Turun Palloseura lähtee kirkastamaan viime kauden nelossijaansa uuden valmentajan ja hienokseltaan vahvistuneen kokoonpanon siivittäminä. TPS avaa kautensa kotikaukalossa sunnuntaina 19.9. kun vastaan astelee viime kevään välierävastustaja Oilers.
Lähtökohdat:
TPS:n viime kausi päättyi kitkerään pettymykseen, kun se hävisi pronssiottelun Nokian KrP:lle. Ennen sitä joukkue taipui Oilersille välieräsarjassa lukemin 2–4. Puolustuspelaaminen oli tutun laadukasta: TPS päästi neljä maalia ottelua kohden, mikä oli sarjan pienin lukema. Hyökkäyspäässä se osui reilut seitsemän kertaa pelissä, mikä oli seuran ennätys.
TPS:n haasteet liittyvät kuitenkin juuri hyökkäyspelaamiseen. Häntäpään joukkueita vastaan se takoi taululle kaksinumeroisia lukemia. Vastustajien koventuessa hyökkäämisestä tuli kuitenkin varovaista. Pudotuspeleissä TPS osui enää 4,6 kertaa ottelussa.
Hyökkäyspelin kehittämistä jatkaa Janne Kainulaisen päävalmentajana korvaava Santeri Raatarila. Nuori päävalmentaja on kovassa paikassa, sillä pesti liigassa on hänelle ensimmäinen. Raatarilan alaisuudessa TPS pyrkii pelaamaan entistä organisoidumpaa hyökkäyspeliä.
Raatarilan TPS:n suhteen avainkysymys on kuitenkin sama kuin Kainulaisen TPS:lla: uskaltaako TPS pelata rohkeampaa hyökkäyspeliä kovissa paikoissa. Pallollisen pelaamisen riskittömyys on syvällä duunarijoukkueen identiteetissä. Se nousi liigakarsinnoista finaaleihin huippuunsa viritetyllä altavastaajasalibandylla. Tiivis viisikkopuolustus yhdistettynä riskittömään pallolliseen peliin piti maalipaikat vähissä molemmissa kenttäpäädyissä, jolloin kärkiosaamisessa hävinnyt TPS pystyi horjuttamaan isompiaan. Enää TPS ei kuitenkaan ole altavastaaja.
Pelitavan kulmakivenä toimivaa tiivistä viisikkopuolustusta ei pidä hylätä, mutta inhottavuudella tuskin parannetaan viime kaudesta. Välieräsarjassa riskittömyys johti siihen, että TPS:n piti onnistua koko viisikon voimin, että se pääsi maalipaikoille.
Lähtö alkavaan kauteen uuden päävalmentajan alaisuudessa ei ole ollut helpoimmasta päästä. Preseason on jäänyt repaleiseksi loukkaantumisten ja koronakarenteenien takia. Harjoituspelejä turkulaiset ovat pelanneet kolme kappaletta. Sarja-avauksessakin odottaa iso haaste, kun joukkue kohtaa Oilersin Turussa. Viime kevään välieräsarjassa espoolaiset voittivat kaikki kolme Kupittaalla pelattua ottelua.
Kokoonpano:
Täysipäiväisenä päävalmentajana työskennelleen Kainulaisen vaihtuminen myös seuratöitä tekevään Raatarilaan on avannut lisää resursseja joukkueen vahvistamiseksi. TPS:n kapteeninakin nähty Olli Laine palasi Ruotsin liigasta, Aleksi Ahokas tuli Welhoista. Divarista TPS poimi nuoren Jere Niemelän sekä seurassa aiemminkin pelanneen Jaakko Hautamäen. Lähtijäpuolen kiperin menetys on Erik Storgårds, joka vie mukanaan pallollista osaamista alakerrasta. Duunariosasto kapeni, kun kolmoskentästä Olli Kinnunen palasi Ouluun ja Tino Salminen, Jani Hyytiäinen ja Ville Laine jättivät pääsarjakentät.
Ahokkaan ja Niemelän hankinnat ovat TPS:lle tärkeitä, sillä he tuovat jo kätisyyksiensä myötä runsaasti lisäarvoa. Etenkin, kun Eero Jalo parantelee Oilers-sarjassa saamaansa polvivammaa ainakin syyskauden. Viime kevään viimeisissä peleissä TPS:n pelaavissa kentissä ei ollut ainuttakaan rightia. Yli piste per peli -tahtia kolme kautta Welhoissa naputellut Ahokas hyökkää Miko Kailialan ja Ville Hirvisuon rinnalla ykköskentässä. Kolmen divarikauden aikana 97 pinnaa pakin paikalta pommittanut Niemelä puolustaa kakkosketjun alla.
Muilta osin TPS on pysynyt ennallaan, kun viime kevään paras pistemies Mikko Hautaniemikin sorvasi lopulta uuden jatkosopimuksen. TPS saa jalkeille kaksi tuloskenttää ja yhden selkeän rouhijaviisikon. Maalinsuulla Oskari Fälden on kehittynyt liigan eliittiin, eikä turkulaisten maalivahtipelaamisen perään tarvitse enää piirtää kysymysmerkkiä.
Muihin kärkiryhmiin verrattuna TPS on edelleen hieman kulmikas. Joukkueessa on paljon erinomaisia kollektiivisen salibandyn pelaajia, mutta etenkin hyökkäyspään yksilötaidon osalta se ei ole niin vaarallinen.
Kiinnostava pelaaja: Toni Salminen
TPS:n alakerrasta löytyy kamppailuvoimaa, mutta ei liiaksi pallollista osaamista. Etenkin kun Erik Storgårds vaihtui Olli Laineeseen. Toni Salminen on kuitenkin eri puusta veistetty TPS-puolustaja. Salminen on kehittynyt parin viime vuoden aikana perusvarmasta kolmoskentän luudasta tehokkaaksi hyökkääväksi puolustajaksi. Viime kaudella runkosarjaan syntyi 21 pistettä, pudotuspeleihin seitsemän. Alkavalla kaudella Salminen puolustaa ykköskentässä Lauri Stenforsin parina. Jatkuuko kehitys yhtä kovana? Jos jatkuu, Salminen on tyrkyllä maajoukkueeseen, kun alakerran vanhempi kaarti väistyy estradeilta.
Tähtipelaaja: Mikko Hautaniemi
Nouseva tähti: Waltteri Vesterinen
Päävalmentaja: Santeri Raatarila
—
Julkaisemme kausiennakoita yksi kerrallaan ennen kauden alkua ja lopuksi julkaisemme vielä joukkuerankingin perusteluineen.