Pääkalloennakko: SPV ei ole opetellut uusia temppuja, mutta on pikku hiljaa uuden edessä

SPV kaatoi Classicin Super Cupissa. Kuva: salibandy.fi

SPV kaatoi Classicin Super Cupissa. Kuva: salibandy.fi

Seinäjoen Peliveljet aloittaa kauden 2021-2022 kotipelillä LASBia vastaan ja lähtee tavoittelemaan viime kauden seitsemättä sijaa parempaa sijoitusta.

Lähtökohdat:
Liigakentillä SPV:n viime kausi oli todella nihkeä ja sillä oli vaikeuksia varsinkin top8-joukkueita vastaan. Lopulta se meni pudotuspeleihin sijalta seitsemän. TPS ei kuitenkaan jättänyt ex-kestomenestyjälle juurikaan mahdollisuuksia puolivälierissä.

Vaikka SPV ei menestynyt kummoisesti liigassa niin sen kannalta oli tietysti positiivista, että Suomen Cupin voitto matkasi Seinäjoelle. Se oli myös pohjalaisten ensimmäinen iso voitto sitten kevään 2015, jolloin se juhli SM-kultaa.

Viime kaudella SPV iski 13 maalia vähemmän kuin edellisellä, mutta toisaalta taas päästikin 22 maalia vähemmän. Se kertoo myös siitä, että prässipelin ruuveja hiukan löysättiin aiemmasta.

SPV:n kohdalla on kiinnitetty paljon huomiota pelitapaan, johtuen osin siitä, että se on vanhanaikaisen oloinen ja verrattaen myös melko suoraviivainen kaikkiin muihin pudotuspelijoukkueisiin nähden. SPV ei yleensä kursaile pallon kanssa, vaan sen tavoite on pelata pallo nopeasti kohti vastustajan maalia. Tämä tarkoittaa joko nopeita vastaiskuja tai suoraviivaisia pitkiä avauksia.

Nuoremman polven pelaajien pallollisen taitotason kasvaessa olisi tietysti toivottavaa, että tietynlainen pallon räiskiminen poistuisi. Joukkueen syntinä on ollut aika ajoin hakea ratkaisuja puolesta kentästä, vaikka toivoa maalinteosta ei varsinaisesti ole ollut. Se taasen on tarkoittanut lähes poikkeuksetta, että pallo ja sen hallinta on luovutettu erittäin helpolla vastustajalle.

SPV on edelleen fyysisesti sarjan kovakuntoisimpia, ja sen avulla se voi laittaa vatustajat ahtaalle. Muutaman vuoden takaisista yltiöprässeistä on kuitenkin luovuttu ainakin laajamittaisena pelillisenä aseena. Fyysisessä pelissä se pystyy kaiken kaikkiaan vastaamaan ihan mille tahansa sarjan joukkueelle edelleenkin. SPV osaa kyllä tarvittaessa inhorealistisen siilipuolustuksenkin. Ei niinkään pelilisenä asiana on nostettava sekin, että SPV:ssä pystytään kääntämään tarvittaessa kaikki kivet valmennuksen toimesta, ja henkisesti vahva ryhmä pärjää monesti kovissa paikoissa keskivertoa liigajoukkueita paremmin.

SPV oli ylivoimalla viime kaudella vasta sarjan 11. paras (36 %), mikä ei ole hyökkäysvoimaiselle ryhmälle hyvä saavutus, mutta kertoo osin pallollisen pelin ongelmista. Alivoimatilastossa SPV oli viime kauden viidenneksi paras.

Harjoituspeleissä SPV on esiintynyt hyvin. Joukkue voitti Jymyn, mutta kärsi sitä vastaan myös yllätystappion. OLS ja Happee kaatuivat niukasti tiukoissa otteluissa. Harjoituskauden kovin suoritus tuli Super Cupissa, jossa Classic kaatui finaalissa maalilla.

Kokoonpano:
Maalivahtiosastolle ei tule suuria muutoksia, sillä Rasmus Hasu jatkaa ykkösvahtina. Anton Kronqvist onnistui viime kaudella paikoin hyvin stunttina, mutta Hasun asema on hyvinkin selkeä tällä hetkellä.

Puolustuksessa Petri Hakonen on merkittävä nimimies. Uuden polven tähdeksi voi nostaa Jeri Heikkilän, joka nousi viime kaudella mukaan jopa maajoukkueympyröihin. Kasper Tähkän rooli tulee olemaan kiinnostava, sillä Tähkää on nähty uralla paikoin pakkina ja keskushyökkääjänä.

Hyökkäyksessä Joni-Arttu Siepin lähdettyä Jari Hankkio on aika selkeäkin ykköstykki. Sami Koski on pelintekijänä edelleen todella tärkeä pelaaja ja ykköskentän moottori. Hyökkäyksestä löytyy kyllä varsin työteliäitä pelaajia, joista monilla vahvuudet ovat kahden suunnan pelaamissa, mutta luovia koskia ei ole liiaksi tarjolla. Juuso Keskisen ylöspäin suuntautuvaa kehityskäyrää on kiintoisaa seurata.

Päävalmentajan odotettiin jo vaihtuvan, mutta Tommy Koponen on edelleen seinäjokelaisten pääkäskijä. Koponen onnistui estämään seurapomona ja päävalmentajana pienoisen katastrofin, sillä keväällä joukkueesta olivat lähdössä myös Hankkio ja Hakonen Siepin sekä Riku Hakasen jatkeeksi. Tulevaisuuden kannalta on kiintoisaa nähdä missä roolissa seuran juniorit ovat. SPV on ollut mitalijoukkue niin B- kuin A-poikien SM-sarjoissa muutaman vuoden säteellä ja lahjakkuuksista pitäisi pystyä jalostamaan hyviä aikuispelaajia.

Kiinnostava pelaaja: Kasper Tähkä
Tähkän kohdalla kiinnostavuutta lisää tietysti salibandypiireissä kuuluisa isä Janne Tähkä, joka pelasi myös peliuransa lopussa Seinäjoella. Pojan ura on ollut isän vastaavaa poukkoilevampi ja tuleva kausi on ensimmäinen liigatasolla. Nuori Tähkä on taitava ja fiksu pallollinen pelaaja, joka ei ole kuitenkaan yleensä kentän nopeimmasta päästä, eikä häntä voi fyysiseksikään väittää. Mielenkiintoinen lisä SPV-miehistöön, jossa ainakin fysiikan pitää olla kunnossa, jotta pelipaikka aukeaa illasta toiseen.

Tähtipelaaja: Jari Hankkio
Nouseva tähti: Jeri Heikkilä
Päävalmentaja: Tommy Koponen

Julkaisemme kausiennakoita yksi kerrallaan ennen kauden alkua ja lopuksi julkaisemme vielä joukkuerankingin perusteluineen.