Eetu Sikkisen siirtäminen kakkosketjuun käänsi ongelmissa olleen kentällisen suunnan – ”Pystytään kyllä mukautumaan vastustajaan”

SM-kulta oli Eetu Sikkiselle uran viides. Kuva: Jarmo Koskela

Jaakko Tiira
SM-kulta oli Eetu Sikkiselle uran viides. Kuva: Jarmo Koskela

Classic juhli viidettä perättäistä Suomen mestaruuttaan sunnuntaina, kun Oilers kaatui neljännessä finaalissa 8–3. Finaalisarja katkesi suoraan 4–0. Kesken pudotuspelien kakkoskenttään siirtynyt Eetu Sikkinen ei repinyt otsikoita, mutta nousi isoksi pelaajaksi kauden ratkaisuhetkillä.

Peleissä tulee usein pieniä hetkiä, joiden suuren merkityksen ymmärtää vasta jälkikäteen. Yksi sellainen nähtiin neljännen ottelun toisessa erässä. Classic oli jyrän alla avauserässä. Se oli kuitenkin vain 0–1-tappiolla, kiitos Lassi Torisevan huippupelastusten.

Oilers rakensi heti toisen erän alussa vaarallisen näköistä hyökkäystä. Markus Markkola syötti pallon laidasta pystyyn ja jatkoi liikkeen keskisektoriin, johon Santeri Lindfors pyrki pallon pelaamaan. Eetu Sikkinen kuitenkin luki tilanteen oikein, esti syötönkatkollaan huippupaikan syntymisen ja käänsi jalalla vastahyökkäyksen, jonka päätteeksi Juha Kivilehto löi taululle 1–1.

Vaikka Oilers meni vielä johtoon, oli toinen erä Classicin. Sikkisen katkon voi nähdä pelin käännekohtana.

Isompi käännekohta Classicin mestaruusmarssissa oli Sikkisen nostaminen kakkosketjun keskelle välieräsarjan kuudenteen otteluun. Kakkoskentällisellä oli puolustuspäänongelmia jo runkosarjassa. LASB-sarjassa kakkonen päästi kahdeksan lahtelaisten 12 tasakentällisin tekemästä maalista. KrP-sarjassa kakkoskentällinen hävisi oman osuutensa ensimmäisessä viidessä pelissä 1–7.

Maan parhaaksi kolmossentteriksikin tituleerattu Sikkinen pelasi kakkosketjussa kuusi peliä. Niissä kentällinen voitti oman osuutensa 8–4 ja teki päälle kaksi maalia tyhjään rysään.

– Ei siitä sen isompaa numeroa tehty. Meillä on viisi kentällistä äijiä, jotka pystyvät pelaamaan näitä pelejä hyvällä tasolla. Vähän enemmän maltettiin omissa ja sitten, kun siinä on tuommoinen pakkipari Lamminen-Kivilehto, joka on nähnyt kaiken, niin siihen oli helppo tulla. Ei tarvinut liikaa juttuja sopia. Se tuli ihan luonnostaan, Sikkinen valotti viitisen minuuttia päätössummerin jälkeen.

Finaalisarjassa Classic ei jättänyt Oilersille mahdollisuuksia. Tamperelaisten luottosentteri sanoi, että vastustajan pelitapaan ja kentällisiin oli tutustuttu, mutta oma tekeminen ja kyky mukautua vastustajaan olivat ne asiat, mitkä siivittivät Classicin jälleen mestariksi.

– Pystytään kyllä mukautumaan vastustajaan. Puolivälierissä LASBia vastaan tuli ensin mökki vastaan ja lähdettiin sitä purkamaan. Välierissä KrP pelasi paljon pallolla ja tuli päädystäkin kiinni. Tässä (finaalisarjassa) nähtiin, että sopeuduttiin ehkä sitten parhaiten. Mutta ei siitäkään tehty isompaa numeroa, vaan omaan peliin siinä keskityttiin.

Luotettavana kahden suunnan keskushyökkääjänä tunnettu Sikkinen iski pudotuspeleihin tehot 6+5 ja oli Classicin kuudenneksi paras pistemies. Teholukema +12, oli paras hurjaa jälkeä takoneen ykköskentän takana.

Mestaruus oli 23-vuotiaalle Sikkiselle uran viides. Kausi oli liigauran kuudes. Jos koronan katkaisemaa viime kautta ei lasketa, Sikkinen on päättänyt jokaisen loppuun pelatun kauden kultajuhliin. Onko hän siis Classicille kultamunia muniva kultahanhi?

– Ei pysty itselleni ottamaan. Arposen Jukka se varmaan on. Huippuhuoltaja, Suomen paras huoltaja tuli samaan aikaan silloin (2015). Vaikka ”Juki” ei nyt ollut mukana, niin henkisesti ainakin lasketaan Jukillekin mestaruus, iloinen Classic-hyökkääjä veisteli.

Viime kauden päätteeksi sivuun huollosta jättäytynyt Arponen vitsaili pudotuspelien aikaan Twitterissä, että hänen täytyy tehdä paluu, jotta mestaruusputki jatkuu. Mestaruuden ratkettua, ex-huoltaja tviittasi uhkailun riittäneen.