Miikka Lähdesmäki muistaa hyvin ensimmäisen salibandyottelunsa tuomarina. 18-vuotias nuorukainen oli juuri suorittanut tuomarikurssin ja edessä oli uran ensimmäinen ottelu, miesten vitosdivisioonan peli Nurmon liikuntahallissa.

Erityistä tilanteessa oli se, että Lähdesmäellä itsellään ei ollut pelaajana lainkaan salibandytaustaa. Itse asiassa hän ei ollut ennen ensimmäistä tuomarointiakaan edes nähnyt oikeaa salibandyottelua.

– Menin ajoissa paikalle nähdäkseni, mistä on kysymys. Jo tuomarikurssilla koin, että salibandyn säännöt ovat niin vaikeat, että niitä on hankalaa oppia. Päätin kuitenkin, että jatkan, kunnes saan tienattua takaisin maksamani kurssimaksun ja tuomariasun kustannukset.

Niinpä tuskin syksyllä 1998 Nurmon liikuntahallissa nuorella noviisituomarilla kävi edes mielessä, että hän on tulevaisuudessa yksi pääsarjatason arvostetuimmista salibandytuomareista.

Todellisuudessa Lähdesmäki on niitä harvoja valiotuomareita, jotka ovat tuomaroineet pääsarjatasolla sekä salibandyssä että jalkapallossa. Jälkimmäisessä lajissa jopa päätuomarina.

Seinäjoella nuoruusvuotensa viettänyt Lähdesmäki pelasi jalkapalloa Kakkosen tasolle asti. Tuomarointi kulki pitkään siinä rinnalla, kunnes tuli valinnan paikka.

– Jos haluaa päästä tuomaroimaan korkeammille sarjatasoille, ei voi enää jatkaa pelaamista. Valitsin tuomariuran, koska katsoin pääseväni siinä pidemmälle kuin pelaajana. Mutta olihan se nuorelle tiukka paikka. Olin aloittanut viheltämisen jo 17-vuotiaana ja pidin siitä heti alusta alkaen. Jos haluat kansainväliseksi tuomariksi, pitää olla jo alle kolmekymppisenä kokenut pääsarjatason tuomari, eli nuorena pitää aloittaa.

Lähdesmäen tuomariura eteni jalkapallossa alasarjoista kohti Veikkausliigaa.

– Vuonna 2004 vihelsin ensimmäiset pelini Ykkösessä. 2006 sain tuomittavaksi pari peliä Veikkausliigasta, kunnes pari vuotta myöhemmin olin vakituisesti tuomarina pääsarjatasolla.

Lähdesmäki tuomaroi yhteensä 114 Veikkausliigaottelua. Vuonna 2016 oli viimeinen kausi. Salibandy talvilajina oli kulkenut siinä rinnalla vuosien ajan, kunnes tuli jälleen valinnan paikka. Perheen perustaminen, lasten syntyminen ja siviilikiireet koulun rehtorina alkoivat painamaan vaakakupissa.

– Alkoi tulla tilanteita, missä rehtorin töistä oli ajoittain vaikea irrottautua pelimatkalle. Auton matkamittariinkin kertyi 80 000 kilometriä vuodessa. Kotona on kaksi lasta. Kun olen kotona, pyrin olemaan kotona, mutta usein on ollut huono omatunto pelimatkoilla. Kun tuomaroin kahdessa eri lajissa, treenaaminen läpi vuoden alkoi olla haasteellista. Kuntotestit ovat vaativia ja molemmissa lajeissa on useat testit vuoden aikana. Piti koko ajan olla huippukunnossa.

Lopulta salibandy alkoi kiehtoa enemmän.

– Futiksessa olet yksin päätuomarina vastuussa. Salibandyssä on tasa-arvoinen tuomaripari. Häneltä saat aina tukea. Jalkapallo ei ole kuitenkaan kokonaan jäänyt. Veikkausliigauran jälkeen tuomaroin vielä pari kautta Ykköstä ja nykyisin vihellän alasarja- ja junnuotteluita. Se on hyvä tapa pitää kuntoa yllä talvea varten.

Vaikka tuomariura Veikkausliigan viheriöillä on ohi, Lähdesmäki on tuttu näky pääsarjatason jalkapallo-otteluissa.

– Toimin erotuomaritarkkailijana Veikkausliigassa ja Ykkösessä. Saan olla yhä mukana huippufutiksen parissa, mutta nyt voin tehdä sitä enemmän omilla ehdoillani.

Veikkausliigassa tuomarit matkustavat ympäri Suomea. Salibandyssä toimitaan inhimillisemmin.

– Salibandyssä otetaan hyvin huomioon toivomukset pelimatkoista. Oma toivomukseni on, että ei olisi yöreissuja. Asuinpaikkani Eurajoki on sijainniltaan hyvä. Sieltä on alle parin sadan kilometrin matka useimmille liigapaikkakunnille.

Lähdesmäki on totuttu jo vuosien ajan näkemään salibandykaukalossa yhdessä pirkkalalaisen Ari Lähteenmäen kanssa.

– Salibandyssä on tärkeää löytää vakiopari. Aina se ei ole kaikille mahdollista, kun ihmiset vaihtuvat. Arin kanssa vihelsimme sattumalta yhdessä ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja se lähti heti sujumaan. Arilla on kohta 300 liigaottelua takana. Itselläni on hieman vähemmän. Yhdessä olemme tuomaroineet jo noin 160 ottelua.

Salibandy on lajina muuttunut paljon Lähdesmäen tuomariuran aikana. Hän on nähnyt aitiopaikalta lajin nopean muutoksen.

– Nykyään tulee tilanteita, että kaksi ihmistä ei voi nähdä kaikkea. Se on karu tosiasia. Nykypelaajat ovat tosi taitavia ja pallollisen tilanteen ulkopuolella tilanteet ovat haastavia. Videointi vähentää ylilyöntejä, sillä tekosistaan jää kiinni jälkeenpäin.

Vaikka salibandy on kehittynyt omaksi lajiksi, on yhä nähtävissä vaikutteita muista perinteisimmistä lajeista. Jopa jääkiekon vaikutus näkyy.

– Syksyn eräässä liigaottelussa maalivahti otti pallon käteen ja puolustaja lähti lanaamaan hyökkääjää pois maalialueelta jäähyn arvoisesti. Puolustaja ihan aidosti totesi, että kai hän saa siivota maalinedustan.

Erilaiset olosuhteet mietityttävät myös tuomareita.

– Hallit ovat kovin erilaisia. Sama tilanne on vaarallisempi jossain toisessa hallissa kuin toisessa, missä on tilaa. Loppujen lopuksi kaikki lähtee pelaajien välisestä kunnioituksesta. F-liiga on kuitenkin sen verran kova sarja, että siellä ei voi juosta kananmunat taskussa, eli ymmärrän pelaajiakin.

On eräs asia, mikä mietityttää pääsarjatason tuomaria, mutta tulee muille harvemmin edes mieleen.

– Nyt ei ole varasysteemiä sille, jos tuomari loukkaantuu. Välierissä ja finaaleissa on nimetyt varalla olevat tuomarit, mutta ei muuten. Tarvittaessa on käytetty tuomaria, joka on sattumalta ollut katsomossa. Mutta, entä jos ei ole.

—

Julkaisemme Hannu Tuomisen toimittamia salibandyartikkeleita yhteistyössä. Tämän ja muut Tuomisen urheiluartikkelit löydät Jälkipeli-sivustolta.