Maajoukkueet

Päävalmentaja Kurronen haastavasta kaudesta: ”Naisten maajoukkue on kärsinyt eniten”

09.02.
2021
Maajoukkueet

Lasse Kurronen kertoi, että kesällä ja syksyllä leireillään tämän kauden edestä. Kuva: Ville Vuorinen

Naisten maajoukkue pelasi viime viikolla kaksi harjoitusottelua alle 19-vuotiaiden maajoukkuetta vastaan. Se hävisi molemmat. Pääkallo jututti päävalmentaja Lasse Kurrosta, joka kertoi leirin annista ja maajoukkueen haastavasta vuodesta.

Leiriryhmä koostui pelkästään F-liigapelaajista. Valtaosa naisten maajoukkueen ydinryhmästä pelaa kuitenkin ulkomailla. Pääosin Ruotsissa. Päävalmentaja Lasse Kurronen valottaa, että alkuperäisen suunnitelman mukaan viime viikolla ei ollut tarkoitus leireillä. Päätös vapaasta viikosta tehtiin jo joulukuussa, kun valmennusjohdolle selvisi, että helmikuulle kaavaillut MM-karsinnat siirtyivät kesään.

Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat.

– Aloite tuli (Jani) Lipsaselta, koska he (U19-tytöt) tarvitsivat sparrauspelejä. Koin leirin hyvänä myös siinäkin mielessä, että se oli hyvä paikka tarkkailla Suomessa pelaavia pelaajia. Leiriryhmä pitää kuitenkin valmistella kesää varten, Kurronen taustoittaa Pääkallolle.

– Mutta ilman harjoitusotteluita leiriä ei olisi järjestetty. Pelitavallisesti MM-prosessi ei ottanut valtavia harppauksia.

Viime viikolla Eerikkilässä kokoontunutta ryhmää voisi paremminkin luonnehtia B-maajoukkueeksi. Kaksi tappiota – niin ikään F-liigapelaajista koostuneelle – U19-maajoukkueelle ei kuitenkaan näytä ulospäin järin hyvältä. Etenkin, kun toisessa pelissä tappio tuli viiden maalin marginaalilla.

Kurronen kuitenkin toteaa, ettei häntä kiinnosta, miltä tulokset ulospäin näyttävät, vaan ennemminkin se, minkälaisia johtopäätöksiä pelaajat tekevät. Ovatko he valmiita panostamaan salibandyyn, jotta maajoukkuepaikka aukeaisi jatkossa.

– Tytöt ovat olleet kolme vuotta koossa ja hioneet pelitapaa. Yksilötasolla lajiliikkuvuus ja suunnanmuutokset olivat selvästi edellä. Ei pysytty mukana, vaan jouduttiin rikkomaan ja roikkumaan, että pysyttiin jotenkin edes perässä. Myös lajitaidoissa tytöt olivat roimasti edellä.

– Materiaalissa ei ollut valtavaa eroa, mutta se on totta, että liigasta kerättyjen aikuispelaajien pitäisi junnarit voittaa. Viisi vuotta sitten tämmöinen ei olisi tullut kuuloonkaan.

– F-liigassa pelaajien keski-ikä on kuitenkin tullut alaspäin. Naisissa kärki on vielä kapea ja lopettamiset tulevat monesti ryppäissä. Viimeisimpänä Classicin dynastia. Se ottaa aikaa, ennen kuin saadaan uutta laadukasta sukupolvea kehiin.

Kurronen näkee, että maajoukkueessa on pieni suvantovaihe menossa. Edellinen sukupolvi poistui areenoilta pari vuotta sitten. Nykyinen ryhmä on todella nuori. Toisaalta päävalmentajan mielestä kärki on kovempi kuin ehkä koskaan.

– Jos lyödään maailman kärkipelaajia rankingiin, niin suomalaiset naispelaajat ovat edustettuina ehkä vahvimmin kuin koskaan. Materiaalin kapeus on kuitenkin haaste.

Arjen haasteet

Vallitseva tilanne, jossa valtaosa huippupelaajista pelaa Ruotsissa, on tietyllä tapaa ristiriitainen maajoukkueen päävalmentajalle. Toisaalta pelaajat pääsevät nauttimaan laadukkaammasta arjesta ja kotoista F-liigaa kehittävimmistä peleistä. Mutta taas toisaalta koronatilanne ja sitä seuranneet matkustusrajoitukset ovat käytännössä rampauttaneet maajoukkuetoiminnan.

– Neljästä päämaajoukkueesta naisten maajoukkue on kärsinyt eniten. Näkeehän sen jo leiripäivistäkin. Osa muista maajoukkueista leireili syksyn aikana jopa kolmestikin.

Kurronen kertoo viritelleensä maajoukkueleiriä Ruotsiin syksyllä. Mikäli kaikki suomalaiset SSL-pelaajat olisivat olleet terveinä, leirille olisi saatu 16 kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti. Siis samanvahvuinen kokoonpano kuin viime viikolla Eerikkilässä. Liitolta tuli kuitenkin punaista valoa tälle hankkeelle.

– Ollaan koitettu keksiä kaikenlaisia keinoja, joilla pystyisi tapaamaan ja valmentamaan pelaajia. Teamsilla ollaan kokoonnuttu niin joukkueen kesken kuin pelaajien kanssa kahdestaankin. Pelejä olen katsonut enemmän kuin koskaan. Mutta ei se tietenkään ole sama asia.

– Prosessi on ollut rankka ennen kaikkea pelaajilla, jotka ovat olleet poissa perheiden ja ystävien luota. Monilla on tavoitteet maajoukkueessa ja ulkomaille on lähdetty myös osin sen takia. Kausi on ollut kaiken kaikkiaan tosi raskas naisten maajoukkueelle.

Aiemmin Kurronen on puhunut liigapelaajien arkitekemisestä ja siitä, kuinka paljon siinä olisi parannettavaa. Maajoukkuepelaajien virta Ruotsiin, yhdistettynä viime viikon leiriotteluiden tappioihin alle 19-vuotiaita vastaan herättävät väistämättä pohtimaan: palveleeko F-liiga naisten maajoukkuetta?

– Naisten maajoukkuepelaajia pelaa enemmän ulkomailla kuin Suomessa, eli enemmistö ydinmaajoukkueesta, jolla kisoihin valmistaudutaan, pelaa muualla. Valehtelisin, jos väittäisin, että tilanne olisi F-liigan kannalta optimaalinen. En kuitenkaan halua sanoa, että kehitys tyssää jäämällä Suomeen, eikä täältä olisi mahdollista päästä maajoukkueeseen.

Kolmansiin MM-kisoihin valmistautuvan päävalmentajan mukaan ydinkysymys Suomessa pelaavien osalta on se, kuinka laadukasta arkea pelaajat pystyvät toteuttamaan. Aikuisikäiset liigapelaajat jäävät helposti tietynlaisiksi väliinputoajaksi aamuisin harjoittelevien lukiolaisten ja ulkomailla pelaavien puoliammattilaisten väliin.

– Arjen olosuhteiden parantaminen on isompi haaste kuin se, kuka pelaa missäkin. Realiteetti on se, että kompromisseja joudutaan tekemään. Se on karu maailma ja kehittymisen kannalta haastava paikka.

– Niiden tilanne on parempi, ketkä ovat aamuvalmennuksessa. Se näkyi leiriotteluissakin, kun jalka liikkui. Osa naispelaajista joutuu istumaan autossa 2-3 tuntia päivässä, että pääsee harjoittelemaan. Ne ovat onnekkaita, keiden ei tarvitse itse maksaa pelaamisesta. Tietyt elämän realiteetit kun lyö pöytään, niin se heittää haasteen myös valmennukselle sen suhteen, minkälaista vaatimustasoa pystytään pitämään. Kompromisseja joudutaan tekemään arjessa, niin pelaajat kuin valmentajatkin.

Tiivis kesä

Vaikka maajoukkueen toiminta on ollut jäissä kesän leireistä asti, Kurronen näkee, että Suomella on hyvä sauma tavoitella MM-kultaa loppuvuodesta Uppsalassa. Hän valottaa, ettei Ruotsinkaan leireillyt nyt helmikuussa. Kaupin kaksosten tähdittämä Thorengruppen – jossa pelaa myös lukuisia Ruotsin maajoukkuepelaajia – oli kieltänyt pelaajiensa osallistumisen leirille.

– Sitä kommenttia ette tule saamaan – oli tulos sitten ”yllätyspronssi”, hopea tai kulta – että mentäisiin koronan taakse. Tilanne on ollut haastava kaikille maajoukkueille. Liitolle kiitos siitä, että meillä on hyvät resurssit ensi kesälle. Päästään vetämään kahdeksan leiriä ennen MM-kisoja. Kesästä on tulossa tiivis ja leiripäiviä on paljon. Se on seuroille haastava, melkein koripallotyylinen.

– Myös ekstrapelejä on saatu siihen nähden, mitä normaalina vuotena pelattaisiin.

Tiivis leirikesä tarkoittaa myös sitä, että pelaajien pitää olla kunnossa leirien alkaessa. Juhannukseen asti ei voi ottaa kuntokuuria, vaan iskussa pitää olla heti, Kurronen toteaa. Käytännössä Suomi tulee siis kesällä kirimään sen, mikä jää tämän pelikauden aikana tekemättä.

Kurrosen onneksi maajoukkue ehti suorittaa kertarysäyksellä tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jo ennen edellisiä MM-kisoja.

– Verrattuna viime projektiin, kun koko dynamiikka piti rakentaa uudestaan, nyt ollaan pidemmällä. Ensikertalaisia ei ole ensi kesänä niin paljon mukana. Joukkue tuntee toisensa.

Lähes vuoden tauko tapahtumiin ei tietenkään ole optimaalinen, mutta Kurronen sanoo suuntaavansa loppusyksyn MM-kisoja kohti luottavaisin ja valoisin mielin.

– Olen toiveikas viimeisen puolen vuoden suhteen, että siitä tulee hyvä. Ollaan saatu valmistautua yhtä huonosti kuin muutkin maajoukkueet.

Jaakko Tiira
Jaakko Tiira
Pääkallo.fin toimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @jaakkotiira