F-liigan miesten sarjan finaaleista on pelattu kolme ensimmäistä kamppailua. Simppelisti tilastoja tuijottamalla KrP on ollut hitusen Classicia edellä, mutta se ei anna koko kuvaa.

Classic johtaa sarjaa 2-1 ja keskiviikkoiltana pelataan merkittävä neljäs ottelu Nokian Jäähallissa. Kaksi ensimmäistä peliä olivat tasaisia ja molemmat nappasivat niistä 4-3-voitot. Kolmas peli oli Classicin heiniä ja se meni tamperelaisille luvuin 8-3.

Ex-huippuvahti Mikko Alanko on kerännyt dataa finaalipeleistä ja sitä tietoa käytettiin tämän artikkelin tekoon. Tässä muutamia nostoja tilastoista tähän mennessä ja ne koskevat kaikki 5vs5-peliä.

Pallonhallinta

Pienenä yllätyksenä voi pitää ensinnäkin sitä, että KrP:n ykkönen (51%-49%) ja kakkonen (52%-48%) ovat pitäneet enemmän palloa kuin Classicin vastaavat kentälliset kaikissa kolmessa pelissä. Classicin kolmonen on sen sijaan vienyt oman pelinsä pallonhallinnan KrP:n kolmosta vastaan (54%-46%).

Jos mennään tarkempiin tilastoihin niin avauspelissä peli oli pallonhallinnan perusteella Classicin hallussa alkupuolella, mutta loppua kohden KrP kohensi sitä vieden päätöserässä sen jokaisella kentällisellä, kun avauserässä vain sen kakkonen hallitsi enemmän palloa. Sitä kautta KrP myös paransi peliään ja oli viedä sen pelin vielä nimiinsä kolmoserässä.

Toinen peli oli pallonhallinnallisesti ympäripyöreämpi. Siinä Classic periaatteessa hallitsi palloa, mutta KrP paransi siinäkin pelissä hallintaansa kolmoserään. Maaleja ottelussa tuli lähinnä vastaiskuista ja erikoistilanteista. Kaksi ensimmäistä peliä olivat tasaisia, mutta niissä ihan tilastojenkin valossa KrP koko ajan paransi pelin edetessä.

Kolmospelin toisessa erässä tapahtui selkeä muutos. KrP vie pallollista peliä avauserässä kaikkien muiden paitsi kolmoskentän osalta ja sen kakkosviisikko vei peliä jopa 70%-30%. Toisessa erässä Classicin ykkönen otti hallinnan itselleen, ja siinä vaiheessa enää KrP:n kakkonen vei pallollista peliä.

Kolmoserässä ero oli jopa murskaava. Classicin ykkösellä oli pallo 66%, kakkosella 64% ja hämmentävää kyllä kolmoskentällä 91% (2 min. 11 sek.). KrP:n kolmonen piti palloa 13 sekuntia. Näin ollen Classic vei loppua kohden peliä jokaisella rintamalla ja selkeän voiton.

Mutta. On hyvä muistaa, että pelkkä pallonhallintaprosentti ei anna yleensä koko kuvaa. Palloa voi nimittäin hallita myös melko näennäisesti ja vaarattomasti kaukana maalista. Tässä kuvauksessa pallonhallinta ei vielä siis kuvaa sitä kumpi esimerkiksi pitää sitä enemmän hyökkäysalueella, mikä on tärkeää jos meinaa tehdä maalejakin. Pallon kanssa voi toki yrittää puolustaa omalla alueella, mutta se ei ole kestävää, ellei siihen linkity myös hyökkäyspeliä. Se ei kuitenkaan automaattisesti vaadi pitkiä hyökkkäyspään hyökkäyksiä.

Vaikeimpia asioita koko lajissa on hyökätä pitkästi pallon kanssa maalintekoon murtautuen. Siksi pallonhallintaprosentti ei vielä kerro kaikkea, mutta pelin kuvasta se on antanut aika ajoin hyvän kuvan. Riippuu kuitenkin myös mikä on joukkueen varsinainen tavoite pallon kanssa, kuinka paljon sille voi antaa arvoa. Classic ja KrP kuitenkin molemmat pyrkivät rakentamaan peliään pallollisen pelin varaan, joten näiden kahden kohdalla se on kelpo mittari.

Eroa voi tulla myös siinä mitä kukin kentällinen pyrkii tekemään pallon kanssa. Esimerkiksi Classicin ykkönen pyrkii pallollisena hyökkäämään monesti pitkästi ja tarjoaa mahdollisen pallonmenetyksen jälkeenkin inhottavan jälkipaineen vastustajalle. Täten sen pallollinen peli linkittyy erittäin vahvasti sen ideologiaan prässäämisestä, joka ei taasen jokaisella kentällisellä ole välttämättä sama.

Classicin ykkösen pelaajistoa on muutettu ja ainakin kakkospelissä vaikutti, että se on vähän hukassa. Kolmospelin toisessa erässä se sai ainakin jokseenkin juonesta kiinni ja se näkyi myös pidempinä pallollisina pätkinä ja myös maaleina. Sen ketjun pelin paranemisen taustalla oli siis pallollisen pelin ja pallonhallinnan paraneminen. Jos se pitää kolmannen ottelun loppuosan tasonsa jatkossa niin se voi hyvin olla koko ottelusarjan ratkaiseva tekijä.

Maaliodottama

Maalidottama, josta käytetään kansainvälisesti nimitystä xG mittaa sitä minkälaista maalimäärää joukkueelta voi odottaa sen luomien maalipaikkojen pohjalta. Tässä tilastossa on siis merkitystä myös maalipaikkojen laadulla. Esimerkiksi omalta alueelta lauottu laukaus ei ole varsinainen maalipaikka, vaikka verkko heiluisikin.

Classicin ykkösen maaliodottama on kolmen pelin jälkeen 3.6 ja se on tehnyt 5 maalia, joten se on voittanut oman odottamansa +1.4. Classicin kakkosen odottama on ollut kolmessa pelissä 3.3, mutta se on tehnyt neljä maalia. Kolmoskenttä on tässä tilastossa outolintu, sillä sen odottama on 2.3, mutta se on tehnyt yhden maalin. xG/60 min on Classicin ykkösellä 3.0, kakkosella 3.2 ja kolmosella peräti 4.2.

KrP:lla ykkönen on luonut olettamaa 4.7 ja tehnyt kolme maalia. Kakkosen luoma odottama on taasen 4.3 ja se on osunut nyt viidesti. KrP:n kolmosen odottama on vain 0.8 ja maaleja se ei ole vielä tehnyt. xG/60 min on taasen KrP:n ykkösellä 4.0 ja kakkosella 4.1. Kolmosen kohdalla lukema on vain 1.4.

Mielenkiintoiseksi tilastot muuttuvat kun katsotaan kuinka paljon kentälliset ovat laukoneet. Classicin ykkönen 51 kertaa, kakkonen 34 kertaa ja kolmonen 29 kertaa. Tällöin laukauksia on kertynyt 114. KrP:n ykkönen sen sijaan on laukonut 38 kertaa, kakkonen 32 kertaa ja kolmonen 13 kertaa eli yhteensä 83 kertaa. Tällöin KrP on huomattavasti pienemmällä laukaisumäärällä (-37%) luonut enemmän maaliodottomaa (+7%), ja tehnyt vähemmän maaleja.

No, mistä tämä kertoo tai enemmänkin voi kertoa? Ainakin siitä, että Classicin maalivahtipeli on onnistunut paremmin. Toisaalta KrP ei ole ollut yhtä tehokas kärkikenttien osalta kuin Classic. Se taasen voi kieliä siitä, että Classic on yksinkertaisesti parempi tekemään maaleja laadukkaan hyökkäyskalustonsa turvin.

Toisaalta Classicin ykkösen ja kakkosen suurempi laukausmäärä voi kieliä vähän siitä miksi niiden pallonhallinta ei ole ollut niin hyvää. Niillä on ollut paikoin kiire ja varsinkin kahdessa ensimmäisessä pelissä näytti siltä, että kiire johti huolimattomuuteen, ja myös hätäisiin ratkaisuihin hyökkäyspäässä.

Jos katsotaan ottelukohtaisesti niin avauspelissä Classicin xG oli 2.8 ja se osui neljästi. Yhden maalin se teki kuitenkin rankkarista. KrP:lla se oli 4.3 (3 maalia) mikä kertoo muun muassa siitä, että maalivahti Lassi Toriseva oli liekeissä. Toisessa pelissä KrP:n xG oli 3.3 ja Classicin 2.6. Molemmat osuivat pelissä myös ylivoimalla.

Kolmannen pelin odottama meni Classicille 3.8-2.15. Siinä pelissä nähtiin useita maaleja tyhjiin, ja erikoistilannemaalit molemmille.

Nyansseista kiintoisa lisä kokonaisuuteen on se, että harvinaista kyllä, Classicin kolmosella saattaisi olla paljonkin ratkaistavaa sarjassa. Se nimittäin luo hyvin maalipaikkoja, ja on vienyt peliä muutenkin KrP:n kolmosta vastaan. Kentällinen on muuten ollut huomattavan tehoton kärkikenttiin nähden.

Lisäksi

Nämä tilastoseikat eivät vielä kerro tietenkään kaikkea, vaan ovat suuntaa-antavaa tietoa. Kaikkiaan Classicin maalivahtipeli- ja erikoistilannepelaaminen ovat olleet erinomaisia. Myös joukkueen rutiinitaso ja kokemus tuovat varmasti jonkin sortin etua ensimmäistä kertaa finaaleissa pelaavaa KrP:ta vastaan.

Classicin osalta sekin on sanottava, että esimerkiksi maaliodottama ei huomioi pelaajan laatua tai profiilia. Ville Lastikalle tai Sami Johanssonille jokin maalipaikka kauempana maalista voi helposti olla parempi kuin monelle sellaiselle, jonka laukaus ei ole yhtä laadukas. Classicin ykkönen on kyllä vienyt KrP:n ykköstä ainakin yhdellä tilastoinnin saralla, jota tässä ei ole erikseen käsitelty: tehokkuudessa, joka on itsessään hyve myöskin.

Näiden finaalien osalta data kertoo kuitenkin ehdottomasti siitä, että KrP on pelannut todella hyvät finaalit tähän mennessä. Kiintoisaa on myös se, että se on ollut jopa kypsempi pallollisen pelin osalta. Kaksi ekaa peliä olivat myös fyysisiä ja intensiivisiä. Se voi paikoin viedä fokusta pelistä, mutta molempien joukkueiden pakka pysyi hyvin kasassa.

Kaiken kaikkiaan data kertoo osin myös siitä missä on epävarmuustekijöitä. Classicin muutokset näkyivät toisessa pelissä, kun Lastikka siirtyi ykköseen ja Nico Salo tippui pakkiin. Kolmannessa pelissä näytti siltä, että kokoonpanomuutokset ”stabiloituivat” jo paremmalle tasolle. Puolustuspeli parani, ja sitä kautta myös pallollinen peli. Tai toisinpäin.

KrP:n murheenkryyni on taasen ollut kolmoskenttä, jonka suhteen on tehty muutoksia, kun taas kaksi kärkikenttää ovat pysyneet samoina. On kiinnostavaa muutetaanko sitä jälleen, ja mikä on sen pelillinen rooli jatkossa, kun sillä on ollut vaikeuksia pysyä mukana vauhdissa.