ÅIF pelasi naisten F-liigan B-sarjassa upporikasta ja rutiköyhää Pirkkoja vastaan. Käteen jäi mustapekka, eikä rohkeaksi kuvailtua ratkaisua voi pitää järin fiksuna, kun pelejä on vielä viisi kappaletta pelaamatta.

Kerrataan tapahtumat vielä nopeasti. ÅIF majaili sarjassa kolmantena 23 pisteellä sunnuntain taistoon lähdettäessä. Pirkat oli pykälän ylempänä 27 pisteellä. Pirkkalaiset kirivät päätöskympillä 3–3-tasalukemiin.

Ajassa 58:36 ÅIF veti maalivahdin pois hakien suoraa kolmen pisteen voittoa. Uhkapeli kostautui, kun Pirkkain Sarita Ranta-Aho viimeisteli voittomaalin tyhjiin neljä sekuntia ennen päätössummeria.

– Haimme ottelusta ainoastaan voittoa ja tein päätöksen pelata yhden pelaajan ylivoimalla lopussa. Se jopa hieman yllätti vastustajaa ja saimme pari paikkaa, mutta neljä sekuntia ennen loppua vastustaja sai katkon ja siirsi tyhjiin, ÅIF:n päävalmentaja Sami Vidgren perusteli seuran sivuilla julkaistussa otteluraportissa.

Suoralla voitolla ÅIF olisi noussut pisteen päähän Pirkoista ja pudotuspelitaistoon oikeuttavasta kakkossijasta. Jatkoajan tai rankkarikisan voitolla piste-ero olisi kaventunut kolmeen pinnaan. Nyt ero venähti kuitenkin seitsemään pisteeseen, mikä käytännössä kasvatti Pirkkain etumatkan tavoittamattomaksi.

Molemmilla on jäljellä viisi peliä. Pirkoille riittää siis kakkossijaan yhdeksän pistettä tarjolla olevista 15, vaikka ÅIF voittaisi kaikki loput pelinsä.

Vidgrenin ratkaisu oli hölmö etenkin siinä mielessä, että joukkueet kohtaavat vielä päätöskierroksella Pirkkalassa. Varsinaisen peliajan jälkeinenkin tappio olisi pitänyt eron viidessä pisteessä, eli Pirkkojen ei olisi tarvinnut kompastua kuin kerran ÅIF:ia useammin ennen päätöskierrosta.

B-sarjan tasoerotkaan eivät puhu näin kovan riskinoton puolesta kuudenneksi viimeisessä ottelussa. Pirkat on hävinnyt tällä kaudella ÅIF:lle, SaiPa:lle ja O2-Jyväskylälle. Se kohtaa vielä kaikki viimeisen viiden pelin aikana.

On myös aiheellista pohtia, oliko kovan riskin ottaminen järkevää vaikka lopputulosta ei tiedettäisi. Kolmen pisteen voitolla ÅIF olisi ollut edelleen taka-ajaja. Kahden pisteen voitolla se olisi pysynyt niin lähellä, että olisi voinut nousta rinnalle yhdellä kierroksella. Suora tappio taas sysäsi sen niin kauas, että piste-eroa ei kurota edes kahdella kierroksella.

Myöskään ÅIF:n tämän kauden historia ilman maalivahtia pelaamisesta ei tukenut riskinottoa. Ennen Pirkat-ottelua ÅIF oli hakenut kahdesti tasoitusta ilman maalivahtia. Juuri ennen joulua Welhoja vastaan, kun se hävisi maalilla, kummassakaan päässä ei heilunut 6vs5-pelin aikana. Marraskuun lopussa O2 osui tyhjään ÅIF-rysään ja voitti 3–1.

Käytännössä Vidgren otti kovan riskin, jonka potentiaalinen hyöty suhteessa kostautumiseen oli selvästi pienempi. Riskin kostautuminen käytännössä lopetti sipoolaisten haaveet kakkossijasta ja teki loppukaudesta panoksettoman.