Miehet

Analyysi: Salibandyn kansainväliset kasvukivut näkyvät naisten MM-kisoissa – Kiina-innostus johti kompromissiin

03.11.
2021
Miehet

Neuchatelin MM-kisoissa tehtiin naisten kisojen kaikkien aikojen katsojaennätys. Emäntämaa Sveitsi haastoi Ruotsin MM-finaalissa. Kuva: IFF

Veera Kauppi nosti alkuviikosta esille paljon huomiota keränneen keskusteluaiheen, kun hän kirjoitti Instagram-sivullaan siitä, että naisten MM-kisojen peliareenan katsomokapasiteetti on liian pieni MM-kisoille.

Kauppi huomauttaa asiallisesti siitä, että miesten kisoja tai varsinkaan finaalia ei pelattaisi areenalla, jossa kapasiteetti on alle 2500 katsojaa. Hän purki kyllästymistään lajin tasa-arvokysymyksiin kirjoituksessaan ja on saanut sille paljon julkista tukea. Lajin tai urheilun sisäiset tasa-arvokysymykset ovat ainakin toistaiseksi aina ajankohtainen aihe, mutta Uppsalan kisojen kohdalla taustalla on muitakin laajoja aiheita.

Analyysissa pyritään pureutumaan asiaan monelta kantilta, ja sen taustaksi on haastateltu avainhenkilöitä sekä perattu IFF:n hallituksen julkisia pöytäkirjoja.

Miksi kisat pelataan Uppsalassa?

Kaupin ulostulo on aiheuttanut paljon keskustelua Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsalaismediat ovat keskiviikkona tuoneet esille, että päätös kisapaikasta oli lopulta kompromissi ja tällaisen tiedon Pääkallokin sai tiistaina lähteeltään.

Taustalla on salibandyn halu levittäytyä Aasiaan ja eritoten Kiinaan. Alkuvuodesta 2017 IFF:n pääsihteeri John Liljelund kommentoi Pääkallolle juuri ensimmäisiin naisten MM-karsintoihin osallistuneen Kiinan tilanteesta. IFF:n jäsenvaltioksi Kiina oli hyväksytty kesällä 2016.

Pääkallon tiedossa oli tuolloin, että Kiina olisi hakenut lähes kaikkia mahdollisia arvokisoja 2020-luvun alkupuolella.

Liljelund vahvisti tuolloin tiedon ainakin osittain.

”He ovat hakeneet muun muassa 2020 tyttöjen U19-kisoja ja ovat siihen kelvollisen hakemuksen laatineetkin. Sen lisäksi he ovat hakeneet naisten MM-kisoja 2021. Miesten kisojen (2022) osalta tilanne on vähän auki, sillä se on myös olympiavuosi ja talviolympilaiset pidetään Kiinassa 2022. Se mikä tekee naisten kisoista mielenkiintoisen on se, että jos ne pelattaisiin Kiinassa, niin pelit miteltäisiin samassa paikassa missä pelataan olympiajääkiekkoa 2,5 kuukautta myöhemmin.”

Kiina saikin vuoden 2020 naisten U19-kisat järjestettäväkseen. Elokuussa 2018 kuitenkin selvisi, että Kiinasta ei ole kisojen järjestäjäksi, koska sillä ei ollut sponsoreita eli toisin sanoen rahaa järjestää kisoja. Täten IFF oli hankalan paikan edessä, sillä naisten tai U19-ikäluokkien kisojen järjestäjiä ei ole ollut yleensä jonoksi asti.

Ruotsi astui tässä vaiheessa esiin pelastavana vaihtoehtona. Uppsala lupasi järjestää tyttöjen kisat, mutta otti samaan pakettiin myös naisten kisat 2021.

IFF:n pöytäkirja syyskuun alussa 2018 (1.-2.9.) kertoo seuraavaa naisten kisoista 2021:

Mr. Liljelund reported that discussions have been held with Sweden, as the Chinese Floorball Federation in the present situation, doesn’t fulfil the requirements to organize the WFC 2021. As this has left IFF without an organizer, IFF has approached Sweden and after some discussions an agreement has been signed with Sweden to organise the WFC 2021 in Uppsala, Sweden.

Eli: Kiinasta ei ole naisten arvokisojen 2021 järjestäjäksi ja IFF on ollut yhteydessä Ruotsin liittoon, jotta se järjestäisi myös naisten kisat Uppsalassa.

Tämä kertoo hyvin osaltaan siitä, että IFF on ollut tilanteessa pakon edessä ja tämän perusteella myös lähestynyt Ruotsia asiassa. Uppsalan halu järjestää kahdet kisat on ollut IFF:n kannalta optimaalinen ratkaisu, kun Kiina oli joutunut vetäytymään projektista.

Australia pelaa MM-kisoissa alemmissa tasolohkoissa ja sen peleissä ei ole yleensä ollut pulaa istumapaikoista. Kuva: IFF

Salibandyn kansainvälistymisen ongelmat

On selvää, että usko Kiinaan on ollut liian suurta, sillä vuoden 2021 tietojen mukaan Kiinassa on 100 alle 19-vuotiaiden ikäluokan naispelaajaa ja 100 aikuista naispelaajaa. Tasaluvut herättävät tietysti epäilyksiä, ja todennäköisesti varsinaisia harrastajia on enemmän ja annettuihin lukuihin voi uskoa ken tahtoo.

Kun puhutaan lajin kansainvälistymisestä niin siihen on liitetty usein unelma olympialaisista ja siitä tässäkin on taustoiltaan kyse. Jos Kiina olisi mukana arvokisoissa niin olympiaunelma eläisi entistä vahvempana. Varsinkin viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten kisoja on viety entistä eksoottisempiin paikkoihin.

Naisten U19-kisat pelattiin vuonna 2018 Bellevillessä ja 2019 miesten U19-kisat Halifaxissa, Kanadassa. Nämä kuulostavat ihan kelvollisilta kisaisänniltä, mutta esimerkiksi Halifaxin kisoissa hallissa oli niin surkea pelialusta, että pelaajat lähestulkoon sukelsivat sen sisään. U19-naisten kisat pelataan 2022 Uudessa-Seelannissa.

Myös aikuisten kisoissa on ollut omat ongelmansa, kun ne on viety Suomen, Ruotsin, Tshekin ja Sveitsin ulkopuolelle. Latvian kisoissa 2016 isäntämaa kompuroi pahasti ja jäi pois ratkaisupeleistä. Täten Suomi juhli MM-kultaa 8350 katsojan edessä MM-finaalissa, vaikka Riga Arenan kapasiteetti on 12 500.

Slovakiassa pidettiin naisten kisat 2017. Kisojen katsotuin ottelu oli puolivälieräpeli Suomi-Slovakia, jota seurasi 3856 silmäparia yli 10 000 katsojaa vetävässä Bratislavan hallissa. MM-finaalissa Suomen ja Ruotsin pelin katsojamäärä jäi tämän alle ollen 3664. Tämä kertoo siitä, että jos kisat pelataan maissa joiden maajoukkueet eivät ole maailman top4-tasoa, niin riski lopun lässähdykselle on iso.

Kapasiteetit

Uppsalan kisojen osalta on ollut kyse nimenomaan katsomokapasiteetista ja siitä onkin hyvä puhua. Onko alle 2500 katsojan kapasiteetilla varustettu halli MM-kisojen arvoinen? On ja ei ole.

MM-kisoissa nimittäin pelataan kaiken kaikkiaan 48 ottelua kaikki tasolohko-ottelut huomioiden. Vuonna 2019 Neuchatelissa tehtiin kaikkien aikojen katsojaennätys naisten MM-kisoissa, kun pelejä seurasi Sveitsissä paikan päällä 44 513 silmäparia. Tämä tarkoittaa sitä, että sveitsiläislehtereitä on täyttänyt keskimäärin 927 katsojaa ottelua kohden. Päähallin täysi kapasiteetti oli 4250 katsojaa ja täynnä se oli kerran eli finaalissa.

Kapasiteetin suhteen on hyvä huomioida, että pelejä pelataan alkusarjoissa ja heikompien maiden kohtaamisessa pienemmissä halleissa. Se toisaalta mahdollisesti laskee keskiarvoa, kun taasen kisat huipentava viikonloppu nostaa sitä selkeästi.

On sinänsä täysin epäreilua verrata miesten kisoihin, mutta Prahassa 2018 kokonaiskatsojamäärä oli yli 181 000, mikä on koko lajin ennätys. Otteluita pelataan yhtä paljon, ja miesten kisojen pääareena oli naisten kisoja isompi. Praha oli toki miesten kisoissakin selkeä poikkeus sillä miesten kisojen kokonaiskatsojamäärät ovat olleet yleensä noin 100 000 luokkaa, Riiassa lukema oli päälle 80 000 ja Göteborgissa yli 100 000.

Keskustelussa on nostettu paljon sitä, että Tampereen MM-finaali 2015 oli loppuunmyyty, kun paikalla oli ennätyksellisesti yli 6500 katsojaa. Myös Neuchatelin 4250 katsojan täysi katsomo on noussut esiin keskusteluissa ja artikkeleissa. Nämäkin on hyvä muistaa.

Vaikka Uppsalan kisat oli toisaalta kompromissi niin pienemmän areenan logiikkaa voi selittää toisellakin tavalla. Alla oli kahdet loppua kohden hiukan lässähtäneet MM-kisat eli Riian kisat ja Bratislavan kisat, joissa finaaleissa täyttöaste oli kaukana täydestä. Riiassa päästiin noin 2/3 täyttöön ja Bratislavassa vain 1/3 täyttöön. Vuonna 2018 ei oltu vielä tietoisia Neuchatelin kisojen yleisömääristä.

Jos siis katsoo kokonaiskuvaa tarkemmin niin finaalia ja välieriä ennen IFU Arena on käytännössä hyvinkin sopiva kooltaan ja toimivuudeltaan. Myös miesten kisoissa on samanlaista ongelmaa, että tiettyihin peleihin areena on liian iso ja ”harjoitushallit” liian pieniä ratkaisupeleihin. Täten pitäisi löytyä paikka, jossa voidaan toimia näiden kahden välimaastossa taloudelliset kysymykset huomioiden, ja se ei nyt Uppsalassa toteudu.

Joka tapauksessa Pääkallon tietojen mukaan Uppsalassa yritettiin ratkaista tätä ongelmaa IFF:n aloitteesta. Uppsalassa olisi jääpallohalli, jonne olisi saatu järjestelemällä saatu mahtumaan noin 4500 katsojaa. Järjestely kaatui kuitenkin siihen, että se olisi ollut liian kallis vaihtoehto.

Kaupin mielipiteisiin on helppo yhtyä MM-finaalin ja ratkaisupelien osalta. Kokonaisuus on kuitenkin erittäin monimutkainen ja pelkkä MM-finaalin tuijottaminen sekoittaa varsinaista ongelmaa: MM-kisat eivät kiinnosta tarpeeksi ennen ratkaisupelejä ja siksi sopivan pelipaikan löytäminen on haaste taloudellisesti järkevältä pohjalta.

MM-kisat ja talous

Salibandyn MM-kisojen suhteen on puhuttu siitäkin, että voitollisia kisoja on vaikea järjestää. Nuorten kisat ovat lähtökohtaisesti tappiollisia järjestäjälle, naisten kisat samoin. Miesten kisoista voi tehdä onnistuessaan voittoakin.

Pääkallon tietojen mukaan ennätysyleisön vetäneet Neuchatelin kisat olivat järjestäjälle lähellä nollatulosta, mutta ilmeisesti jonkin verran tappiolliset. Kisayhteenvedon mukaan maksavia katsojia oli yli 16 000.

Kun Ruotsin kisojen sijoituspaikkaa miettii niin varmasti sekä Riian ja Bratislavan lässähdykset vaikuttivat osin. Sitäkin enemmän on ajateltu varmasti Götebrogin miesten kisoja, jotka tekivät tuolloin kaikkien aikojen katsojaennätyksen (104 445). Tappiota Ruotsin liitolle tuli kisoista kuitenkin kaikkiaan 620 000 euroa.

Täten voi miettiä, että IFU Arenan käyttö on taloudellisesti Ruotsin liitolle toimiva ratkaisu.

Maajoukkuekapteeni Veera Kauppi avasi sanaisen arkkunsa naisten MM-kisoista ja some-päivitys on kerännyt paljon huomiota salibandymaailmassa. Kuva: salibandy.fi

Miksi Kauppi puhuu asiasta vasta nyt?

Keskusteluissa on hiukan ihmetelty sitä miksi maailmantähti Kauppi nosti halliongelman esille kuukausi ennen kisoja. Pääkallon tietojen mukaan pelaajiston ja joukkueen kesken asiasta on puhuttu jo pidempäänkin, ja ongelma on kyllä tiedostettu, mutta julkista keskustelua ei ole käyty aiemmin. Jopa IFF:ssä on Pääkallon ja HS:n tietojen mukaan keskusteltu asiasta jo varhaisessa vaiheessa juuri siltä kantilta, että asiasta nousee todennäköisesti porua.

Viimeisiä sykäyksiä asian pinnalle nousuun juuri tässä vaiheessa lienee muutamiakin, mutta yksi on tietysti se, että vuoden 2021 kisoja varjosti pitkään vielä koronaviruksesta johtuva epävarmuus. Toinen syy on ollut varmasti se, että pikku hiljaa selvisi, että järjestäjä myi enää ”ei oota” halukkaille katsojille. Kolmas hyvin mahdollinen syy on se, että Pääkallon tietojen mukaan osa ruotsalaispelaajista olisi nostanut asian esille Ruotsin liiton kanssa käydyissä keskustelussa edellisellä viikolla.

Sitäkään ei sovi vähätellä, että Kauppi pelaa Ruotsissa, jossa Superfinaalissa naistenkin peliä voi hyvin seurata viisinumeroinen katsojamäärä. Ruotsissa urheilun tasa-arvo on pidemmällä kuin Suomessa ja esimerkiksi jalkapallon sarjapeleissä on nähty jo viisinumeroisia yleisömääriä. Osa Kaupin eetosta olikin pettymys siitä, että juuri Ruotsissa päädytään pelaamaan normaalia pienemmällä areenalla.

On hyvä huomioida, että Kauppi on saanut lausunnolleen julkista tukea niin Suomen maajoukkueen päävalmentajalta Lasse Kurroselta kuin IFF:n Liljelundiltakin.

Miksi Ruotsi järjestää paljon arvokisoja?

Vielä jää kysymys siitä, että miksi Ruotsi haluaa järjestää arvokisoja, jotka tuottavat sille lähinnä taloudellista tappiota ja nyt vieläpä huonoa pr-julkisuutta.

Lähtökohtaisesti kisamaa hakee kisoja ja maan sisällä päätetään siitä missä kisat lopulta pelataan. Voisi luulla, että jatkossa kisojen hakusysteemiä rukataan merkittävästi, jos kisojen järjestämisessä on tällaisia ongelmia.

Uppsalan kisahaun kohdalta vinkattiin, että Uppsalan kaupunki oli todella halukas osallistumaan MM-projektiin. Jopa taloudellisesta kompensaatiosta Ruotsin liiton suuntaan on ollut huhuja, mutta sen tarkempaa tietoa tästä ei ole irronnut. Ehkä kaupunki osallistuu taloudellisesti mahdollisiin Ruotsin liitolle koituviin tappioihin tai vastaavaa. Tämä tosin näyttäytyy erikoisena siinä valossa, että kisat piti pelata alunperin Kiinassa ja ne siirtyivät lyhyellä varoitusajalla Ruotsiin.

Ruotsi on kansainvälisessä salibandyssa suorastaan filantrooppi. Se järjesti myös U19-miesten MM-kisat 2015 ja 2017 Helsingborgissa ja Växjössä, ja järjestää miesten MM-kisat 2024 Malmössä. U19-naisten kisat pelattiin Uppsalassa juuri elokuussa. Tämä järjestysinto tuntuu äkkiseltään järjettömältä.

Pääkallon saamien tietojen valossa taustalla olisi ainakin sellainen logiikka, että paikalliset seurat hyötyisivät järjestelyistä jollain tavalla varsinkin nuorten kisojen kohdalla. Seurojen saama hyöty on ilmeisesti taloudellista, mutta sen tarkempaa tietoa asiasta ei ole tiedossa.

Järjestysinnon voi ajatella myös niin, että Ruotsi kokee edelleen olevansa kansainvälisen salibandyn isoveli ja isosisko. Se haluaa olla mukana järjestämässä kisoja ja määrittämässä myös lajin tulevaisuutta sitä kautta.

Naisten MM-kisat pelataan 27.11.-5.12. Uppsalassa.

Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @joelsiltanen