F-liigan runkosarja on kaartanut loppusuoralle. Vahvin kandidaatti pistepörssin voittajaksi on Classicin Ville Lastikka. Vertailu aiempiin kausiin paljastaa, että pistekuninkuus on irtoamassa harvinaisen pienellä pinnamäärällä.
Lastikka on pelannut tällä kaudella 15 ottelua. Niissä terävästi ampuva laituri on summannut 23+13=36 pistettä. Kahden pisteen päässä kärkkyy ottelun enemmän pelannut Oilersin Justus Kainulainen (25+9=34).
Lastikan (2,40) ja Kainulaisen (2,13) ohella Classicin Sami Johansson (2,07) on pelannut yli kahden pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla. Yhden ottelun missannut ja 14 pelannut Johansson on iskenyt 19+10=29 pistettä.
Kolmikon pistemäärät ovat tietysti kovia, mutta eivät sellaisia, joilla pistepörssin voitto on yleensä napattu.
Lastikan pistekeskiarvo siivittäisi hänet 62 pisteen kauteen, olettaen hyökkääjän pelaavan loputkin ottelut samalla tahdilla. Kainulaisen pistekeskiarvo tietää 55 pisteen kautta, Johanssonin 52 pinnan sesonkia.
Kolmella edellisellä kaudella Lastikan 62 pistettä eivät olisi riittäneet kärkikolmikkoon.
Sami Johansson erottui pistekuninkaana kahdella edelliskaudella summattuaan viime kaudella 74 pistettä ja sitä edeltävällä 75. Kaudella 2018-19 pistepörssin voitti Peter Kotilainen 73 pisteellä.
15 kautta, yksitoista 70 pisteen ylittäjää
Salibandyliigan joukkue- ja samalla ottelumäärä muuttui kaudeksi 2006-07. Liigaa laajennettiin kahdella joukkueella ja pelimäärä supistui 33:sta 26 otteluun. Meneillään oleva – ja toistaiseksi viimeiseksi jäävä – kausi on 16. nykyformaatilla pelattava.
Verrokkikausia siis riittää.
Lastikan 62 pisteen kauteen ja pistekuninkuuteen oikeuttava tahti tarkottaisi sitä, että hän voittaisi pistepörssin tarkasteluajanjakson toiseksi pienimmällä pistemäärällä. Kaudella 2009-10 Nokian KrP:n Henri Johansson vei pörssivoiton 57 pisteellä. Sami Koski ja Lassi Vänttinen lunastivat paikkansa kärkikolmikosta 51 pisteellä.
62 pistettä olisi siinäkin mielessä harvinaisen pieni pistemäärä, että 15 aiemmalla kaudella pistepörssin voittoon on vaadittu yhdeksän kertaa yli 70 pistettä. Pistepörssissä on jääty kahdesti jopa toiselle sijalle seitsemällä alkavalla pistelukemalla.
Muutaman kerran on hurjasteltu jopa yli 80 pinnaa. Henri Johansson takoi käsittämättömät 91 pinnaa kaudella 2011-12. Vuotta aiemmin Lassi Vänttinen paukutti 85 pistettä. Kolmanneksi parhaan pistelukeman on kirjannut SSV:n Santtu Manner, joka iski 79 pinnaa kaudella 2006-07.
Lastikan nykytahdin mukaisella 62 pisteellä olisi jääty jo seitsemän kertaa kärkikolmikon ulkopuolelle ja kerran jaetulle kolmossijalle. Keskimäärin joka toisella 26 ottelun kaudella on siis löytynyt vähintään kolme pelaajaa, jotka olisivat voittaneet pistepörssin tällä kaudella. Kaiken kaikkiaan vähintään 62 pisteeseen yltäneitä pelaajia on 31 kappaletta.
62 pistettä ei itseasiassa olisi edes Lastikan henkilökohtainen piste-ennätys. Debyyttikaudellaan Classicissa (2019-20) hän iski 66 pistettä ja sijoittui pistepörssissä toiseksi.
Harvojen ja valittujen hupia
Pistepörssien kärkikolmikkojen tutkailu ei ole kiehtovaa pelkästään pistemäärien takia. Merkille pantavaa on sekin kuinka harvojen ja valittujen hupia kovien pistemäärien latominen on.
Kärkikolmikoissa keikkuvat pitkälti samat nimet. Henri Johansson on ollut kärkikolmikossa peräti yhdeksän kertaa, Lassi Vänttinen seitsemästi ja Sami Koski viidesti. Nuoremmista nimistä Sami Johansson on yltänyt kärkikolmikkoon neljästi, Peter Kotilainen ja Joona Rantala kolmesti.
Kärkikolmikoissa keikkuvat myös pitkälti samojen joukkueiden pelaajat.
Tätä edeltävän 15 kauden aikana kärkikolmikoissa on ollut tilaa 45 pelaajalle. Kun tarkastellaan, mistä joukkueista kärkinimet tulevat, huomataan pörssidominoinnin olevan hyvin keskittynyttä.
Kärkikolmikkoihin yltäneet pelaajat tulevat vain kuudesta seurasta. Näidenkin seurojen sisällä on runsasta hajontaa. Esimerkiksi Justus Kainulainen olisi 16 kauden aikana vasta toinen kärkikolmikkoon yltänyt Oilers-pelaaja. Perttu Pajukoski onnistui tempussa kaudella 2012-13.
Dynastiajoukkue SSV:stä taas on ylletty kärkikolmikkoon kahdesti. Pistepörssin kärkipaikat ovatkin keskittyneet pitkälti neljän seuran pelaajille. Esimerkiksi kärkiseuraksi profiloituneesta TPS:stä ei ole ylletty vielä kertaakaan pistepörssin kärkisijoille.
Classicin pelaajat ovat yltäneet kärkitrioon peräti 18 kertaa, mikä tarkoittaa 40 prosentin siivua kaikista top3-nimistä. Nokian KrP:stä pistepörssin kärkikolmikon nimi on löytynyt yhdeksän kertaa – kuudesti se on ollut Henri Johansson, kolmesti Joona Rantala.
Happeen pelaajat rynnivät kärkikolmikkoon ensi kertaa kaudella 2013-14 ja ovat olleet siellä seitsemän kertaa. SPV:n pelaajat ovat yltäneet kärkikolmikkoon samaiset seitsemän kertaa, viidesti Sami Kosken ja kahdesti Mikko Kohosen toimesta.
Mitä tästä voi päätellä?
Se on hyvä kysymys. Otanta on vain reilu puolikas kausi, ja hyvin sekava sellainen.
MM-kisat osuivat kauden puoliväliin. Sen jälkeen on jatkettu hyvin sekavissa merkeissä alati pahenevan koronatilanteen ja siitä johtuvien ottelusiirtojen takia.
Vertailu aiempiin MM-vuosiin ei kuitenkaan osoita minkäänlaista heilahtelua pörssikärkien pistemäärissä.
Ehkä selitys – tai ainakin osa siitä – löytyy, jutussa aiemmin mainitusta pistepörssien kärkinimien keskittymisestä. Sen pohjalta voidaan päätellä, ettei liigassa ole lopulta kovin montaa pelaajaa, joiden rahkeet riittävät yli 60 pisteen kauteen.
Voi olla, että nyt on meneillään poikkeuksellinen kausi sen suhteen, että moni liigan hyökkäyspään kärkitykki on kärsinyt vaivoista. Esimerkiksi Kotilaisen alkukausi meni pipariksi nilkkavamman takia. Sami Johansson on kärsinyt vaivoista ja missannut yhden pelin. Rantala on ollut sivussa kolmesta KrP:n ottelusta.
Lastikka on pelannut kaikki, mutta rooli ja ketjukaverit ovat vaihdelleet Classicin kärsittyä lukuisista poissaoloista.
Pienet vaivat ja jatkuvat muutokset vaikuttavat väistämättä suorittamiseen.
Eikä tietenkään ole poissuljettua, että Lastikka kiristäisi vielä tahtia ja yltäisi lähemmäs 70 pistettä. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että kausi on kärkitykkien osalta poikkeuksellisen vaisu – nykymuotoisen sarjan toiseksi vaisuin.
Miesten liigan pistepörssien kärkikolmikot kausittain
2021-22
1. Ville Lastikka, Classic 36p, tahti pistekeskiarvolla mitattuna: 62p
2. Justus Kainulainen, Oilers 34p —> 55p
3. Sami Johansson, Classic 29p —> 52p
2020-21
1. Sami Johansson, Classic 74p
2. Joona Rantala, Nokian KrP 64p
3. Henri Johansson, Nokian Krp 63p
2019-20
1. Sami Johansson, Classic 75p
2. Ville Lastikka, Classic 66p
3. Joona Rantala, Nokian KrP 64p
2018-19
1. Peter Kotilainen, Happee 73p
2. Joona Rantala, Nokian KrP 65p
3. Henri Johansson, Nokian KrP 64p
2017-18
1. Henri Johansson, Nokian KrP 67p
2. Sami Johansson, Classic 57p
3. Jami Manninen, Happee 57p
2016-17
1. Henri Johansson, Nokian KrP 73p
2. Peter Kotilainen, Happee 68p
3. Sami Johansson, Classic 56p
2015-16
1. Veli-Matti Hynynen, Happee 71p
2. Eemeli Salin, Classic 59p
3. Lassi Vänttinen, Classic 57p
2014-15
1. Jami Manninen, Happee 68p
2. Peter Kotilainen, Happee 54p
3. Sami Koski, SPV 53p
2013-14
1. Sami Koski, SPV 68p
2. Jami Manninen, Happee 65p
3. Lassi Vänttinen, Classic 65p
2012-13
1. Sami Koski, SPV 77p
2. Lassi Vänttinen, Classic 67p
3. Perttu Pajukoski, Oilers 66p
2011-12
1. Henri Johansson, Nokian KrP 91p
2. Lassi Vänttinen, Classic 73p
3. Sami Koski, SPV 67p
2010-11
1. Lassi Vänttinen, Classic 85p
2. Sami Koski, SPV 70p
3. Mikko Kohonen, SPV 62p
2009-10
1. Henri Johansson, Nokian KrP 57p
2. Sami Koski, SPV 51p
3. Lassi Vänttinen, Classic 51p
2008-09
1. Vesa-Matti Virtanen, Classic 65p
2. Henri Johansson, Classic 63p
3. Mikko Kohonen, SPV 54p
2007-08
1. Lassi Vänttinen, Classic 64p
2. Mikael Järvi, SSV 51p
3. Henri Johansson, Classic 51p
2006-07
1. Santtu Manner, SSV 79p
2. Henri Johansson, Classic 69p
3. Sami Mattila, Classic 69p