Naisten salibandyn MM-kisat on merkitty alkamaan 4. joulukuuta 2021. Vielä ei ole varmuutta siitä siirretäänkö naisten kisoja eteenpäin, koska miesten kisat pelataan vuonna 2021.
Vallitsevan koronapandemian takia maajoukkueen arki on ollut haasteellista, koska suurin osa maajoukkuerinkiin kuuluvista pelaa Ruotsissa, eikä yhteisiä kokoontumisia ole juurikaan ollut.
– Onhan se mahdollista, että naisten kisat siirretään eteenpäin, mutta pöydällä on myös vaihtoehto, että ne aikaistetaan. Me emme voi kuitenkaan päättää, että siirretäänkö kisat tai milloin ne pelataan. Tulemme valmiina hallille silloin, kun kisat päätetään pelata, sanoo maajoukkueen päävalmentaja Lasse Kurronen
– Meillä piti olla leirit toukokuussa ja elokuussa, mutta ne jouduttiin siirtämään. Heinäkuussa saatiin vedettyä yksi leiri täydellä 32 pelaajalla ja se on ainoa livenä tapahtunut kokoontuminen. Suunnitelmissa oli harjoituspeli Ruotsia vastaan Ruotsissa siellä pelaavilla pelaajilla siten, että minä olisin vain lähtenyt Suomesta paikan päälle, mutta sekin jouduttiin perumaan, kun ei saatu liitolta lupaa lähteä.
Heinäkuun leirillä Kurrosen suojatit urakoivat lajiharjoituksia, testit ja kolme ottelua. Yksi oli keskinäinen ottelu ja kaksi muuta pelattiin poikia vastaan. Marraskuussa on edessä Uppsalassa pelattava EFT-turnaus, jos siis sitä ei peruta. Heinäkuinen leiri ja etäyhteyksillä pidetyt palaverit eivät pysty kertomaan tasosta missä mennään.
– Toivotaan, että päästään pelaamaan, Zoomissa se on vähän hankalaa. Iso osa maajoukkuepelaajista pelaa Ruotsissa. Kansainvälisissä peleissä nähtäisiin, että miten paljon valmiimpia pelaajat ovat Ruotsin Superliigassa pelattujen pelien vuoksi.
Kaikki maajoukkueen kärkipelaajat pelaavat Ruotsin Superliigassa. Suomi on voittanut naisten MM-kultaa viimeksi vuonna 2001. Maajoukkueen ihmekaksoset, kesällä IKSU innebandyn riveistä Team Thorenguppeniin siirtyneet Veera ja Oona Kauppi olivat tuolloin vasta 4-vuotiaita. Sveitsi voitti kultaa vuonna 2005, mutta sen jälkeen kirkkaimmat mitalit on aina pokannut Ruotsi. Lienee selvää, että maailman parhaat haluavat mitata tasonsa salibandyn synnyinmaassa.
– Sarjan taso on Ruotsissa kiistatta parempi kuin Suomessa. Moni urheilija on halunnut lähteä mittaamaan omaa tasoa ja potentiaalia urheilijana ja pelaajana Ruotsiin. En tietysti voi kommentoida yksittäisten pelaajien sopimuksia, mutta arkipaketti on monilla sama kuin mitä se olisi Suomessa. Työt pyörivät normaalisti arjen ympärillä. Moni opiskelee etänä ja se tuo tietynlaista vapautta enemmän keskittyä urheiluun, Kurronen sanoo.
Brändiuudistuksen myötä kotoisessa F-Liigassa on kaksi tasolohkoa, NLA ja NLB. Riittävän paljon laadukkaita ja sitoutuneita pelaajia on ollut vaikea saada tarpeeksi tasokkaaseen valtakunnalliseen sarjaan. Lahden Pelicans joutui juuri tästä syystä luovuttamaan paikkansa B-lohkossa, kun pelaajia ei ollut tarpeeksi.
– Tämä on ollut aina naisten salibandyn kirous. Valtakunnallisissa sarjoissa taloudellinen rasite nousee ja on vaikea löytää 20 joukkuetta pelaamaan niitä. Siksi tulee näitä sarjapaikoista luopumisia.
– Positiivisin mielin olen kyllä. Katsoin viikonloppuna Super Cupin pelejä ja olen tyytyväinen kärkijoukkueiden tasoon, peli oli laadukasta. Kun FBC Loisto otti Pelicansin paikan A-lohkosta viime kauden päätteeksi, niin uskon että siitäkin tulee laadukas sarja.
MM-kulta olisi varmasti kova juttu naisten salibandylle, mutta sitäkin parempi olisi saada F-Liigan taso Suomen kärkipelaajille houkuttelevaksi.
– Meillä on yhdessä paljon hommia, että saamme kärkipelaajat palaamaan Suomeen yhtä kovaan sarjaan kuin Ruotsin liiga, Kurronen linjaa.
Artikkelia korjattu useiden lausuntojen osalta 14.9. klo 21.00. Erityisesti korjattu kohta jossa väitetään Suomen sarjaa huonommaksi kuin Ruotsin sarja.