Happeetta ja O2-Jyväskylää edustanut maalivahti Tanja Matilainen lopetti mittavan pelaajauransa viime kauden päätteeksi. Lauantaina O2-Jyväskylä kunnioittaa entistä maalivahtiaan hienolla tavalla, kun Matilaisen pelipaita numerolla 40 jäädytetään ennen kotiottelun alkua.
Matilainen muisteli Pääkallon haastattelussa peliuraansa ja kertoi, mitä hän ajattelee lauantain kunnianosoituksesta.
– Onhan se ihan mieletön kunnia, en olisi ikinä osannut odottaa tuollaista vaikka kesällä siitä vähän vitsailtiinkin. Välillä vähän hirvittää, miten isoksi se on tavallaan paisunut, mutta on iso kunnia kyllä.
Vuonna 1975 syntynyt Matilainen debytoi liigatasolla kaudella 2000-01 Happeen riveissä, jossa hän pelasi kaikkiaan kymmenen kautta ennen siirtymistä paikallisvastustaja O2-Jyväskylään. Matilainen voitti Happee-paidassa kertaalleen SM-hopeaa ja pronssia sekä Suomen Cupin mestaruuden vuonna 2002.
– Mitäs niistä nyt osaisi kertoa. Silloin vain pelailtiin, oli hauskaa ja kivoja pelikavereita. Kun Välimaan Timo tuli valmentajaksi niin ruvettiin niinkuin, miten sen nyt sanoisi, paremmin tekemään hommia. Tajuttiin myös itse, että menestymisen eteen pitää tehdä töitä. Kruununa tuli hopea vuonna 2009.
– Olen aloittanut silloin -98, että suhteellisen myöhään. Kaveri houkutteli silloin mukaan kaveriporukkaan ja samana syksynä serkku houkutteli Happeen kakkosjoukkueeseen. Siellä olin pari vuotta ja siitä sitten liigajoukkueeseen.
Happee-vuosien jälkeen Matilainen edusti O2-Jyväskylää kuusi kautta, joiden aikana otteluita kertyi liigassa yhteensä 119. Mittavalle peliuralla mahtuu muutamia välivuosiakin, mutta kokeneelta maalivahdilta löytyi yksinkertainen syy sille, miksi peliura venyi niin pitkäksi.
– Salibandy on kivaa, mä tykkään tästä lajista. Tietysti kun paikat ovat pysyneet suhteellisen ehjänä, ettei ollut mitään ihmeitä niin oli kiva pelata.
– Tietysti nuo mitalit ovat sellaisia, että ne aina muistuu mieleen. Jokainen kausi on ollut omanlaisensa. Vaikka ollaan jonain kautena hävitty melkein kaikki pelit niin kyllä jokaista kautta muistelee lämmöllä.
Kesän aikana Matilainen hyppäsi O2-Jyväskylän maalilta penkin taakse joukkueen valmennustiimiin. Kuluvalla kaudella hän jakaa kokemusta ja oppejaan joukkueen maalivahtivalmentajana.
– Alkuun oli vähän vaikeeta, kun ei ollut enää pelaaja eikä vielä valmentajakaan. Ei oikein tiennyt, että mihin ryhmään sitä kuuluu. Mulla on nyt kaksi niin hyvää valmennettavaa siinä, että kyllä tää alkaa pikkuhiljaa maistumaan entistä paremmalle. Kivaa on ollut tehdä töitä täällä kentän toisellakin puolella.
Yli 20 vuotta kestäneen peliuran jälkeen kiinnostusta lajia kohtaan löytyy edelleen runsaasti.
– Kyllä löytyy, en mä malta lopettaa. Ei mulla oikeen olisi muutakaan, mitä tekisin. Pitäisi keksiä joku ihan muu harrastus. Tää on vaan niin kivaa.
Matilainen tiivisti loppuun, minkälaiset fiilikset hänellä on tällä hetkellä.
– Jännittyneet, ne on ehkä ne päällimmäiset.
Paidan jäädytys-seremonia alkaa lauantaina kello 17.10 ennen O2-Jyväskylän ja Jokereiden välistä kamppailua.