Nico Salon ja Eemeli Salinin rinnalla. Paljonko tällä kaudella räpsyy? 60 maalia? 90 pistettä?

Tähtipelaaja: Sami Johansson
Nouseva tähti: Oskar Sillanpää
Päävalmentaja: Samu Kuitunen

—

Julkaisemme kausiennakoita yksi kerrallaan ennen kauden alkua ja lopuksi julkaisemme vielä joukkuerankingin perusteluineen.

Julkaisuaikataulu:
4.9. Classic
5.9. EräViikingit
6.9. Happee
7.9. Indians
8.9. Nurmon Jymy
9.9 LASB
10.9. Nokian KrP
11.9. Oilers
12.9. OLS
13.9. SPV
14.9. Steelers
15.9. Tiikerit
16.9. TPS
17.9. Welhot