Westend Indians ylsi viime kaudella seitsemänneksi runkosarjassa, mutta joutui toteamaan Suomen mestari TPS:n paremmakseen heti puolivälierissä.
Lähtökohdat:
Indiansin kannalta on positiivista se, että se on yksi vähiten muuttuneista joukkueista. Toisaalta se on jumiutunut liigan keskitasoiseksi joukkueeksi, joten tietynlainen ravistelu tai muutos ei olisi välttämättä edes huono asia. Välieriin Indians on mennyt kerran voitettuaan EräViikingit puolivälierissä keväällä 2018.
Pelillisesti Otahallilla luotetaan vahvaan jatkumoon. Materiaaliin nähden se on joukkueena pystynyt ulosmittaamaan paljon pelaajistaan. On eri asia, milloin pelaajien kehitys näkyisi isommin myös joukkueen menestyksessä. Kaiken taustana on vahva pallollinen peli, jonka kautta Indians hyökkää ja puolustaa. Palloton Indians ei ole ollut aiempina kausina erityisen aktiivinen, mutta nyt siihen haetaan kohennusta.
Yleisesti ottaen Indians pyrkii tulevalla kaudella hallitsemaan pelin erilaisia rytmejä pallon kanssa ja ilman. Täten se pyrkii siis monipuolistamaan pelaamistaan, joka on kiistatta ollut vähän yksipuolista. Aggressiivisuutta ja röyhkeyttä se kaipaisi myös hyökkäyspeliinsä. Maajoukkuevalmentaja Antti Vartiainen on ollut osa Indiansin saagaa pitkään ja pääsee rakentamaan vanhan päälle ainakin jossain määrin uutta. Riittääkö se sitten taaskaan välierävaiheeseen asti, on toinen kysymys.
Kokoonpano:
Indians koki melko vähän sille merkittäviä menetyksiä, mikä oli viime kesään nähden varmasti helpotus. Tulijapuolella kiinnostavin nimi on Julius Huppunen, jonka viime kausi meni pieleen loukkaantumisen vuoksi. Toni Rintala on jo kokenut liigatason pelaaja, joten hänestä tiedetään mitä saadaan. Yleisesti ottaen Indiansin kannalta kiinnostava on Rangers-yhteistyö, jonka avulla voidaan leventää rinkiä vielä kauden aikana. Indians on P22-ikäluokan Suomen mestari, joka kertoo siitä, että joukkueessa ja seurassa on osaavia nuoria pelaajia.
Hyökkäys on Indiansissa siitä kiinnostava, että takuuvarmat maalisepot puuttuvat. Christian Remes on kiistatta ilmoittautunut joukkueen ykköspyssyksi, ja kantoi viime kaudella vastuuta erinomaisesti. Remes teki viime kauden runkosarjassa 50 pistettä ja toiseksi tehokkain 27, mikä kuulostaa ongelmalliselta. Hyökkäyksen roolipelaajista mainittakoon tässä oivasti liikkuva Leevi Auranen ja molempiin suuntiin töitä painava Pieti Alatalo. Valtteri Kainulainen on edelleen joukkueen johtohahmo, mutta ei viime kaudella ollut tehopisteiden valossa joukkueen kärkitykkejä.
Puolustuksessa Indiansilla on käsiä, mutta ei juuri fyysisyyttä eikä ilkeyttä. Aika ”indiansmaisesti” hyökkääjistä kuten Joonatan Lindholm ja Eero Harjula on tehty puolustajia. Jani Rauhala oli vuosia Oilersissa pienen roolin pelaaja, mutta onnistui erinomaisesti Otahallilla. Mielenkiintoista Indiansissa oli viime kaudella sekin, että se oli sekä maalin tekemisessä että maalien päästämisessä tasan sarjan 7. paras. Maalivahtiosastolla on toki kilpailua Juuso Jokisalon ja Mikko Kirvesniemen välillä, mutta voisi olla parempi juttu, jos jompikumpi olisi selkeä ykkösvahti.
Mielenkiintoinen pelaaja: Christian Remes
Remes oli ensin pari kautta Oilersissa pienen roolin rotaatiopelaaja, kunnes siirtyi Tiikereihin vuonna 2019. Kolmen vuoden ajan vuoden 2017 nuoren maailmanmestari paransi pikku hiljaa, ja tehomäärät nousivat jonkin verran. Viime kaudelle osuikin sitten todellinen läpimurtokausi Remekselle. Hän oli tehnyt edelliseen 111 liigapeliin 35 maalia, joten 26 osumaa 33 otteluun oli melkoinen parannus. Remeksellä on hyvän liikkeen lisäksi kelpo laukaus, ja hän on kliseisesti sanoen useimmiten oikeassa paikassa, kun maaleja isketään.
Mahdollisuudet:
Indiansilla on ainakin teoriassa mahdollisuudet mitalipeleihin, mutta se vaatii kyllä erinomaista runkosarjaa. Edelleen Indiansia on syytä kehua pelillisestä sabluunasta, joka on johtanut monen pelaajan kehitykseen ihan sarjan huipulle asti. Myös seuran pelaajahankinnat ovat keskivertoa paremmin punnittuja, sillä se on tehnyt hyviä löytöjä vuosien aikana. Ei Indiansista aivan äkkiä mitään isoja heikkouksia löydy, mutta ei mitään ylivoimaisesti muista erottavia vahvuuksiakaan. Tulevalle kaudelle haettavat muutokset ovat varmasti paikallaan.
Uhat:
Uhka on eritoten siinä, että Indians pelaa kuten Indians: ihan kivan kauden. Se voi siis ylittää vaikka vähän yleisiä odotuksia ja ottaa mukavia voittoja. Jos se kuitenkin on jälleen sijoilla 5-7 ja putoaa puolivälierissä, niin oikeastaan mikään ei ole muuttunut. On ymmärrettävää, että tilanne Otahallilla ei ole helppo, sillä seura ei voi vain ostaa maajoukkuetason ykkösviisikkoa kuten Oilers, vaan se pitää ”tehdä itse”. Joka tapauksessa, jos Indians ei saa muutoksia ajettua sisään, on se edelleen keskikastia.
Perustelu sijoitukselle: 5-8
Viime kaudella, kun joukkue viimein vältti Oilersin puolivälierissä, oli TPS vieläkin tylympi vastus, mikä kertoo realiteeteista. Indians on resursseihin nähden erittäin hyvä liigajoukkue, mutta se riittää tällä hetkellä keskikastiin. Mikä on sitten seuran ajatus seuraavasta askeleesta? Varmasti joukkue pyrkii eteenpäin mahdollisimman omavaraisesti.
Indiansin kannalta onkin huono, että pelaajakaupoilla ei voi rikastua lajissa. Se voisi tuoda sille mukavasti kilpailuetua. Nyt sen kilpailuetu tuntuu olevan aina jossain hamassa tulevaisuudessa, ja kunnes toisin todistetaan, on sen paikka sijoilla 5-8.
—
Joukkuekohtaisissa kausiennakoissa joukkueet arvioidaan karkeasti eri kategorioihin eli 1-4, 5-8 ja 9-12. Kun joukkuekohtaiset ennakot on julkaistu, julkaistaan myös ranking sijoituksineen kokonaisuudessaan.
—
Rekrytoimme uusia tekijöitä! Jos kiinnostuit niin lisätietoja löytyy täältä: Rekry: Haluatko mukaan Pääkallon toimitukseen