PSS juhlii paraikaa historiansa ensimmäistä Suomen mestaruutta salibandyssa. Naisten F-liigan finaalisarjan seitsemäs ja ratkaiseva peli päättyi lopulta porvoolaisten 2-1-voittoon vasta rankkarikisassa.

Nurmijärvellä SB-Pron kotikentällä pelatun ottelun jälkeen kentällä velloi äärimmäisen iloinen keltainen meri. PSS:n sankariksi rankkareissa nousi Ella Sundström, joka osui kahdesti rankkarikisassa, jonka PSS voitti 3-2. Toinen osumista oli lopulta mestaruusjuhlat aloittanut viimeistely.

Molemmat maaliin menneet viimeistelyt upposivat ylös. Oliko nämä niin kutsuttuja patenttirankkareita?

– Ei ollut. En ole treeneissäkään saanut rankkareista sisään. Viimeksi kun lauottiin harjoituksissa niin vedin molemmat ohi tai johonkin. En ole niistä siis hirveästi tehnyt, mutta nyt kun piti mennä sisään niin meni, Sundström naurahti mestaruusjuhlien keskeltä.

Miksi luulet, että sait kuitenkin vetää jos näin kerran on?

– Kait Kode (Jukka Kouvalainen) luotti muhun. Se oli kiva.

No sehän riittää. Ehkä seuraava vastaus kertoo olennaisemmin valmentajan päätöksestä.

Montaa pelaajaa olisi nimittäin jännittänyt astella keskiympyrään laukomaan rankkaria, jossa panoksena on Suomen mestaruus. Varsinkin kun oli pelattu 80 minuuttia peliä, jossa oli isketty yhteensä kaksi maalia ja finaalisarja oli katkolla ihan viimeisellä hetkellä.

Sundström ei käyttänyt edes kävellä-termiä.

– Mulla oli se ilo omalla puolellani, että se ei olisi loppunut siihen, jos en olisi tehnyt maalia. Kode sanoi, että ”mene vetämään” ja olin vain, että ”okei” ja löntystelin sinne. Sitten vain sain sen sinne maaliin. Se oli ihan jees, Sundström kuvaili huolettoman kuuloista tunnetilaa.

Ihan suoraan sanoen ottelun varsinainen peliaika ei ollut mitään ilotulista. Paikat olivat vähissä, ja molemmat pelasivat todella varovaisesti. Jatkoajalla paikkoja olikin sitten yllättävän paljon Pron nostettua prässitasoaan.

– 1-1 ei ole sellaista hirveän sählymäistä peliä. Se kertoo varmasti tästä sarjasta ja tästä joukkueesta. Tämä vika peli varsinkin, kun menee näin tiukalle. Ei kait siinä sen kummempia, Sundström pohti.

Sundström on PSS:n joukkueessa sinällään vähemmistössä, että häneltä löytyi jo Suomen mestaruus taskusta. Se tuli kaudella 2013-14 SB-Prossa. Vuonna 2016 tie vei kuitenkin PSS:n paitaan.

PSS on jahdannut mestaruutta jo todella pitkään ja johdonmukaisesti.

– Porvoossa on tehty sellaista pitkää prosessia. Kode on ollut tosi pitkään jo valmentamassa. Siirryin 2016 tänne SB-Prosta niin pelillinen roolikin kasvoi. Pari kautta olin sittemmin loukkaantuneenakin. Se kokonaisprosessi ratkaisi, että tänne päästiin, Sundström arvioi.

Koronapandemian vuoksi mitään isompia mestaruusjuhlia ei ole tulossa millekään mestarille. Sundströmillä oli kuitenkin toive joukkueen sisäisten juhlien suhteen.

– Toivoisin, että päästäisiin johonkin saunomaan ja uimaan. Joku sellainen, koska ei tässä varmasti hirveästi muualle pääse. Ei tarvitsekaan päästä. Riittää, että on kaikki jengiläiset tässä ympärillä ja valmentajat sekä taustat, kommentoi onnellisen oloinen PSS-sankari.