Miesten F-liigan kausiennakoissa suunnataan Jyväskylään. Liigalisenssin kahden ehdollisen päätöksen jälkeen saaneen Happeen viime kausi oli nousujohteinen, mutta päättyi pettymykseen. Kesän aikana ryhmä on vahvistunut.
Lähtökohdat:
Päävalmentajana jatkavan Tero Kotilaisen ensimmäinen kausi Happeen peräsimessä oli kaksijakoinen. Joukkueen toimintakulttuuriin tehtiin edelliskesänä muutoksia, jotka alkoivat puremaan kauden loppua kohden. Syyskauden 15 ottelua tuottivat 21 pistettä, kun keväällä hirviryhmä keräsi 11 pelistä 27 pinnaa. Hyvä lento näytti kantavan pudotuspeleissä, mutta puolivälieräsarjan 3–1-johto suli Nokian KrP:ta vastaan ja kesäloma alkoi seiskapelissä.
Taktisella tasolla Happee ei edelleenkään ole sarjan organisoidumpia joukkueita. Takavuosien ”hirvirytkeestä” on korjattu isoimpia rönsyjä, mutta Happee pyrkii edelleen rytkimään ahkerasti. Se tarkoittaa vauhdikasta peliä, joka virtaa voimakkaasti. Pelifiiliksen ollessa katossa Happee on ikävä vastustaja kenelle tahansa. Se voitti viime kaudella sekä Classicin että Oilersin vieraskentillä.
Tietynlaisena haasteena on ollut rutiinitason puuttuminen. Happeen tekemistä on määrittänyt liiaksi kunkin päivän kunto ja vastustajan pelaaminen. Pelitavallinen koheesio auttaisi tähän ongelmaan, mutta taas toisaalta Happee on aina ollut joukkue, jossa taiteilijat ovat saaneet loistaa ja sitä kautta tulostakin on tullut.
Happeen pelitapa on myös osittain pelaajiensa näköinen. Ykköstähti Peter Kotilaisen kentällinen pelaa kahta muuta viisikkoa aktiivisempaa salibandya. Myös riskitasot nousevat hyökkäyspäässä korkeammalle. Kaksi muuta kentällistä operoivat maltillisemmin.
Kaiken kaikkiaan Happeen tilanne näyttää urheilullisesti valoisammalta. Parilla edelliskaudella joukkue näytti taantuvan, mutta viime keväänä nuoli kääntyi jälleen ylöspäin. Sarja-avaus on kuitenkin haastava Happeen matkatessa Classicin vieraaksi ilman Peter Kotilaista ja Roni Laasosta. Kotilainen on loukkaantumisen vuoksi pois lokakuun loppuun asti ja Laasonen pelikiellossa.
Kokoonpano:
Happee on ehdottomasti yksi siirtoikkunan voittajia. Lähtijöistä Sveitsiin suunnannut Iiro Lankinen ja kotimaahansa palannut voimahyökkääjä Silvan Bolliger ovat menetyksiä. Tulijapuolella on EräViikingeistä napattu Markus Salmi, Indiansta saapuva Niko Laiti, TPS:stä hankittu Erik Storgårds sekä Jyväskylään kolmen Sveitsin kauden jälkeen palaava Kaapo Savinainen.
Happee sai uusien tulijoiden myötä lisää leveyttä ryhmäänsä. Etenkin viime kaudella 23 kertaa osunut Salmi on rightin pelaajana merkittävä vahvistus hyökkäykseen. Storgårds taas tuo pallollista osaamista alakertaan, josta löytyy Jonne Junkkarisen ja Eemil Ukkosen johdolla laatua jo ennestään. Laiti ja Savinainen ovat monikäyttöisiä pelaajia.
Hyökkäykseen jyväskyläläiset saavat jalkeille kolme laadukasta koostumusta. Peter Kotilaisen ja Roni Laasosen johtama kentällinen on kovin syömähammas. Kokeneet Jami Manninen ja Juuso Heikkinen tuovat tehoja muihin kenttiin. Nuoret Kaapo Siekkinen ja Matti Minkkinen kärkkyvät isompaa roolia. Happee on siis sekoitus kokemusta, nuoruutta ja parhaassa iässä olevia pelimiehiä. Tietynlaisena haasteena on kuitenkin toimivien koostumusten löytäminen. Siinä Happeella on ollut viime vuosina – osin loukkaantumisten, osin vaihtuvuuden takia – haasteita.
Harjoituspeleissä Happeen kokoonpanosta on uupunut Paul Kotilainen. Pääkallon saamien tietojen mukaan jatkosopimuksen keväällä tehnyttä Kotilaista ei sittenkään nähtäisi hirviryhmässä.
Kiinnostava pelaaja: Markus Salmi
Salmi, 20, summasi viime kaudella 23+15=35, joka oli vakuuttava taidonnäyte mollivoittoisen kauden pelanneessa ErVi:ssä. Hyökkäyspään taitojen ohella Salmi on Happeelle huippuvahvistus myös kätisyytensä puolesta. Toisin kuin viime kaudella, Salmi on nyt kakkosviulun soittaja vasemmalla laidalla. Jatkuuko tehoilu uudessa ympäristössä?
Tähtipelaaja: Peter Kotilainen
Nouseva tähti: Matti Minkkinen
Päävalmentaja: Tero Kotilainen
—
Julkaisemme kausiennakoita yksi kerrallaan ennen kauden alkua ja lopuksi julkaisemme vielä joukkuerankingin perusteluineen.