Nokian KrP lähtee historiansa toisen kerran miesten F-liigan finaaleihin. Edellisen kerran se oli finaaleissa vuosi sitten, jolloin Classic oli parempi voitoin 4-2.
Joukkue on vahvistunut materiaalisesti tähän kauteen. Myös valmennuksessa on tullut muutoksia, kun jo tiimissä ollut Janne Kainulainen otti Jarmo Härmän paikan päävalmentajana. Tällä kaudella KrP teki tuloksellisesti seurahistoriaa, sillä se voitti runkosarjan historian ensi kerran. Puolivälierät ja välierät se vei nimiinsä luvuin 4-0.
Onko tälle kaudelle muutettu jotain toiminnassa?
– Omalta kohdalta oli hyvä, että sai olla jo viime kaudella mukana. Tässä pääsiäisen aikaan on ollut vähän aikaa analysoida asiaa. Kulttuuri ja kentän ulkopuoliset asiat ratkaisee aika paljon. Varmaan sieltä (Heikki) Luukkosen ajoista lähtien on alkanut kulttuurin rakentaminen tähän päivään. Iso juttu, ja arvojen kautta johtamista ollaan ruokittu sen jälkeenkin.
– Pelillisesti jos ajattelee niin tosi hyvät pohjat on ollut. Ollaan yritetty jatkaa ja rakentaa siihen päälle. Myös tiedon ja datan kautta. Selkeä kuva tuli (Pauno) Kajoksisen kautta, että mitä tässä lajissa kannattaa tehdä, ja mitä ehkä ei kannata tehdä. Paljon tietoon pohjautuen on rakennettu.
– Ei olla ehkä muutettu siinä mitään, mutta valmennustiimin sisällä on korostettu sitä, että urheilussa ja valmentamisessa on aika paljon mutua. Tiedolla on pyritty johtamaan, oli sitten kyse fysiikasta, henkisestä puolesta, sosiaalisesta puolesta, harjoittelusta tai pelaamisesta, Kainulainen sanoittaa puhelimitse Pääkallolle.
Kajoksisen nimi on pompannut tällä kaudella esiin eri yhteyksissä liittyen KrP:hen ja datan käyttöön. Kajoksinen ja Mikko Alanko pyörittävät tilastopalvelu Floorball Scanneria. Floorball Scannerilla lasketaan esimerkiksi maaliodottamia, ja sitä kautta saadaan paljon muutakin dataa irti.
Mihin dataa käytetään? Käytetäänkö sitä esimerkiksi siihen, että mistä pelaajien kannattaa laukoa? Entä esimerkiksi kentällisten muodostamiseen?
– Pelitavallisia asioita voidaan arvioida ja niitä seikkoja, että mistä kannattaa laukoa, mistä vastustajat laukoo ja esimerkiksi tietyt pelaajat. Miten maalivahdeille on mennyt sisään tietyiltä laukaisualueilta ja mistä pallo on mennyt sisään.
– Kesällä jo alettiin harjoituksissa keräämään sitä tietoa, että kenen kannattaa pelata kenenkin kanssa. Paljon ollaan käytetty aikaa siihen minkälaisia viisikoita kannattaisi rakentaa.
Pääkallon finaaliennakossa KrP:n pelaamista kuvailtiin ”totaaliseksi” varsinkin pallollisen pelin ja hyökkäyspelaamisen osalta. KrP hyökkää erittäin raikkaasti, ja vastaavanlaisesti yhtä vankasti vahvaan pallolliseen hyökkäyspeliin luottavaa joukkuetta ei ole ainakaan pitkään aikaan nähty näin pitkällä.
KrP:n esityksistä voi nähdä mahdollisesti pilkahduksen lajin tulevaisuuteen. Tai no, nykyisyyteen tietenkin.
– Pelitavalliset päätökset on aina vähän materiaalikysymyksiä, että miten kunkin joukkueen kannattaa pelata. Meiltä löytyy aika paljon taitoa ja osaamista. Ollaan ajateltu se sitä kautta, että ennemmin me rakennetaan kuin rikotaan. Silläkin on väliä mikä on ympäristö, että pelataanko MM-kisoja vai F-liigaa tai muuta, että ne asiat vaikuttaa aina asiaan ja tulevaisuuteen.
– Niin kuin sanoin, niin meillä on tietoa tuossa pohjalla, että miten tätä haluttaisiin pelata ja ehkä kannattaakin pelata. Riippumatta materiaalista. Nyt ollaan valittu tämä, että me halutaan voittaa mestaruus hyökkäämällä. Uskotaan tietysti itse siihen.
– Me ollaan F-liigan Arsenal, Kainulainen linjaa.
TPS
KrP:n ja finaalivastus TPS:n välillä on ainakin se karkea ero, että TPS on luottanut vahvaan puolustuspeliin, siinä missä KrP:n avut ovat erilaiset ja hyökkäyspelilliset. Varsinkin välierävastus Oilers on perusajatukseltaan hyvin erilainen kuin TPS.
Oletteko aikeissa muuttaa mitään, kun tulee erilainen joukkue vastaan?
– Tietty se vastustaja vaikuttaa aina pelaamiseen. Ei sillä pelkällä omalla pelaamisella oikein… Tai voi pärjätä jonkun verran, mutta en tiedä pärjääkö sillä ihan päätyyn asti. Laji kuin laji, niin vastustaja vaikuttaa totta kai. Oman pelin sisällä muutetaan tiettyjä juttuja. Korostetaan joitain asioita.
– Varmaan vähän vähemmän virtaa peli finaaleissa. Meille nyt sopii matalampi tempo kuin mitä tuossa välierissä oli.
Kainulainen ei lähde erittelemään mahdollisia muutoksia, vaan sanoo, että runkosarjan pelit Tepsiä vastaan olivat ihan hyviä ja tiukkoja. TPS-vahti Fälden valittiin jokaisessa pelissä turkulaisten parhaaksi, ja maalinteko on Kainulaisen mukaan asia, jota voi parantaa.
Kainulainen toimi TPS:n päävalmentajana kaksi kautta ennen kuin siirtyi KrP:hen vuonna 2021. Kainulainen näkee asian niin, että vaikka hän tuntee seuran ja joukkueen, niin myös TPS:ssa tunnetaan hänet.
– Ainakin omalta kohdalta se on hieno homma, että siellä on kavereita joiden kanssa on saanut ensinnäkin pealta, ja sit valmentaa. Ihan hyviä ystäviäkin siellä on kentällä sekä penkin takana. Erittäin hienot tunteet tässä. Enemmänkin niin kuin, että saisi jotain hyötyä siitä.
TPS:sta on puhuttu muun muassa ”lyijyisenä” joukkueena ja se pelaa paikoin paljonkin lajin harmaalla alueella. Se on onnistunut käyttämään hyväkseen sitä, että lajisääntöjä tulkitaan paikoin niin sanotusti ”kansainvälisesti”, jolloin linja on varsinaista sääntökirjaa sallivampi.
Jos pelataan sääntöjen rajamailla onko se TPS:n etu?
– Varmaan joo. Sekin riippuu siitä, että onko se mailalla pelaamista ja roikkumista vai onko se kaksinkamppailupelaamista. Jos puhutaan lajitehokkuudesta, niin ollaan sarjan parhaat joukkueet. Meiltä sitä lajitehokkuutta, eli nopeutta ja ketteryyttä löytyy aika paljon.
– Meillä on kaksi vuotta ollut Halosen Eeli fysiikkavalmentajana ja on tehnyt kovan duunin, että ei meillä ainakaan pelkoa tai jännitystä ole. Ehkä aikaisemmin on ollut, kun joutuu kamppailemaan Tepsin kanssa. Ei ole meille mikään ongelma meille. Päinvastoin, Kainulainen vakuuttaa.
Pulkkisen opetuslapsi
KrP on ollut tämän vuoden puolella useita kertoja niin sanotusti otsikoissa. Jos sivuutetaan farssin piirteitä hiponut, ja melkein joukkueen runkosarjan voiton vienyt pelioikeudettoman pelaajan käyttäminen helmikuussa, niin myös kurinpitoasiat ovat koskettaneet joukkuetta.
Puolivälierissä KrP:n Olli Arkkila sai kahden ottelun pelikiellon sen vuoksi, että hänen kontaktinsa osui OLS-pelaajaa päähän. Välierissä Oilersin Rasmus Kainulaisen keskialueen pommista ei sen sijaan tullut pelikieltoa lainkaan. Kuitenkin pari peliä myöhemmin KrP:n Lauri Alkki nappasi kaksi peliä siitä, että käsi heilahti Oilers-pelaajan päähän. Varsinkin Rasmus Kainulaisen tilanne on puhuttanut, ja siihen myös valmentaja Kainulainen otti kantaa Aamulehdessä.
Mikä olisi viestisi tässä liittyen salibandyn fyysiseen peliin ja sen linjauksiin, kun sana on vapaa?
– Olen keskustellut monien kanssa kenttien laidoilla, enkä pelkästään meidän seuran sisällä. Pelaajien on aika haastavaa tietää mitä tuolla kentällä saa tehdä. Saa ajella pallottomia pelaajia ja laittaa kylmäksi, kunhan et osu päähän. Sit jos vähän huitaisee ja osuu päähän, niin se on kaks peliä kakkua.
– Ymmärrän hyvin sen pointin, että uudet linjaukset on tulleet tälle kaudelle ja tästä saadaan materiaalia tulevaan. Siinä mielessä sama asia kuin jos olisi kyse valmentamisesta tai pelaamisesta. Uuden asian kanssa on aina haastavaa. Tieto pitää kerätä, kunhan vain analysoidaan tieto oikein.
– Siitä posia päättäville elimille ja tuomareille, että heidän kanssaan on ollut avoimet väylät keskustella näistä asioista ja palautetta otetaan vastaan. Tietysti tässä on nyt meidän omille pelaajille kolahtanut näitä, niin se meidän lasein katsottuna harmittaa enemmän.
Kainulainen, 39, on valmentanut Suomen liigassa TPS:n ja KrP:n lisäksi Kuopion Welhoja, jonka hän nosti liigaan. Pelaajana hän edusti liigatasolla Tepsiä ja Happeeta, jonka kanssa tuli myös mestaruus vuonna 2014. Maajoukkuetasolla Kainulainen on toiminut Australian valmennuksessa. Kansainvälistä kokemusta on karttunut myös Sveitsistä, jossa Kainulainen toimi pelaajana ja valmentajana.
Valmennuksellinen esikuva on ollut sekä Kainulaisen valmentaja että kollega uran aikana.
– Pulkkisen Seppo on esikuva myös ihan ihmisenä. Aika lailla ollaan samanlaisia persooniakin vielä sopivasti. Saanut pelata hänen alaisuudessaan, ja saanut valmentaakin hänen kanssaan, niin hän on varmasti se suurin. Sillain ollut onnellinen, että monessa eri maassa ja eri joukkueessakin saanut olla, käydä ja nähdä minkälaisia valmentajia on. Varmasti jokaiselta jotain oppia on saanut. Aina kuitenkin halunnut omaakin tietä löytää siinä sivussa.
KrP ei ole voittanut vielä mitään, mutta sillä on erinomainen sauma ottaa seurahistorian ensimmäinen mestaruus. Jos ei vielä tullut selväksi niin Kainulainen on Arsenalin mies, ja todennäköisesti intohimoisemmin kuin keskiverto jalkapallon seuraaja.
Valioliigaa johtavalla Arsenalilla on tuhannen taalan paikka ottaa sarjan mestaruus, joten on aiheellista kysyä hypoteettinen kysymys:
Kumpaa mestaruutta juhlit enemmän: KrP:n mahdollista mestaruutta vai Arsenalin mahdollista mestaruutta?
– Se on hyvä kysymys ja vaikea kysymys, Kainulainen miettii.
– Näyttää nyt hyvältä, että saa molempia juhlia, niin juhlitaan ensin tätä KrP:n mestaruutta, ja sitten juhlitaan Arsenalin mestaruutta perään. Sopis oikein hyvin.
– Sitten tulee vielä FPL:ssä (Fantasy Premier League) mestaruus kavereiden kesken. Se on myös aika tärkeä. Lähdetään siitä, että pääsee juhlimaan kolmea mestaruutta.