Entinen liiga- ja maajoukkuetason maalivahti Mikko Alanko on tarjoillut pudotuspelien aikana tilastodataa niin Pääkallolle kuin Ruudun asiantuntijoillekin.

Maailman isoimmissa joukkuelajeissa tilastodataa on hyödynnetty jo useita vuosia suoritusten tarkkailuun ja suoritusten parantamiseen. Salibandyssakin näin on tehty ihan huipulla, mutta muuten tilastodatan käyttöä on melko vähän vielä toistaiseksi. Kuitenkin esimerkiksi Suomen aikuisten maajoukkueet ovat käyttäneet tilastoanalyysin osalta pioneeritoimintaa tehneen MyCoazhin dataa jo useamman vuoden ajan.

– Aloin pari kautta sitten pohtimaan sitä, miten heikon tiedon perusteella valmentajat loppujen lopuksi ovat tehdessään päätöksiä sekä pelin ja kauden aikana. Siiviilityön puolella olin nähnyt miten datan avulla parhaat yritykset ja yritysjohtajat pystyvät tekemään perusteltuja päätöksiä ja johtavat yritystä faktatiedon avulla, joten varmaan sama pätee myös urheilun puolella.

– Aloin sitten tutkimaan tarkemmin miten analytiikkaa muiden urheilulajien puolella hyödynnetään ja aloin soveltaa sitä salibandyyn toimiessani Kirkkonummi Rangersin valmennustiimissä. Matkan varrella mukaan on tarttunut paitsi paljon ymmärrystä, myös verkosto muita asiantuntijoita ja osaamista jota näissä malleissa on myös hyödynnetty, joten yksin tätä ei ole onneksi tarvinnut tehdä, vaan lajin ympärillä on myös muita analytiikka-asiantuntijoita.

– Käytännössä siis päädyin koodaamaan itse oman web-sovelluksen, jonka avulla data kerätään reaaliaikaisesti pelin aikana. Itse toivoisin, että laji menisi tässä asiassa eteenpäin – tällä hetkellä analytiikkaa ja dataa hyödynnetään vielä valitettavan vähän. Syy miksi tätä haluan tuoda esille, on juurikin lajin kehittäminen, Alanko avaa toimintansa motiiveja.

Pelkkä datan kerääminen olisi tietysti pelkästään datan keräämistä. Datan oikeanlainen hyödyntäminen on päätarkoitus.

– Itse olen huomannut, että data on todella hyödyllistä sekä valmentajille että pelaajille pelin aikana. Rangersissa pystyimme valmennuksena tekemään parempia, perusteltuja päätöksiä kesken pelin, koska data antoi meille pelkkää mutua paremman käsityksen mitä kentällä tapahtui.

– Data avasi hyvin kentällisten toimivuutta sekä pelisuunnitelman toteutumista. Esimerkiksi penkitykset tai kentällisten vaihtojärjestykset pystyttiin perustelemaan myös pelaajille paremmin. Pelaajat itse olivat hyvin kiinnostuneita oman kenttänsä tuloksista.

Toimintaa on tarkoitus kehittää vielä paremmaksi, sillä kaikkiin yksityiskohtiin asti ei ole vielä päästy kiinni Alangon analytiikkatyökalussa.

– Seuraavaksi mallia kehitetään siten, että sen avulla saadaan pelaajakohtaista tietoa. Tämä auttaa valmentajia ja pelaajia kehittymään ja näkemään oma tai oman joukkueen pelaajakohtainen suoriutuminen, sekä myös mahdollisesti muiden joukkueiden vastaavia tietoja.

– Esimerkiksi NHL:ssä samanlaista tietoa hyödynnetään hyvinkin laajasti ja sen avulla perustellaan kaikki pelipaikoista ja pelaajahankinnoista lähtien. Pelaajakohtaisen tiedon avulla nähdään ketkä pelaajat suoriutuvat yli tai alle keskiarvon tai esimerkiksi miten pelaaja vaikuttaa kentällisen muihin pelaajiin.

– Tämän tiedon perusteella valmentajilla alkaa olla huomattavasti parempi käsitys esimerkiksi siitä, miten kentälliset tulisi rakentaa, kuka ylisuorittaa tai alisuorittaa – ja antaa palautetta pelaajille heidän suoriutumisestaan.

Mitä data sitten kertoo siitä mihin suuntaan salibandy on lajina menossa tai missä se on tällä hetkellä?

– Lajissa kun on painotettu viimeisinä vuosina pallollista peliä ja pallolla puolustamista, niin se on valitettavasti vienyt osaltaan peliä vähän passiivisempaan suuntaan. Pahimmillaan peli on sitä, että pidetään palloa 60% pelistä alakolmiossa, jotta ei menetetä palloa.

– Puolustuspelin kehittämiseen käytetään varmaan nykyisin paljon vähemmän aikaa, koska paino on niin paljon pallollisessa pelissä. Toki on datankin näkökulmasta tärkeää luoda vastustajaa enemmän vaarallisia maalipaikkoja, koska keskimäärin silloin voittaa pelejä, mutta toisaalta pitää myös osata pitää vastustaja pois vaarallisilta maalipaikoilta laadukkaalla puolustuspelillä.

– Eli käytännössä vähentää vastustajan maaliodottamaa. Molemmat pitäisi olla tärkeitä. Ja edelleen, huonolla puolustuksella ja maalivahtipelillä ei voiteta mestaruuksia. Enemmän pitäisi painottaa pallollisessa pelissä sitä miten palloa pidetään hyökkäysalueella ja luodaan tehokkaita maalipaikkoja eli maaliodottamaa. Olisi viihdyttävämpää katsojillekin, Alanko analysoi.

Alangon tilastodataa käytettiin tässä miesten finaaleja koskevassa artikkelissa