Sählyvieraat laukkaa tällä kertaa kohti miesten liigan runkosarjan viimeistä suoraa.
Vastaajina totutusti Henri ”Hene” Pitkänen (Yle), Iiro-Pekka ”I-P” Airola (Hämeen Sanomat), Anssi Karjalainen (Iltalehti) ja Jaakko Tiira (Iltasanomat).
—
Miesten sählyliigan kärki on ihastuttavan tasainen tällä kaudella. Jos katsoo sijoja 1-6 pistekeskiarvolla mitattuna niin keskiarvot osuvat välille 2.31-1.96. Peräti viisi joukkuetta on napsinut vähintään 2/3 pisteistä, kun pelejä on näillä joukkueilla jäljellä 7-9. Mistä se kertoo?
Hene: Mennäänkö posin vai negan kautta? Classicin hankala kausi tietty tiedetään, mutta ristiinpeluuta on ollut kiitettävästi ja jokaisella on ollut omia kompastuskiviään. Indiansin jälkeen onkin sitten kohtalaisen karu ero alaspäin, joten siinä hissi jättää useamman kerroksen väliin.
I-P: Kyllähän tämä kärkipään tasaisuus on kaivattua nannaa kaikkien vuosien jälkeen, vaikka niin vain runkosarjan lähestyessä sieltä jälleen C-merkkinen laiva alkaa pullistella purjeitaan. Toivotaan, että luvassa olisi näillä askelmerkeillä pudotuspeleissä jonkin sortin superkevät, vaikka Superfinaalia ei enää pelatakaan. Toisaalta tasoerot liigan sisällä tuntuvat kasvaneen ja yllätykset vähentyneen, ja kellarikerroksessa on kompuroitu sitten senkin edestä.
Anssi: Siis ehdottomasti posin kautta mennään, kun tasaisuus on ihan oikeasti palannut liigan kärkipäähän. Näiden viime vuosien jälkeen on ihan sama, vaikka Suomen liigan taso olisi hieman pudonnut, jos yleisö saa nauttia tiukasta kilvasta. Nyt kun pelimääriä on nostettu, niin onkin mielenkiintoista nähdä, erottuuko liigan pohjakasti joka kausi näin pahasti yläsakista. Jos erottuu, pitää joukkuemäärää taas pohtia.
Jaakko: Otan rakenteellisen näkökulman. On luontevaa, että kärki on tasoittunut, kun kärkijoukkueet pelaavat enemmän toisiaan vastaan. Toinen puoli on sitten eron repeäminen. Alemman kastin joukkueilta lähti neljä kellaripeliä pois ja niiden tilalle tuli useampi peli kärkiporukoita vastaan. Summasummarum kiinnostavia pelejä on nähty tällä kaudella reippaasti enemmän, mikä on tietenkin hyvä asia.
—
Asettele tähän runkosarjan voittaja ja kärkinelikko?
Hene: TPS, Nokian KrP, Classic, Happee
I-P: TPS, Classic, Happee, Nokian KrP
Anssi: TPS, Nokian KrP, Classic, Happee
Jaakko: Nokian KrP, TPS, Classic, Happee
—
Kuusikon alapuolella Indians on ollut erinomainen suhteessa kauden lähtökohtiin. Mistä se mielestäsi johtuu?
Hene: Koska Christian Remes. En rehellisesti sanottuna ole nähnyt tarpeeksi pelejä, jotta osaisin muodostaa kovin kattavaa näkemystä, mutta todetaan kliseisesti, että Antti Vartiaisen prosessi hioutuu ja pelaajat ovat taas vuoden vanhempia.
I-P: Vaikka Heimoa on kupattu, niin Otahallissa on otettu lusikka kauniiseen käteen ja tehty omaa juttua. Pelit ovat olleet tiukkoja: 11 kertaa Indiansin matsi on tällä kaudella päättynyt yhden maalin erolla, mutta niistä vain kahdesti Heimo on jäänyt kokonaan pisteittä. Neljä kertaa Indians on vienyt täydet pinnat maalin erolla. Nämä ovat isoja juttuja siinä kuuluisassa pitkässä juoksussa.
Anssi: Henen tapaan liian vähälle jäänyt näkeminen, jotta pystyisi syväanalyysiä muodostamaan, mutta Indians on jokaisella hyvällä kaudellaan tehnyt tuloksen hyvin valmennetulla ja toteutetulla pelitavalla – niin tänäkin vuonna. Ja juhlavuoden hurmoksella!
Jaakko: Suurimpien tähtien häipyminen on kenties pakottanut muut ottamaan enemmän tulosvastuuta ja nähdyn perusteella valmennus on tämän asetelman iskostamisessa onnistunut. Christian Remes on tietysti ollut huippuiskussa, mutta joukkue on todella tasainen. Rohkenen väittää, että minkään muun joukkueen ykkös- ja kolmoskentällisen taitoero ei ole yhtä pieni. Kolmantena nostan veskarit, joiden taso heitteli parin aiemman kauden aikana, mutta nyt koppailuprosentitkin ovat parantuneet.
—
Viimeinen pudotuspelipaikka on otettavissa suhteellisen pienellä pistekeskiarvolla. Kuka sen nappaa?
Hene: Vähiten huonoa etsitään, ja koska se veikkaus kohdistui Luistinseuraan ennen kauden alkua, ei sitä nyt tässä vaiheessa muuteta. Kausi on ollut aaltoliikettä, mutta Valte Karvonen on varastanut lopullisesti sydämeni ja pitäähän J-A Siepin sekä L Tiiran päästä päättämään ura pudotuspelien kautta.
I-P: Joulukuussa tällä palstalla tuli heitettyä Nurmon Jymy pudotuspelijoukkueeksi; sen jälkeen Nurmoon on napsunut kahdeksasta pelistä tasan kaksi pinnaa. Eli samalla trendillä tässä on nyt kyse kuolemansuudelman antamisesta, joten sori vaan lahtelaiset: sanon, että LASB.
Anssi: Huvittavaa on tosiaan, että kuntopuntarin perusteella yhdenkään ei ehkä pitäisi napata. Mutta koska nappaa, niin pysyn linjassani ja sanon OLS:n.
Jaakko: Komppaan Heneä, sekä valinnassa, että sen perusteluiden jälkimmäisessä argumentissa. Ensi viikolla LASB ja OLS kohtaavat Lahdessa, joka lienee ratkaiseva taisto.
—
ErVin loppuohjelma on sellainen, että se voi hyvillä suorituksilla ohittaa erittäin heikkovireisen Jymyn. Kuinka tässä taistossa käy lopulta?
Hene: Jymyn edellinen täysi pistepotti on lokakuun loppupuolelta, ja se on aika karsea suoritus. ErVi tuskin saa kolmesta seuraavasta pelistä pisteitä, joten loppusuoran pitäisi olla terävä. 4. maaliskuuta pelattava keskinäinen peli näyttelee suurta roolia.
I-P: Jos tosiaan joulukuussa on puolihuolimattomasti isketty Jymyä pudotuspeleihin, niin sittenhän tässä kai “pitäisi” ennustaa pelien jatkuvan keväällä – karsinnoissa. Mutta ei sentään, sen verran Nurmossa tsempataan, että ErVi pysyy takana, vaikka runkosarjan lopussa takaa tuleva hengitys tuntuukin jo niskakarvoissa.
Anssi: Tosiaan se keskinäinen lienee ratkaisevin. Ei ole ErVilläkään kovin helppo ohjelma, ja nyt se jää Jymyn taakse.
Jaakko: ErVi karsii. Takaportti suoraan säilymiseen on auennut enemmän Jymyn konttaamisen kuin helsinkiläisten parantuneiden otteiden takia. Mitä olen ErViä nähnyt, on joukkue myös pelaamisen laadun perusteella täysin oikealla sijalla.
—
Myös pörssivoitosta käydään kiivasta vääntöä. Kuka vie voiton ja millä pistemäärällä?
Hene: Peter Kotilaisella nämä on tapana voittaa, joten lakeuksille menee 70 pisteellä.
I-P: Miko Kailiala päättää toistaiseksi viimeisen F-liigarunkosarjansa pörssivoittajana. Pistemääräksi muodostuu junnupelaajien suosikkinumero 69.
Anssi: Katsoin uutisten jälkeen sään, ja se ennusti pörssipäiviä. Kotilainen ja 72 pistettä.
Jaakko: Heitetään “yllätysnimenä” Justus Kainulainen, joka on hivuttautunut pitkään pörssiä dominoineen kolmikon tuntumaan. Viimeiseen neljään peliin 10 pörssiä, eikä pitkälle pisteputkelle näy päätepistettä. Pelinumeron mukaiset 73 pistettä.
—
Mitä jäät kaipaamaan MM-karsinnoista (joihin kaikki maat osallistui)?
Hene: Iltapäivälehtien kauhuotsikoita, mutta toisaalta laji tarjoaa kyllä aina uutta kirjoitettavaa. Rehellisesti sanottuna en oikeastaan mitään, koska Toni Lötjösen ketju Norsunluurannikon edesottamuksista jää elämään ikuisesti. Suosittelen kaikkia palaamaan vielä norsujen matkaan kerran vielä. #norsufanit
I-P: Maajoukkuepelaajien piste-ennätyksiä kouluturnaushenkisessä atmosfäärissä puolapuiden keskellä.
Anssi: Lilliputtimaiden aitoa mahdollisuutta kehittyä maailman eliittiä vastaan pelatessaan. Eroa ei sittenkään kurota koskaan kiinni. Kaikki meni.
Jaakko: Voisin väkisin keksiä jotain hassun hauskaa, mutta vastaan rehellisesti: en mitään.
—
Tasapainota Salibandyliiton talous.
Hene: Ihan sama, kunhan säbäkuu- ja kävelysählypanostuksiin ei puututa.
I-P: Tarjoan Onnenpyörä-henkisesti kirjaimia, joista voi valita haluamansa kaksi ja vetää niistä haluamansa johtopäätökset. Valinnan voi tehdä N-Y-T!
Anssi: (Googlaa ”motivation quotes”). Money, like emotions, is something you must control to keep your life on the right track.
Jaakko: Kehottaisin liiton väkeä seuraamaan kevään vaaliväittelyitä tarkalla silmällä. Sieltä saa takuulla vinkkejä, miten taivas palautetaan niskan tuntumasta yläilmoihin.
—
Ravit vai F-liiga?
Hene: Sami Johansson.
I-P: Raveissa olen kuullut joskus jonkun saaneen rahaa. Koska maallista mammonaa janoa en, niin F-liiga, lähtö hyväksytty.
Anssi: 363 pelipäivää vuodessa on liikaa. Pitäydyn F-liigassa.
Jaakko: Jos kerran saa valita kumman kyydissä matkustaa, ravihevosen vai haukan, niin ehdottomasti Haukan. En nimittäin ole käynyt vielä Shanghaissa.