Jaska Kunelius lopetti liigauran Happeessa tunteikkaasti toissakauteen. Välissä oli ulkomaanreissu Sveitsiin ja viime lauantaina tuttu nimi nähtiin jälleen Happeen kokoonpanossa.

Kunelius kerkesi jo lopettaa uransa, mutta mahdollisuus toteuttaa yksi unelmista sai Kuneliuksen pakkaaman kamansa ja pelaamaan vielä vuoden Sveitsin liigaa Ad Astra Sarnen riviessä.

– Vuoden keikka ulkomaille oli ollut unelmana jo todella pitkään ja olin siihen valmis tarttumaan. Saarijärvi ja Jyväskylä on asuinpaikkoina koettu ja halusin nähdä jonkun muunkin paikan, kertoo Kunelius peliuran jatkumisestaan.

– Savinaisen Kaapon ja Liikasen Laurin kanssa olin siellä. Tuttuja miehiä ja tuttu paikka. Nousijajoukkueena ei kyllästytty kyllä voittojen määrään.

Sveitsistä Kunelius palasi tuttuun Jyväskylään ja pelitkin jatkuivat, mutta ei niin tosissaan. Hän on pelannut kolme ottelua Suomisarjassa Happee Steamersin paidassa.

– Steamersissa olen pelannut, koska ihmisellä on hyvä olla harrastus. Jos ei harrasta mitään liikunnallista, niin itselläni menee ainakin siitä kroppa hajalle. Enemmän oli kipuja silloin, kun en liikkunut.

Suomisarja on ollut aina tosissaan tekevälle Happee-ikonille sopiva sarjataso. Perhe saa enemmän aikaa, mutta silloin kun on harrastuksen aika, sen saa tehdä täysillä.

– Vaimon ja vauvan kanssa olemme sopineet, että kaksi iltaa viikossa ja joskus kolme saisi mennä tähän juttuun. Peleihin osallistun tietysti myös. Tämä on ollut minulle sopiva järjestely, koska olen saanut olla mukana näkemässä lapsen kasvavan, hän on vauva vain kerran. Ei tarvitse joka ilta olla harrastamassa ja käyristämässä mailoja.

– On ollut mukava pelata ja sarjataso on sopivanoloinen. Saa tosissaan pelata ja lasketaan maalit, mutta ei tarvitse vaipua itsetuhoisuuteen, vaikka häviäisikin. Ei ole niin kovaa vääntöä, mukava paikka harrastaa.

Paluu Happeen paitaan, mutta ei liigaan

Lauantaina Happeen liigajoukkueen kokoonpanossa kakkoskentän pakkiparissa näkyi erittäin tuttu nimi, kun Jaska Kunelius pelasi Iiro Lankisen pakkiparina, kun Happee hävisi niukasti lähes kaikki esityksillään alkukaudella yllättäneelle LASB:ille. Vaikka Happee-paita oli jälleen pelipäivänä Kuneliuksen päällä, ei hän pidä paluuta liigakentille kovinkaan todennäköisenä.

Kunelius oli valmis auttamaan loukkaantumisista kärsivää, hänelle rakasta seuraa, vaikka se tarkoittaakin kevään osalta sitä, että ikämiespelit jäävät ystävien kanssa pelaamatta.

– Steamers on Happeen farmijoukkue ja kun Happeella oli paljon poisjääntejä, niin Happeelta kysyttiin, että onnistuisiko tulla paikkaamaan mahdollisiin yksittäisiin peleihin. Sitä joutui pitkään miettimään, koska tämä tarkoittaa sitä, että M35-ikämiespelit jäävät pois. Olisi ollut kiva pelata esimerkiksi Kaukon Petrin, Hynysen Veli-Matin ja Kainulaisen Jannen kanssa samassa joukkueessa. Se piti uhrata pois.

– Pitkään joutui myös miettimään sitä, kun kysyttiin auttamaan, että auttaako se sitten oikeasti vai ei. Toivon, että minusta oli siinä pelissä apua ja pystyisin auttamaan itselleni tärkeitä henkilöitä ja seuraa.

Happeen arkeen palaaminen ei ole Kuneliuksen tavoitteena. Paluu vaatisi taistelijalta sataprosenttista panostusta, mutta muut asiat elämässä ajavat edelle. Hän on kuitenkin valmis auttamaan sen minkä voi. Kokeneelta ja aina sataprosenttia itsestään antavalta Kuneliukselta Happee saa varmasti aina tilaamansa.

– Yksittäisiä pelejä on mahdollista tulla lisää ja nyt esimerkiksi, kun seuraava Steamersin peli jää karenssin takia välistä, olen myös keskiviikkona Happeen käytettävissä.

– Kokopäiväisesti en usko paluuseen, koska se tarkoittaisi sitä, että taas olisi illat täynnä treenejä ja jokaisessa pitäisi olla paikalla. Oma juttuni oli kuitenkin aina se, että hyöty oli jopa suurempi treenisalilla kuin varsinaisesti peleissä, varsinkin viimeisinä vuosina. Jos haluaisin vielä pelata, minun täytyisi olla jokaisessa tapahtumassa paikalla ja antaa kaikkeni jokaisessa treenissä, jotta siitä olisi hyötyä.

Pelaaminen menee vielä valmentamisen edelle

Pallo ja maila omassa kädessä kiinnostaa Kuneliusta vielä fläppitaulua enemmän.

– Harrastaminen ja pelaaminen kiinnostaa vielä niin paljon, että sen takia pysyn ainakin lajin parissa. Valmentaminenkin voi olla jossain vaiheessa asialistalla, mutta tällä hetkellä on vielä mukavampi treenata itse, kuin vetää muille treenejä.

Happee-ikoni tuntee olevansa tutussa yhteisössä kuin kotonaan, eikä haikaile sieltä pois. Luokanopettajan työ pitää Kuneliuksen myös Jyväskylässä ja sitä myöten Happeen yhteisössä.

– Jyväskylässä asuminen ja eläminen hyvin todennäköisesti jatkuu, enkä näe miksi Happeessa olemista pitäisi lopettaa. Siellä on kuitenkin iso osa sosiaalista piiriäni.

Happee on tällä hetkellä F-Liigassa kahdeksannella sijalla. Kunelius uskoo, että terveellä ryhmällä ja Happeen kuuluisalla ryhmähengellä joukkue voi mennä tällä kaudella pitkälle.

– Huonoa tuuria on ollut loukkaantumisten suhteen. Turha lähteä mitään veikkailemaan, mutta kun telakalla olevat äijät saadaan tervehtymään ja nuoret saavat itselleen sopivan roolin ja treeneistä hyvän hengen päälle, niin sillä pääsee pitkälle.