F-liigan nousukarsintojen avauskierroksen yksi ottelupari on muista poikkeava, kun osapuolina ovat kahden eri sarjatason joukkueet. Divarin seitsemänneksi sijoittunut Hawks Helsingistä saa kovan haasteen, kun vastaan asettuu F-liigan 12. sijoittunut Karhut Porista.

Lähtökohdat:

Karhut pelasi viime kaudella Divaria melko samanlaisella ryhmällä ja nousi ansaitusti ylimmälle sarjatasolle ylivertaisilla peliesityksillä. Pelitapa oli myös samanlainen ja se toimi erinomaisesti Divarissa, kuten myös tällä kaudella F-liigassa ns. saman tasoisia joukkueita vastaan. Vahvasti 1 v 1 -pelaamiseen luottavat porilaiset olivat kuitenkin suurissa ongelmissa kovempia ryhmiä vastaan, eikä optimistinen tyyli tuottanut kovin mairittelevia tuloksia. Helmikuun kohdilla otteluohjelmaan osui viisi kovempaa joukkuetta putkeen ja niissä omiin sujahti 63 maalia.

Joukkue on kuitenkin tuota synkkää putkea parempi, sillä kyseisen ajanjakson kohdilla maalilta puuttui myös Hollannin lahja suomalaiselle salibandylle, Arvid Vonk, jonka merkitys Karhuille on huomattavan suuri. Hänen torjuntaprosenttinsa 79,01 % oli F-liigan maalivahdeista toiseksi paras ja torjuntoja kertyi ottelua kohden eniten koko sarjassa. Näillä tilastoilla miestä voivat kutsua ensi kaudella Porin Urheilutaloa suuremmat areenat, vaikka liigapaikka säilyisi karsintojen kautta.

Kenttäpelaajista loistivat ennakkoon selkeät nimet, juuri ja juuri täysi-ikäinen lahjakkuus Juuso Ahola (25+22) ja kammottavan laukauksen omaava Tomi Jerkku (27+16), jotka löytyvät runkosarjan pistepörssin sijoilta 8 ja 11 jättäen taakseen pitkän listan kovia pelimiehiä. On selvää, että tämä kaksikko tulee aiheuttamaan kauhua vastustajissa, mutta pelkkä kärkikaksikon pimentäminen ei helpota Karhujen kaatamisessa.

Taustalta löytyvät esimerkiksi Divarissa erinomaisesti viime kaudella pelanneet Tuomas Huhtala (16+10), Eero Vanhatalo (15+8) ja Juho Myllyharju (9+9). Jokerikorttina näissä karsinnoissa voi toimia täksi kaudeksi Karhuihin siirtynyt Eerik Lukkari, joka jäi kiikaritehoille kirkkaissa valoissa, mutta takana on kuitenkin neljä yli 20 maalin kautta putkeen Divarissa.

Plus/miinus-tilastoissa Ahola ja Jerkku pystyivät pääsemään jopa muutaman maalin verran plussalle, kun joukkueen kylmin lukema oli vilpoisa -37.

Pelitavallisesti Karhujen fyysinen miesvartiointi tuotti suurta tuskaa Divarin joukkueille jo aiemmin, mutta nyt takana on vielä yksi kausi kovempaa sarjaa ja hurjempaa nopeutta. Lähtökohtaisesti Karhujen pitäisi olla ylivoimainen suosikki voittamaan nämä pudotuspelit ja

Hawks on vain alkupala iloisessa voittokulussa, mutta kuinka raskaita kuukausia porilaisilla on henkisellä puolella takana? Iso voitto SPV:stä jätti vielä pienen mahdollisuuden selviytyä ilman tätä rupeamaa, mutta Jymy onnistui vielä viimeisellä kierroksella ottamaan tarvittavan pisteen. Kova latautuminen edessä, sillä pelitapa ei sinänsä salli fyysisen puolen lisäksi henkistä laiskuutta ja löysyyttä.

Hawks on nousujohteisesti kehittänyt toimintaansa ja palkinto tuli ennakoiden mukaisesti tällä kaudella pudotuspelipaikan muodossa. Divarin seitsemänneltä sijalta kevään peleihin ponnistava haukkalauma oli koko kauden melko hyvin viivan yläpuolella eikä joutunut stressaamaan pisteiden keräämisestä kovin paljoa. Tuloksellisesti varsin tasaiset otteet olivat jopa pieni yllätys, sillä joukkue kärsi kauden aikana todella paljon poissaoloista. Repaleisen kauden ryhmästä vain yksi pelasi kaikissa 26 ottelussa, teräsmiespalkintoa lähtee hienoa kautta pelaavan Antti Aarnion suuntaan.

Maaliero oli plussan puolella, toki vain yhden maalin verran. Tehtyjä maaleja kertyi vain 4,92 per ottelu, eli pisteiden saalistamiseen on vaadittu laadukasta pallotonta pelaamista. Haukoilta löytyy hyvin jalkaa ja terävyyttä kääntöpeliin sekä paineistamiseen ja urheilullisesti joukkue pystyi olemaan samaa tasoa Divarin kärjen kanssa.

Pelikirjasta löytyy myös todella nöyrää viisikkopuolustamista ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka rohkeasti helsinkiläiset lähtevät ottelusarjaa pelaamaan. Pallollisessa pelissä hitaiden hyökkäysten prosessi ei taida olla vielä riittävässä vaiheessa Karhujen tasoista joukkuetta vastaan ja paras viidestä -ottelusarja paljastaa kaikki käytettävissä olevat kortit turhan aikaisessa vaiheessa.

Pörssimiehistä kärkipäätä edusti Tiikereistä Haukkoihin täksi kaudeksi vaihtanut Kalle Laakso, jolle kausi Divarissa on ollut hyvä valinta. 17 maalia ja 24 syöttöä iskenyt Laakso on sarjan pistepörssin kärkipäätä ja tulosvastuuta on kannettu tyylikkäästi. Tukea maalintekoon on antanut kolmikko Antti Aarnio (18+12), Aaro Pohjanmaa (19+8) ja Alexander Hoffström (16+8). Yhdessä nämä pelimiehet iskivät 19 ylivoimamaalia Hawksin 26 yv-osumasta.

Ylivoimaa pelatessa Hawks onkin erittäin hyvä joukkue. 26 tehtyä maalia on Divarin jaettu kärkisija ja variaatioita löytyy miellyttävän paljon. Myllypuron ihmeen pieni mahdollisuus piileekin laadukkaassa erikoistilannepelaamisessa.

Maalilta löytyy hyvä kaksikko, Severi Hopsu (76,97 %) ja Toni Wuorenjuuri (80,45 %), joista kumpikin napsii palloja Divarin keskivertoa paremmin kiinni. Torjuntavastuussa aloittanee liigakentiltä Westend Indiansista Hawksiin siirtynyt Hopsu, joka pystyy vastapuolen kollega Vonkin tyyliin suorittamaan maaliodottamaa paremmin, mutta päätyönsä lisäksi myös omalla tekemisellään hämmentämään vastustajia värikkäillä tavoilla.

Knopit:

Erilaiset karsinnat ovat Karhuille viime vuosilta tuttua kauraa. Karhut on päättänyt keväästä 2017 alkaen yhtä vuotta lukuun ottamatta aina kautensa otteluun, jossa on ollut panoksena sarjapaikka. Ilman jonkinmoista karsintaa meni vain kevät 2020, jolloin jatkopelit tyssäsivät muutenkin kesken koronapandemian vuoksi.

Joukkueet tekivät runkosarjassa täsmälleen saman maalimäärän, 128 maalia. Karhujen maaliero oli kuitenkin -63, kun taas Hawksilla +1.

Porin Urheilutalon kenttämateriaali on inhottava, mutta sentään porilaisille tutumpi. Nyt liigamaton käyttö ei ole pakollista, joten löytyisikö kentän alkuperäisen alustan käyttämisestä vielä lisää kotietua?

Taistelupari:

Juuso Ahola (Karhut) – Kalle Laakso (Hawks)

Ahola (2003) ja Laakso (2001) ovat nuoria ykkössenttereitä, jotka vastaavat suurelta osin joukkueidensa pärjäämisestä. Jos kummassakin päässä maalit ovat tiukassa, katseet kääntyvät näiden nuorten herrojen suuntaan, toiveina pieni ihmeteko maalipaikan rakentamisen ja mahdollisesti myös viimeistelyn muodossa. Taisteluparin urapolut ovat hieman erilaiset – Laakso on kehittynyt rauhallisempaan tahtiin pääosin juniorisarjojen puolella, kun taas Ahola nousi jo alaikäisenä ykkösrooliin edustusjoukkueessa.

Kauden aiemmat kohtaamiset:

Tällä kaudella joukkueet eivät ole kohdanneet.

Näin pelataan:

la 19.03.2022 17.00 Karhut – Hawks, Porin ut
su 20.03.2022 16.00 Hawks – Karhut, AC Myllypuro
ke 23.03.2022 18.30 Karhut – Hawks, Porin ut

la 26.03.2022 17.00 Hawks – Karhut, AC Myllypuro tarvittaessa
su 27.03.2022 17.00 Karhut – Hawks, Porin ut tarvittaessa

Karhujen kotiottelut lähetetään Ruudun ja Solidsportin kautta, Hawksin kotiottelut Solidsportista.

Kumpi voittaa?

Karhujen materiaalietu ja pelitavallinen ylivoima vievät mielenkiinnon tästä otteluparista. Hawks pääsee nauttimaan lyhyen aikaa ensimmäisestä pudotuspelikeväästä ja ottamaan opit talteen. Porilaiset jatkavat tylysti lukemin 3-0.