Hallitseva F-liigan miesten sarjan Suomen mestari Tampereen Classic aloitti sunnuntaina kautensa pelaamalla ensimmäisen pelinsä kotikentällään Jyväskylän Happeeta vastaan Lempäälän Ideaparkin Bläk Boksissa.
Siis missä? Niin juuri, mielestäni areenan nimi on Ideaparkilta vähän veltto yritys pöyristyttää ihmisiä. Siinä on nykykulmalla metsäsuomalainen kajo, jossa aitoutta voidaan ymmärtää vain silloin, kun asioista tehdään vain mahdollisimman rahvaan kuuloista. Tämä lähtee siitä ajatuksesta, että ”hesoissa” ja muissa ”härmän metropoleissa” ajateltaisiin, että ”se on itse asiassa Stockmann, ei Tokmanni, juntit”.
Mutta, nimikysymykset nyt ovat nykyisin muutenkin liian hallitsevia urheiluareenoiden suhteen. Kyllä ihmiset menee areenalle kuin areenalle nimestä huolimatta, joten onneksi sisältö ratkaisee tässäkin asiassa enemmän kuin nimet suuntaan tai toiseen. Lisäksi nimi kuin nimi toimii varmasti joka kerta ainakin osalle. Jos katsoo esimerkiksi naapurissani sijaitsevaa Bolt-arenaa niin sen nimi on vaihtunut viime vuosina aika tiuhaan, eniten (tai edes jotain) maksavan hyväksi tietenkin.
Mennään itse asiaan.
Saapuminen
Saavuin Ideaparkiin Tampereen keskustasta autokyydillä. Uumoilin ex-tamperelaisena matkan ottavan noin 15-20 minuutia, mutta ainakin sunnuntaina matka taittui noin 10-15 minuutissa. Se on autoilijalle aika napakka mielestäni. En osaa sanoa kuinka kauan matka ottaa eri Tampereen kaupunginosista.
Toinen seikka on tietysti julkinen liikenne, jonka varassa olen Helsingissä. Tätä vaihtoehtoa ei tullut kokeiltua, mutta bussilla matka taittuu ilmeisesti 30-40 minuutissa Tampereen keskustasta ja busseja kulkee varsinkin pelipäivinä tarpeeksi tiuhaan. Ei mikään mahdoton matkanteon muoto siis sekään.
Ideaparkiin tultaessa etunani oli aikainen saapuminen, sillä olin paikalla jo noin 15.10 pelin alkaessa klo 17.00. Täten mahdollisista ruuhkista tai parkkipaikkojen etsimisestä ei kertynyt kokemusta. Pohdin sisääntullessa, että näkyykö peli mitenkään käytävillä. Kyllä näkyi, mutta hiukan yllättävällä tavalla. Noin 20 metrin päässä käveli pelipaitaan sonnustautunut lapsi. Se oli tosin Happeen pelipaita, jossa numero oli 61 ja nimi Kotilainen. Katsojat jokseenkin muistaakin jo, mutta että vieraskatsojiakin on tosiaan.
Pienen suunnistuskurssin jälkeen löytyi itse areena, jota mainostettiin valotauluin sisäänkäynnin vieressä. Opastusta voisi mielestäni kuitenkin vielä kohentaa. Matkalla törmäsi MM-kotikisojen mainontaan, joten Ideapark lienee Suomen salibandymyönteisin kauppakeskus.
Itse Bläk Boks oli sananmukaisesti musta värimaailmaltaan. Pienoinen hyppy pimeyteen, joten se vastasi siltä osin tuotelupaustaan. Vaikka itse peliareena näytti kompaktilta, niin tilaa oli sen ympärillä melko paljon kaikkeen muuhun oheistoimintaan. Tästä kertoo myös runsaat Vip-tilat niin ylhäällä kuin alhaallakin. Kuuleman mukaan näitä tiloja on tulossa vielä lisää, ja tässä mielessä areena on ainakin nykyaikainen.
Yhtenä oheistoimintana voi pitää Jari Kinnusen johtamaa salibandymuseota, joka oli henkilökohtaisesti suurin syy mennä paikan päälle, sillä Pääkallo.fi:n historiaa liitettiin museon katalogiin. Todettakoon siis, että olin museon vieraana pelissä, mikä erotti hieman keskivertokatsojan kokemuksesta, sillä sain ilmaisen ruoan sekä kahvin.
Peli
Itse pelissä areena näytti vahvuutensa. Visuaalinen puoli ja äänimaailma olivat todella vaikuttavia, ja huomasi että niihin oli toden teolla nähty vaivaa. Audiovisuaalinen kokemus hallitsi varsinkin pelin alla tapahtumia.
Ottelu oli tasainen kaksi erää. Voisi sanoa, että molemmat joukkueet olivat aika innokkaita alkuun, mikä näkyi osin myös koheltamisena. Kolmoserässä näytti siltä, että Classic oli päättänyt kopissa napsia pisteet himaan. Lopputulos 8-3 syntyi pitkälti kahteen kentälliseen tiivistämisen ja ykkösviisikon hurjan esityksen säestämänä. Happee näytti enemmän porräävältä hirvikärpäsparvelta kuin hirvilaumalta yrittäessään hidastaa väistämätöntä.
Bläk Boksissa kenttä on lähellä katsomoa ja se toi aika voimakkaan kokemuksen pelin läsnäolosta ja vauhdin pystyi myös aistimaan. Pelissä oli 1021 katsojaa, mutta voi hyvin sanoa, että siellä tuntui olevan katsojia ilmoitettua enemmänkin positiivisessa mielessä. Kyse on tietysti siitäkin, että katsomoon mahtuu tällä hetkellä vain 1200 katsojaa. Joku varmasti kysyy, että kuinka moni näistä oli maksanut pääsylipustaan, mutta henkilökohtaisesti vastaan, että en ollut pelissä verotarkastajan ominaisuudessa.
Joka tapauksessa hallissa oli tunnelmaa enemmän kuin vaikkapa Tampere Areenalla oikeastaan koskaan, ja siinä hallissa olen vieraillut eri tapahtumissa SM-finaaleista alkaen kymmeniä kertoja. Se onkin paljon olennaisempaa kuin 99% niistä asioista, joista Bläk Boksia on nyt kehuttu tai haukuttu. Suosittelen käymään areenalla, sillä suomalaisissa katsomoissa tunnelma ei ole todellakaan aina itsestäänselvä asia. Suomessa on kyllä hienompia palloiluareenoita ja F-liigaakin pelataan hienommilla areenoilla, mutta en sanoisi, että ne 2500 vetävät areenata 500-1000 katsojalla täytettyinä olisivat erityisen tunnelmallisia.
Katsojaluvusta vielä. Esimerkiksi Porin Ässien liigapeleissä on ollut paikoin alle 1500 katsojaa alkukaudesta ja HJK:n europelissä oli viime viikolla 3548 katsojaa. On puhuttu paljon siitä, että korona-ajan jälkeen yleisöä voi olla vaikea houkutella takaisin katsomoihin. Classicin lukema antaa ainakin salibandylle toivoa yleisön suhteen.
Ei mikään täydellinen laastari
Tämä raportti ei vastaa kaikkia some-reportaaseja pelistä sen kokemisen suhteen. Suurimpana syynä oli tietysti tv-lähetys, joka näkyi Jimillä ja Ruudussa. Ottelun pääkameraa ei pystytty asettamaan areenalla keskelle kenttää, joten kuvakulma oli suoraan sanoen heikko. Lähetys ei ollut kuitenkaan omassa seurannassani, vaan nimenomaan katsomokokemus.
Katsomokokemukseen liittyy asia mikä vaikutti myös lähetykseen: isot rakennuspalkit. Niiden takaa ei voi kuvata ja kuuleman mukaan osasta katsomopaikoista näkyvyys kentälle oli vajavainen. Tätä pystyi tosin paikkaamaan ainakin toisella puolella hyvin erilaisilta näytöiltä, joissa peli pyöri livenä. Joka tapauksessa kenttä olisi ihan mukava nähdä kokonaan jos on maksanut ottelulipusta. Palkit olivat toisella puolella kenttää myös kohtuullisen lähellä kaukaloa, mutta ilmeisesti turvarajoitusten puitteissa mennään niiden osalta.
Toinen rakenteellinen kysymysmerkki oli katon mataluus. Areena boksimaisuudesta johtuen se tuntui olevan todella lähellä. Se ei kuitenkaan häirinnyt peliä, vaikkakin voi kuvitella, että jossain peleissä pallon katto-osumia nähdään enemmänkin.
Yksi, mielestäni kaikkein olennaisin kysymys on tietysti sijainti, ja oikeastaan kaikki se mitä sijaintiin liittyy. Ideaparkin Bläk Boks ei ole tietenkään Classicin ykkösvaihtoehto kotiareenaksi. Seura ja kauppakeskus ovat onnistuneet taidokkaasti muuntamaan sekä brändäämään kauppakeskuksen liikuntapaikasta urheiluareenan. Täten ei pitäisi olla mikään maailman kolmas ihme, että jokin palkki on tiellä tai se, että kaikki ei ole juuri salibandyn tarpeisiin sopivaa.
On tietysti mahdollista ja täysin ymmärrettävää, että areena tuotti pettymyksen osalle. Siinä tapauksessa kyse voi olla myös odotusten nostattamisesta liigan, liiton ja seuran markkinointiviestinnässä.
Tampere putoamassa Helsingin perässä salibandykartalta?
Voidaan summata muutama seikka: Classic ei lähtökohtaisesti halua pelata Lempäälässä. Classic ei lähtökohtaisesti halua pelata kauppakeskuksessa. Classic ei tietenkään halua pelata vain 1200 katsojan kapasiteetin hallissa. Mutta se on joutunut tekemään valintoja, sillä Tampereella sillä ei ole tällä hetkellä saumoja varsinaiseen ”kotihalliin” Tampere Areenan kadottua uusien rakennusten tieltä.
Kyllä, Classic voisi toki pelata Kauppi Sports Centerissä, joka alunperin ainakin ilmoitti maksimikapasiteetikseen 1500 katsojaa, mutta jossa Kooveen pääsarjajoukkueet pelaavat 900 hengen kapasiteeteilla. Kaupissa Classic kuitenkin menettäisi osan synergiaeduistaan, joita Ideapark eittämättä tarjoaa.
Ideapark on sille hyvä kumppani, sillä Ideapark haluaa myös satsata areenan kehitykseen, jonka se omistaa. Synergiaedut ovat olemassa myös Ideaparkin ihmisvirroissa, joista on ainakin teoriassa mahdollista saada uusia katsojia. Ideapark näkee, että osa katsojista tulee kuluttamaan pelien yhteydessä sen kauppoihin ja ravintoloihin. Kuinka paljon näistä kumpikaan tulee lopulta hyötymään yhteistyöstä, on vaikea sanoa, mutta ainakaan mahdollisuus on olemassa. Hallin kapasiteetti nousee mahdollisesti 1800 tienoille tulevaisuudessa, mikä olisi siedettävä maksimikapasiteetti finaalien ulkopuolella.
Mutta jos aivan rehellisiä ollaan niin Tampereen hallitilanne on suorastaan surkea tällä hetkellä, ja siksi Classic pelaa toisella paikkakunnalla kotipelinsä. Se on ainakin tilapäisesti ajautunut samanlaiseen limboon kuin helsinkiläinen EräViikingit, joka pelaa kotipelinsä Vantaalla. Ainakin avauspelin perusteella Classic on pystynyt viemään hienoihin puitteisiin myös tunnelman, mitä on tuplasti isommalta Energia Areenalta uupunut.
Loppusummauksena: Onhan se salibandyn kannalta todella noloa, että Suomen paras ja Suomen suurin salibandyseura pelaavat kotipelinsä evakossa. Kyseessä on kuitenkin kaksi isoa kaupunkia eli Tampere ja Helsinki. Tästä en seuroja syyttäisi, vaan on vain todettava, että salibandylla on vielä paljon tärkeää tehtävää olosuhteita ajatellen.