Porvoon Salibandyseuran Julia Turusen ura on ollut loukkaantumisten sävyttämä. Nyt oululaislähtöinen hyökkääjä valmistautuu uransa ensimmäisiin finaaleihin.
Ylirasitustila, pari kautta pilannut polvivamma, penikkaleikkaus, murtunut sormi, 26-vuotias Turunen luettelee loukkaantumishistoriaansa. Nyt hän on kuitenkin pysynyt ehjänä ja pelasi runkosarjan aikana ensimmäistä kertaa yli 20 ottelua.
– Voisin sanoa, että olen varmaan parhaassa kunnossa koskaan. Näin paljon en ole yhden kauden aikana koskaan pelannut. Sen suhteen on hyvä tilanne, kun terveys antaa myöden, Turunen sanoo Pääkallolle.
Loukkaantumiset ovat opettaneet. Ennen kaikkea palautumisen merkityksen.
– Nyt on ollut enemmän malttia tekemisessä, kun ennen tuli vaan mentyä pää kolmantena jalkana. Olen pitänyt huolta palautumisesta, että fyysinen valmius ja tasapaino ovat sellaisella tasolla, että pystyn pelaamaan.
Lauantaina starttaava finaalisarja on Turuselle uran ensimmäinen. Hän debytoi liigassa kaudella 2011-12 OLS:n paidassa. Kolmen kauden jälkeen tie vei Porvooseen, jonne hyökkääjä palasi täksi kaudeksi vuoden Sveitsin keikan jälkeen.
– Onhan se tietenkin äärimmäisen palkitsevaa päästä pelaamaan finaaleja. Täytyy sanoa, että on ollut hetkiä, kun en ole uskonut, että pelaisin enää. Nyt vaan lähdetään jahtaamaan kruunua.
PSS eteni finaaliin kaadettuaan puolivälierissä Kooveen ja välierissä SSRA:n. Molemmat sarjat menivät porvoolaisten nimiin voitoin 3–1. Mielenkiintoinen seikka molemmissa sarjoissa oli se, että PSS hävisi ensimmäisen vieraspelin niukasti, mutta voitti muut pelit selvästi. Pudotuspelien toistaiseksi pienimmällä marginaalilla tullut voitto on neljä maalia.
– Enää ei lähdetä antamaan vierastappiota tasoitukseksi. Samantien pitää päästä täysillä peliin kiinni, kun aiemmissa sarjoissa lähdettiin välillä ehkä vähän katselemaan. Pro on kuitenkin niin tuttu vastustaja, että nyt ei tarvitse lähteä katselemaan, mitä vastapuolelta tulee.
SB-Pro on toden totta tuttu vastustaja PSS:lle. Joukkueet kohtasivat kauden kenraaliharjoituksena toimineessa Supercupissa, jonka Pro voitti niukasti 5–4. Runko- ja sijoitussarjassa joukkueet kohtasivat viidesti. Jokainen ottelu päättyi kotivoittoon, PSS:n juhliessa kahdesti ja Pron kolmesti. Ottelut eivät olleet numeroiden valossa erityisen tiukkoja. Kerran päädyttiin 4–2-lukemiin. Muuten voitto irtosi vähintään kolmen maalin erolla.
– Tosi paha kyllä. Vaikea arvioida, Turunen vastaa kysyttäessä, miksi kotitaika on ollut niin vahva finalistien tämän kauden aiemmissa kohtaamisissa.
– Onhan se selvää, että ollaan vahvoja kotona, mutta myös Pro on äärettömän kova kotonaan. Joku taika heillä on siellä Arkadialla. Siellä tuppaa olemaan vaikeampaa. Siinä mielessä kotietu on varmasti Pron puolella.
Mikäli PSS mielii mestariksi Nurmijärvellä pitäisi voittaa ainakin kerran. Turunen ennakoi, että keltapaitojen pitää onnistua etenkin pallollisessa pelissään, jotta Pron vaaralliset vastaiskut saadaan minimiin.
– Ollaan fyysisesti hyviä ja nopeita, mutta pystytään pelaamaan pallolla niin, että Pron on vaikeampi päästä kääntöpaikkoihin. Niissä he ovat hyviä.
– Myös puolustuspään pelaaminen on meidän vahvuus, Turunen ruotii.
Puolustuspelin lujuudelle löytyy katetta, sillä PSS on päästänyt enemmän kuin kolme maalia ainoastaan kerran kahdeksassa pudotuspeliottelussa.
Pudotuspeleihin tehot 5+1 iskenyt hyökkääjä on pelannut urallaan kaksi naisten maaottelua. Loppuvuoden MM-kisat saattavat tulla vielä liian aikaisin, mutta Turunen sanoo, että maajoukkue kiinnostaa edelleen.
– Tavoitteena ja unelmana olisi joskus pelata MM-kisoissa, mutta sen näkee sitten, miten loppukausi menee ja miten pysyy ehjänä. Nyt mennään kropan ehdoilla, mutta urheilullinen tavoite se ehdottomasti on.