Naisten F-liigan puolivälierät alkavat. Käymme ennakkopaketissa läpi kaikki neljä ottelusarjaa.

TPS – FBC Loisto: Selvää kauraa rannalla Auran

Lähtökohdat:

Turun Palloseura valitsi puolivälierävastustajakseen saman kaupungin FBC Loiston, mikä oli odotettua ja ymmärrettävää. Matkakulut hoituvat Fölin kertamaksulla ja katsomoonkin paikallisasetelma tuo aina jonkun ylimääräisen. Aiemmin ei ole Turussa liigasalibandyssa paikallista pudotuspelisarjaa ollut. Saa nähdä, millaista playoff-intoa Aurajoen rannan derby synnyttää yleisössä, mutta kentän puolella on luvassa yksipuolinen näytelmä.

Viime keväänä seurahistoriansa ensimmäisen Suomen mestaruuden voittanut TPS vain vahvistui tälle kaudelle, ja se on näkynyt tylyllä tavalla tulostaululla. 21 ottelun runkosarjan TPS selvitti puhtaasti eli voittamalla jok’ikisen ottelunsa varsinaisella peliajalla. Nyt jännitetään, pystyykö mikään joukkue kukistamaan TPS:aa kertaakaan edes pudotuspeleissä. Tätä keskustelua ei kuitenkaan tarvitse käydä vielä puolivälierissä.

FBC Loisto voitti aikanaan ison läjän juniorimestaruuksia ja tuli pirteällä ilmeellä myös naisten liigaan, mutta joukkueen tähtipelaajat ovat kaikonneet joko ulkomaan kentille tai muualle liigaan – muun muassa naapuriseuraan, kuten viime kesänä Pietilän kaksoset Olivia ja Emilia. TPS:n vahvistunut asema Turussa on kuitenkin heikentänyt elintilaa, ja joukkueen loistonpäivät alkavat olla takanapäin. Se oli runkosarjassa seitsemäs ja selvitti pudotuspelikarsinnassa B-lohkon kakkoseksi sijoittuneen O2-Jyväskylän suoraan kahdessa ottelussa, joskin toisen vasta jatkoajalla.

Runkosarjassa jyrännyttä TPS:aa ei ole oikein testattu, miten he pystyvät puolustamaan pidempiä hyökkäyksiä, mutta se jäänee testaamatta myös tässä otteluparissa. Ylipäätään pitkiin hyökkäyksiin pääseminen TPS:aa vastaan on vastustajille todella vaikeaa, ja Loisto tuskin pääsee pysymään pallossa kovinkaan paljon, koska TPS antanee herkästi paineen. FBC Loistolla on hyökkäyksen tasapainossa on parantamista: sitä on rokotettu paljon vastaiskuista.

FBC Loiston täytyisi saada omassa päässä keskustan puolustaminen kuntoon. Muutenkin puolustuksessa vastustajan vartioitavat pelaajat hukkuvat helposti helposti ja Loisto antaa liikaa tilaa puolustamalla turhan etäältä. TPS:n tehovoimaisille hyökkääjille tilan antaminen on tuhoisaa myrkkyä.

Milla Nordlund oli runkosarjan kiistaton kuningatar. Hän voitti sekä maalipörssin (39) että syöttötilaston (20). Siitä seurasi luonnollisesti voitto myös pistepörssissä, jonka kakkonen oli seurakaveri Meri-Helmi Höynälä (18+19). Sarjan syöttöpörssissä TPS:n pelaajat veivät neljä kärkisijaa ja maalipörssin top8:ssa oli viisi tepsiläistä.

FBC Loiston sisäisen pistepörssin voiton jakoivat 22 pinnalla Pipsa Eko ja Milla Granlund, joka voidaan nostaa esiin Loiston parhaana yksilönä ja ehdottomasti seuraamisen arvoisena pelaajana. Hänen sähäkkyyttään, suoraviivaisuuttaan ja pelirohkeuttaan pitää kehua jo tässä iässä. Liekö vuonna 2005 syntyneen Granlundin nimi merkattu miten vahvalla tussilla jo TPS:nkin papereissa?

Taistelupari:

Maria Viitala, FBC Loisto – Sarjan paras hyökkäys, TPS

Viitala on ollut Loiston kiistaton ykkösmaalivahti: hän pelasi 18 ottelussa 21:stä. Selän taakse on mennyt useampi kuin joka neljäs laukaus ja keskimäärin verkko on pölissyt yli 5,5 kertaa pelissä. Jos pallo ei tartu paremmin, kun vastaan tulee Milla Nordlundin, Laura Rantasen ja Jenna Saarion kaltaisia hyökkääjiä, Turussa on ”börsday” muuallakin kuin torin vieressä sijaitsevassa hotellissa.

Knopit:

Runkosarjassa kaikki joukkueiden kolme keskinäistä kohtaamista pelattiin kaupungin ykköshallissa Kupittaalla, mutta nyt toinen puolivälierä pelataan FBC Loiston omassa kotiluolassa SB-Areenalla – ja vieläpä maanantai-iltana. Pienemmästä ja intiimimmästä hallista Loisto voi koettaa repiä kaiken kotiedun, mikä revittävissä. Mahdollinen neljäs ottelu olisikin sitten Kupittaalla, mutta sitä tuskin tarvitsee pelata.

Huomiota kiinnittää toki myös ensimmäisen ja mahdollisen neljännen pelin alkamisaika. Kello 12 ei varsinaisesti ole kiihkeää pudotuspelikevään huumaa ruokkiva ajankohta, mutta hallin varaustilanne lienee sanellut karut realiteetit, joiden mukaan on toimittava.

Kauden aiemmat kohtaamiset:

17.9.2022 TPS – FBC Loisto 12-2
26.11.2022 FBC Loisto – TPS 3-6
28.1.2023 TPS – FBC Loisto 10-3

Näin pelataan:

La 4.3.2023 klo 12.00 Kupittaan ph TPS – FBC Loisto
Ma 6.3.2023 klo 18:30 SB-Areena FBC Loisto – TPS
To 9.3.2023 klo 18:30 Kupittaan ph TPS – FBC Loisto
La 11.3.2023 klo 12:00 Kupittaan ph FBC Loisto – TPS (tarvittaessa)
Su 12.3.2023 klo 15:00 Kupittaan ph TPS – FBC Loisto (tarvittaessa)

Kumpi voittaa?

Jos Loisto pystyisi jollain ilveellä kiusaamaan ”isosiskoaan”, voisiko derbyasetelma lisätä ylimääräistä tärinää TPS:n pelaajien mailoissa? Vaikka niin jossain määrin kävisikin, tuskin se kävisi samalla kertaa kaikille yksilöille. TPS:lla on niin paljon leveämpi ja ratkaisuvoimaisempi materiaali, että tarvittavat maalit käy kyllä joku tekemässä. Tässä sarjassa ei pitäisi olla mitään epäselvää. Selvää kauraa 3-0 TPS:lle.
—

Classic-SaiPa: Idän ihmeen lento katkeaa Lempäälän moottoritielle

Classic pelasi varsin onnistuneen runkosarjan ja sijoittui toiseksi. Classic on tehnyt paluuta takaisin kohti naisten liigan kärkisijoja sen jälkeen, kun kokeneet maajoukkuetähdet lopettivat ja dynastia mureni, mutta nyt työ alkaa kantaa hedelmää. Olennainen apu oli myös Classiciin päin kääntynyt pelaajavirta muun muassa konttaavasta naapuriseura Kooveesta, minkä ansiosta ”Family” on saanut jalkeille aiempia vuosia leveämmän ja laadukkaamman kokoonpanoon, ja on pystynyt pelaamaan kolmella hyvällä ketjulla.

Kokeneemmasta kaartista Alisa Pöllänen on saanut pelattua nyt ehjän kauden ja voitti runkosarjassa sisäisen pistepörssin.
Vuosimallin 2004 Alma Laitila on ehdottomasti seuraamisen arvoinen nimi.

Classicin kultaisiin dynastiavuosiin verrattuna joukkue on nyt monipuolisempi ja vähemmän riippuvainen yksilöistä. Joukkueen pelityyliä voi kuvailla nykyajan salibandyksi, mikä on tärkeää tulevaisuuttakin ajatellen.

Seuran tyttöjunioreista liigajoukkueen päävalmentajaksi nostettu Jarkko Rinne suosi junnuissa pitkiä, ajoittain tehottomia mutta vastustajaa kuluttavia pallollisia jaksoja. Ihan vastaavaa ei ole näkynyt vielä liigassa ainakaan samassa määrin, mutta pelissä on hyviä rakenteita ja Classic pystyy tuottamaan tilanteita myös hitailla hyökkäyksillä. Ajoittain Classic myös sykähtelee aktiivista karvausta, millä se saa vastustajia paineeseen ja menettäään palloja syvällä omassa päädyssä.

Viimeksi mainittu tietänee kiirettä, hikisiä hetkiä ja myös ongelmia SaiPan puolustajille. Lappeenrantalaiset ovat pelanneet monta vahvaa kautta liigan B-lohkossa, mutta lasikatto A-lohkon puolelle on jäänyt murtamatta. Nyt puolivälieräpaikka avautui kehnon Kooveen kustannuksella, ja ensi kaudella SaiPa on luonnollisesti mukana 12 joukkueen yksilohkoisessa liigassa.

SaiPan mahdollisuus Classicia vastaan piilee maltissa ja kyvyssä sietää pitkiä pallottomia jaksoja. Kun vastaiskuja avautuu, niissä on oltava tehokas. Yksittäisenä pelillisenä anekdoottina kannattaa kiinnittää huomiota SaiPan puolustamiseen oman pään kulma- ja lähivapareissa.

NLB:n runkosarjan ykköstorjuja Miia Maaranen joutuu kovan paikan eteen. On kiinnostavaa nähdä miten hän pärjää kovassa paikassa.

Taistelupari

Miisa Turunen – Suvi Hämäläinen

Vuonna 2005 syntynyt Miisa Turunen on nuoresta iästään huolimatta pelannut lappeenrantalaisten paidassa NLB-tasolla jo neljä kautta, ja on mättänyt niissä 80 ottelussa 138 maalia ja yhteensä 218 pistettä. Nyt häntä aletaan mitata valtakunnan parhaiden vastustajien kriteereillä. Pudotuspelikarsinnan kahdessa ottelussa Kooveeta vastaan Turusen tehot jäivät 0+1:een, joka oli jonkin sortin pettymys, vaikka SaiPa voittikin.

Myös kaksi vuotta vanhempi Suvi Hämäläinen on ollut junioritähti, ja hän pääsi mukaan jo 16-vuotiaana naisten MM-kisoihin 2019. Tuolloin hän pelasi NLB-tasolla Pirkkalan Pirkoissa. Sittemmin Hämäläisen uraa ovat varjostaneet vammat. Classicissa hän on löytänyt uudenlaisen roolin, kun aiemmin armottomana maalinsylkijänä tunnettu Hämäläinen on pelannut puolustajan tontilla.

Knopit:

SaiPan pelaajista suurelle salibandy-yleisölle tutuimmat lienevät Juuli Hakkarainen ja Miisa Turunen. Hakkarainen (-90) aloitti liigauransa Josbassa jo samana vuonna (2005), kun Turunen syntyi. Joensuussa pelaamansa debyyttikauden jälkeen Hakkarainen on edustanut aina kotimaassa vain lappeenrantalaisia, ensin NST:ta ja sitten seuran nimenvaihdoksen jälkeen SaiPaa.

Classic ja SaiPa ottavat puolivälieriin useamman päivän varaslähdön, kun ne starttaavat ottelusarjansa jo torstai-iltana Lempäälän Bläk Boksissa. Muut ottelusarjat käynnistyvät vasta lauantaina.

Kauden aiemmat kohtaamiset:

Ei ole.

Näin pelataan:

To 2.3.2023 klo 18:30 Ideapark Bläk Boks Classic – SaiPa
Su 5.3.2023 klo 18:00 Lappeenrannan UT SaiPa – Classic
Ke 8.3.2023 klo 18:30 Ideapark Bläk Boks Classic – SaiPa
La 11.3.2023 klo 14:00 Lappeenrannan UT SaiPa – Classic (tarvittaessa)
Su 12.3.2023 klo 18:30 Ideapark Bläk Boks Classic – SaiPa (tarvittaessa)

Kumpi voittaa?

NLA:n ja NLB:n tasoeroa on pidetty suurena. Tässähän se nyt osaltaan mitataan, mutta on vaikea nähdä, että SaiPasta olisi venymään Classicia vastaan edes yhteen voittoon. Pudotuspelikarsinnan voittaminen maistui SaiPalle, ja niin kuuluikin, ja puolivälieräpaikka jää lappeenrantalaisten ”mestaruudeksi” ja näiden pelien pelaaminen kirsikaksi kakun päälle, jonka nautittuaan SaiPa voi alkaa valmistautua tulevan kauden uusiin haasteisiin. Classic välieriin voitoin 3-0.
—

PSS – SB-Pro: Tutut kilpakumppanit tarjoavat väännön

Koronapandemian sävyttämä F-liigakausi 2020-2021 päättyi Klaukkalan Arkadia-hallissa täpärimmällä mahdollisella tavalla seitsemännen loppuottelun rangaistuslaukauskilpailussa, kun Porvoon Salibandyseura juhli kovasti jahtaamaansa Suomen mestaruutta pettyneiden SB-Pron pelaajien silmien edessä. Sen jälkeen on paljon vettä virrannut Nurmijärven Myllykoskessa ja Porvoonjoessa, kun joukkueet kohtaavat jälleen pudotuspeleissä.

Viime kaudellakin PSS eteni liigafinaaleihin, vaikka joutui niissä tunnustamaan TPS:n paremmakseen. Tällä kaudella porvoolaisten ero Tepsiin on vain kasvanut ja runkosarjassa väliin kiilasi selvällä erolla myös Classic.
PSS:n peräsimessä aloitti tällä kaudella uusi päävalmentaja, kun monen vuoden rupeaman tehnyt Jukka Kouvalainen jäi pois ja Tiia Ukkonen nousi ykkösvastuuseen. Vuoden vaihduttua päävalmentaja vaihtui taas, kun Ukkonen vetäytyi henkilökohtaisten syiden vuoksi. Kouvalainen saatiin mukaan takaisin valmennustiimiin samoihin aikoihin. Hän ei tosin ole joukkueen pääkäskijä, vaan Mikael Lax.

Tietojen mukaan PSS:n syyskauden harjoittelu oli muun muassa poissaolojen vuoksi vaikeaa ja rikkonaista, mutta tilanne on parantunut Kouvalaisen palattua ruoriin. Viisikkopeliä on saatu hiljalleen parempaan kuosiin, vaikka tehottomuus onkin vaivannut. Paperilla PSS on vahva ja Kouvalaisen luotsaamana joukkue tunnetaan hyvästä ja tiiviistä puolustuspelistä, mutta miten yhtenäisen pakan keltapaidat ehtivät saada nyt pudotuspeleihin kasaan kauden kaikkien vaikeuksien jälkeen?

SB-Pro sai täksi kaudeksi uuden päävalmentajan juuri Porvoosta, kun PSS:n tyttöjä luotsannut Janne Kangasluoma tarttui pestiin. Joukkueen kokoonpanosta on jäänyt pois takavuosien konkareita, mutta pelissä on silti paljon vanhaa tuttua Prota. Nurmijärveläisjoukkue pystyy luomaan paikkoja ikään kuin ”tyhjästä”, mikä nähtiin hyvin muun muassa Suomen Cupin finaalissa. Vaarattoman näköisistä paikoista iskemillään maaleilla SB-Pro roikkui pitkään TPS:n kyydissä.

Suoraviivainen SB-Pro on vaarallinen maalin edustalla. Pro on viheliäinen ja sitkeä vastustaja, kun joukkue jaksaa painaa pitkiä jaksoja myös pallottomana, mutta pudotuspelisarjaa ajatellen piilee iso kysymys: miten Pron materiaali riittää? Kokoonpano on kapea ja pohdittavaa riittää, missä määrin PSS:n tasoista vastustajaa vastaan kolmosketju voi käydä kentällä antamassa huiliaikaa kahdelle kärkikentälle.

Taistelupari:

Ella Sundström, PSS – Mirja Hietamäki, SB-Pro

Molemmat pelaajat tekivät runkosarjassa noin viidenneksen joukkueensa maaleista. Yhdessä kaksoissiskonsa Lauran kanssa Mirja Hietamäki vastasi yli kolmasosasta SB-Pron osumista. On siis selvää, että kummankin joukkue kaipaa näiltä hyökkääjiltä onnistumisia myös pudotuspeleissä. Tarjolla olisi paikka ottaa joukkue reppuselkään, kun tiukoilla hetkillä sellaista tarvitaan.

Knopit:

Joukkueet ovat kohdanneet tällä kaudella runkosarjassa vain vuoden 2022 puolella, jolloin PSS:aa valmensi Tiia Ukkonen. SB-Pro ei ole asettunut vielä tällä kaudella vastaan Kouvalaisen tultua ruoriin. Kouvalaisen johtamalla valmennusryhmällä on ”puolustettavanaan” Ukkosen ajan voittoputki Prosta.

PSS ja SB-Pro kuuluvat naisten salibandyliigan historiallisesti merkittävimpiin seuroihin. Kaikkien aikojen maratontaulukossa SB-Pro on kolmas ja PSS kuudes. Tämä kausi on Prolle 18:s ja PSS:lle 17:s naisten pääsarjassa. SB-Prolla on saavutettuna yhteensä 10 SM-mitalia, joista kolme kultaisia. PSS:n palkintokaapissa on puolestaan kuusi mitalia, joista yksi on kirkkainta sorttia.

Kauden aiemmat kohtaamiset:

2.10.2022 PSS – SB-Pro 5-4
19.10.2022 SB-Pro – PSS 1-3
11.12.2022 PSS – SB-Pro 5-2

Näin pelataan:

La 4.3.2023 klo 17:00 Porvoo SBH PSS – SB-Pro
Su 5.3.2023 klo 17:00 Arkadia Halli SB-Pro – PSS
Ke 8.3.2023 klo 18:30 Porvoo SBH PSS – SB-Pro
La 11.3.2023 klo 17:00 Arkadia Halli SB-Pro – PSS (tarvittaessa)
Su 12.3.2023 klo 17:00 Porvoo SBH PSS – SB-Pro (tarvittaessa)

Kumpi voittaa?

Alkuasetelmat ovat kiinnostavalla tavalla kiharaiset ja ainekset on ihan kunnon pudotuspelivääntöön. SB-Pro on haastajan asemassa, mutta kuten edellä kuvattiin, se sopinee nurmijärveläisille hyvin. PSS:lla on ollut odotettua enemmän vaikeuksia, mutta välieristä putoaminen olisi Porvoossa pieni katastrofi. Jos Kouvalainen saa psyykattua joukkueensa oikeanlaiseen pudotuspelivireeseen, viimeistään leveämmän materiaalin turvin PSS menee jatkoon. Voitot 3-1.
—

EräViikingit – SSRA: Laineen joutsenlaulu ankkalammikolla?

F-liigan historia on lyhyt ja perinteet hyvin vähissä, mutta tässä on yksi sellainen: kun naisten F-liigassa pelataan puolivälieriä, otteluparin muodostavat EräViikingit ja Salibandyseura Rankat Ankat.

Oululaisjoukkue putosi helsinkiläisten syliin, kun se ei puolivälierien valintatilaisuudessa muille kelvannut, mutta tämä ei tainnut olla hirven suuri yllätys. Viime keväänä ErVi lähetti Ankat kesälomalle kolmella selvällä voitolla puhtaasti 3-0. Keväällä 2021 oli puolestaan SSRA:n vuoro juhlia: tuolloin otteluvoitot 3-1 oululaisille. Silloin sarjan kotietu oli SSRA:lla.

Nyt on jo tiedossa, että alkavat pudotuspelit ovat Raine Laineen viimeinen koetinkivi ErVin peräsimessä: hän jättää joukkueen valmentamisen kahteen kauteen. ErVillä voisi olla aineksia jopa ihan sarjan kärkipäähän, mutta jotain on ainakin vielä jäänyt puuttumaan. Pystyisikö joukkue lunastamaan palapelin viimeisiä palasia tänä keväänä?

SSRA:n päävalmentajaksi tälle kaudelle tuli puolestaan liki kaiken nähnyt herrasmies Seppo Pulkkinen. Pulkkisen alku oli vaikea: ensimmäisellä kolmanneksella eli seitsemässä ottelussaan SSRA voitti vain pisteautomaatti Kooveen. Vastaavasti runkosarjan viimeisellä kolmanneksella SSRA voitti seitsemästä pelistään viisi. Näin oululaiset lähtevät hyvässä vireessä pudotuspeleihin.

EräViikinkien pelaajavartiointiin perustuva taktiikka tuottaa monelle joukkueelle päänvaivaa, koska sellaista vastaan pelataan tai sitä vastaan pelaamista harjoitellaan harvemmin. Onko Pulkkisen ja toisen valmentajan Jani Lipsasen johdolla Ankkojen harjoituksissa kiinnitetty tähän erityistä huomiota? Ankkojen täytyy päästä merkin alta pois ja pystyä pidempiin hyökkäyksiin. Pelaajamerkistä johtuen ErVin oman pään puolustus menee ajoittain todella sekaisin.

ErVi saa ajoittain hyvin katkoja pelaajamerkillään, mutta monesti riistojen tullessa oma paketti on levällään, kun pelaajat ovat seuranneet tunnollisesti omaa merkkiään ympäri kaukaloa. ErViltä löytyy muutamia sarjan nopeimpia pelaajia, kuten Nea Nupponen, Inka Lippojoki ja Matilda Rytkönen, joten vastahyökkäysten kanssa Ankkojen pitää olla tarkkana.

SSRA on profiililtaan fyysisempi, aika suoraviivainen joukkue, joka ei liikoja tyylipisteitä keräile. Joukkueessa on tietynlaista pohjoista härskiyttä, joka voi nousta juuri pudotuspeleissä arvoonsa. Esimerkiksi Niemelän siskokset Hanna ja Emmi ovat pelaajia, joiden merkitys tällaisissa otteluissa voi olla iso.

EräViikinkien maalivahdit Saskia Ormak ja Elsi Kangasharju jakoivat runkosarjassa torjuntavastuun lähes puoliksi, ja ovat molemmat pelanneet onnistuneen kauden. Kumpikin on ottanut tolppien välissä isoja, pisteitä tuovia torjuntoja. Pari kautta sitten SSRA:ssa säväyttänyt Flavia Niemelä on Sveitsistä palattuaan ottanut oululaisten ykkösvahvin viitan taas itselleen.

Aina kun kyse on oululaisjoukkueen ottelusarjasta, on muistutettava myös matkustamisesta. Reissuja on tiedossa, SSRA:llakin kertaalleen arkena Helsinkiin.

Taistelupari:

Taru Nordman, EräViikingit – Liinu Koivisto

EräViikinkien hyökkäyspelistä ja tehoista todella iso osa lepää Taru Nordmanin harteilla. Nordman teki runkosarjassa ErVille enemmän maaleja (15) kuin toiseksi tehokkain pelaaja Maura Paajanen pisteitä (13). Paajanen ei ole enää joukkueen mukana opiskeluvaihdon vuoksi.

Liinu Koivisto oli runkosarjassa SSRA:n tehokkain maalintekijä (17) ja hävisi sisäisen pistepörssin vain yhdellä pinnalla Sanni Uimarihuhdalle. Kolmeakymppiä kolkutteleva Koivisto ei ole pelityyliltään välttämättä kentän näyttävin, mutta tehokas hän on.

Knopit:

Naisten salibandyssa on totuttu kaksosiin ja sisaruksiin eli siihen, että samat sukunimet vilkkuvat useamman pelipaidan selässä. SSRA:ssa pelaa peräti neljä Niemelää: Hanna, Emmi ja Nanni ovat siskoksia, ja myös Flavia on nykyisin Niemelä avioliittonsa myötä. Sveitsiläisen aiempi sukunimi oli Rentsch.

Kauden aiemmat kohtaamiset:

16.10.2022 EräViikingit – SSRA 6-1
19.11.2022 SSRA – EräViikingit 1-7
14.1.2023 EräViikingit – SSRA 0-2

Näin pelataan:

La 4.3.2023 15:30 Mosahalli EräViikingit – SSRA
Su 5.3.2023 18:30 Kastelli SSRA – EräViikingit
Ke 8.3.2023 18:30 Mosahalli EräViikingit – SSRA
La 11.3.2023 14:00 Kastelli SSRA – EräViikingit (tarvittaessa)
Su 12.3.2023 18:30 Mosahalli EräViikingit – SSRA (tarvittaessa)

Kumpi voittaa?

Tämä ottelupari on lähtökohtaisesti puolivälierien vaikein arvioitava. Tarjolla lienee aika tasaisia, niin sanottuja maalin pelejä, jotka voivat pyörähtää yksittäisistä tilanteista tai virheistä toiselle joukkueelle. Vaikka EräViikingeillä on kotietu, mikä pitkien välimatkojen sarjassa on kieltämättä hyöty, ottelupari kääntyy kuitenkin niukasti Oulun suuntaan. Voitot 3-2 SSRA:lle.

Tekstiin täsmennetty PSS:n valmennuskuvioita 3.3. klo 17.52