EräViikingit on pysynyt koko syyskauden ajan sitkeästi salibandykansan puheenaiheena. Syystäkin, sillä joukkue on miesten liigan viimeisenä ja kerännyt yhdeksästä pelistä nolla pistettä maalierolla 31-87.

Viime kauden karsintasäilymisen jälkeen useampi kokenut pelaaja lopetti. Kliseitä käyttäen ErVi pääsi uuteen kauteen puhtaalta pöydältä. Joukkueen rungoksi muodostui pitkälti omat juniorit. Ryhmä on kiistatta nuori, koska sen keski-ikä on vain 20,5 vuotta.

Silti jotain toivon kipinää oli ilmassa Mosanmäellä. Joukkue sai alle hyvän harjoituskauden. Useampi vastustajajoukkueen valmentaja sanoi, että ErViä ei kannata aliarvioida tällä kaudella, ja joukkueen suhteen on hyviä merkkejä ilmassa. Pääkallo laittoi ennakossaan ErVin sijalle 10, eli viimeiseksi joukkueeksi joka säilyy suoraan.

Päävalmentaja Miro Mäkelä sanoo alkuun, että toki pelaajisto on epäonnistunut, mutta eritoten valmennus. Hän myöntää, että omatkin odotukset olivat liian korkealla.

– Ei ollut sitten kuitenkaan ihan sellaista realistista käsitystä, että missä me preseasonin perusteella mennään. Sitten kun pyörät lähti pyörimään väärään suuntaan, niin ei olla saatu sitä kurssia korjattua.

– Ei nyt ole mikään yksittäinen selittävä tekijä, mutta iso lovi tuli maalivahtiosastolle. Sitä on ihan turha kierrellä, etteikö se olisi vaikuttanut.

Niin, maalivahtitilanteen ongelmat ovat vain piste ii:n päälle. Ensin loukkaantui tshekkivahti Lukas Kriz, ja sitten kakkosvahti Touko Ojala. ErVi joutui lopulta lainaamaan nuoren Otso Auvisen Classicista. Tässä kohtaa lienee hyvä kuitenkin lisätä, että sarjan paraskaan maalivahti olisi tuskin tulosta merkittävästi parantanut.

Kuten maalierosta selviää, EräViikingit on tehnyt alle 3,5 maalia per ottelu. Ei ole ihme, ettei pistepussi ole karttunut.

– Ensimmäinen seikka on se, että yleinen maalinteon tehokkuus on ollut tosi heikolla tasolla. Meidän tilastojen mukaan ollaan osuttu joka pelissä aika reippaasti alle maaliodottaman. Se on iso juttu, että viimeistelyssä ollaan tällä hetkellä kilpailijoita perässä, Mäkelä aloittaa.

Aiemmillakin kausilla ErVillä on ollut ongelmia hyökkäysalueen murtautumisessa.

– Semmoinen tietynlainen hetkien tunnistaminen ei ole kohdillaan. Koen, että jossain kohtaa hyökkäyspelaaminen oli itse asiassa ihan hyvissä kantimissa, ilman maaleja tosin. Pystyttiin aika pitkiä pätkiä olemaan pallon kanssa hyökkäysalueella.

– Aikaa hyökkäysalueella on tilastoitu. Pitkään kestää olla hyökkäysalueella ennen kuin saadaan luotua edes jonkinlainen maalipaikka. Tähän vaikuttaa moni asia, mutta puhutaan ihan jopa syöttöjen laadusta. Toki vastustajatkin puolustaa hyvin ja kyse on myös ihan itseluottamusasiasta. Ei ihan hirveästi pystytä murtautumaan ainakaan systemaattisesti.

– Valmennuskin nostaa kättä pystyyn, että kuinka paljon niitä asioita on vaadittu tai harjoiteltu. Varmasti liian vähän. Summauksena todetaan, että tilastojen mukaan hyökkäysalueelle pääsy ei ole ongelma, mutta sen suhteen mitä siellä tehdään, ollaan vaiheessa. Se menee valmennuksen piikkiin.

ErVille on mennyt omiin melkein 10 maalia ottelua kohden. Se on suorastaan karmaiseva lukema.

– Tässä mennään vähän käänteisesti hyökkäykseen nähden. Eli vastustajat ovat iskeneet meille maaleja enemmän kuin meidän tilastojen valossa olisi pitänyt upota. Vastustajat ovat olleet äärimmäisen tehokkaita.

– Ei varmasti oltu alkukaudesta realisteja siinä, että missä mennään, kun kausi alkaa. Kyllä me 1v1 -pelissä oltiin tosi paljon perässä, ja kun niitä tilanteita riittävästi häviää, niin kyllä se sitten kertautuu maalien muodossa jossain kohtaa. Tietysti myös ihan puolustamisen perusasioissa on tekemistä.

– Miten saadaan painetta palloon, ja miten pystytään tukipuolustamaan ja niin edelleen. Valtaosa maaleista tulee jonkinlaisista pallonmenestyksistä tai sellaisista hetkistä, että ei oikein tunnisteta mitä kannattaisi tehdä.

Erityisen kirvelevä tappio oli yhtä päävastustajaa vastaan sunnuntaina. ErVi johti LASBia 5-2 ennen päätöserää, mutta LASB voitti pelin 6-5.

– Jos puhutaan viime pelistä LASBia vastaan, niin kolmella maalilla johdettiin kolmoserään mentäessä. LASB tuli aika nopeasti tasoihin ja ensimmäinen oli pallonmenetys omalla alueella, ja kaksi seuraavaa pallonmenetyksiä hyökkäysalueella, joista tuli ylivoimaisia kääntöjä. Se kertoo siitä, että ei olla arjessa pystytty opettamaan riittävästi tunnistamaan hetkiä, mitä peli missäkin kohtaa vaatii, ja minkälaista pelaamista se vaatii.

Tiukimpia pelejä ovat maalien valossa olleet avauskierroksen 6-7-tappio Oilersille ja LASB-ottelu.

Nostit maaliodottaman olevan molempiin suuntiin teitä vastaan. Olisiko teillä jo pisteitä, jos pelkkää odottamaa katsotaan?

– En tiedä kuinka herkullista sillä on spekuloida. Etenkin maaliodottama on tilasto mitä katsotaan pitkällä jänteellä. Vaikea sanoa absoluuttisesti mikä se pistetilanne olisi, mutta jos mennään ihan mustavalkoisesti sen perusteella, niin pisteitä olisi jo, Mäkelä sanoo.

Mitä ErVin pitäisi olla?

Seuraavaksi mennään ajatusleikin puolelle. Jos ErVissä olisi asiat ihan kunnossa, niin miten Mäkelän joukkue pelaisi?

– Kyllä me varmasti oltaisiin aika paljon aloitteellisempia pallon kanssa ja ilman palloa. Se oli sellainen asia, mitä ajettiin sisään kauden alla aika paljon. Tietyllä tavalla se on kuitenkin helpompaa paineettomassa tilassa, kun ollaan vielä freshejä ja arki ei paina.

– Pitkässä juoksussa haluaisin, että valmentamani EräViikingit hallitsee pelin rytmiä pallon kanssa ja pallottomana. Pelin tulisi olla myös mahdollisimman monipuolista molemmissa tapauksissa. Pallottomassa pelissä on jo pitkään kiehtonut aktiivisuus ja vähän korkeammalta karvaaminen. Tuntuu, että sitä ei liigassa ihan hirveästi tehdä. Voi olla, että jotkin huippujoukkueet tekee sitä runkosarjassa, mutta kyllä pudotuspelit on enemmän kyttäilyä ja odottelua.

Mäkelä kertoo, että haaveena olisi jonain päivänä pelata rohkeampaa pallotonta peliä pudotuspeleissä. Hän lisää, että sen ei olisi tarkoitus olla samanlaista kuin SPV:llä jokunen vuosi sitten, vaan maltillisempi versio.

EräViikingit laittoi paljon odotuksia ulkomaalaispelaajiin. Tshekki-vahti Kriz loukkaantui, mutta Simon Stransky, Matej Penicka ja Bohumil Piskacek ovat pelanneet koko alkukauden. Stransky on itse asiassa joukkueen paras pistemies (5+7), mutta ulkomaalaisvahvistuksiin ladattiin hiukan kovempiakin odotuksia.

Ainakin ulkopuolelta.

– Joukkueeseen he ovat sopeutuneet tosi hyvin. Ainahan siinä on joitain haasteita, kun tullaan uuteen kulttuuriin. Perheet ja tukitoimet eivät ole hirveän lähellä, on vieras kieli ja kaikki toimii eri tavalla. Se vaikuttaa aina.

– Pelillisesti on ollut paljon hyviä hetkiä. Tietynlaista sopeutumista se kuitenkin vaatii, että peli on hyvin erilaista kuin esimerkiksi Tshekin liigassa. Ulkomaalaisista esimerkiksi Stransky tuli joukkueesta, joka ei pärjännyt siinä liigassa kovin hyvin. Vaade on aika erilainen ja vaatii sopeutumista.

Mäkelän mukaan kaikilla on kansainvälistä kokemusta, ja Penicka on ollut jopa miesten maajoukkueen mukana. Silti Suomen sarjan taso on yllättänyt.

– Muistan, kun pelattiin ensimmäinen harjoituspeli Indiansia vastaan ja kaikki tshekkiläiset olivat, että ”mitä helvettiä, että tää on puolivälieräjoukkue Suomessa”, ja he eivät ole koskaan olleet niin kovatempoisessa pelissä. Se oli lähtötilanne. Siitä ollaan tultu eteenpäin, mutta nuoria poikia ovat hekin vielä. Vaikka heiltä odotetaan, niin pitää odottaa sen mukaan, että suoritustaso ei ole sama kuin vaikkapa Classicin ykköskentän pelaajilla, Mäkelä arvioi armollisesti.

EräViikinkien joukkueen kieli on englanti. Siinä Mäkelä ei näe ongelmaa. Termistö on kehittynyt ryhmälle sopivaksi, monelle englanti on ollut pääkieli jo P22-joukkueessa, ja jos viesti pitää saada nopeasti perille, käytetään suomea.

Posin kautta

Mäkelä aikaisempi päävalmentajakokemus liigasta tuli Tikkurilan Tiikereissä kausilla 2019-20 ja 2020-21. Sen jälkeen hän on kyllä ollut ErVin valmennustiimeissä mukana. Tiikereiden kanssa nähnyt kaudet päättyivät molemmat sijalle 11 silloisessa 14 joukkueen sarjassa.

Jos yhtäläisyyttä haluaa hakea, niin erityisesti syyskaudet vaikuttivat olevan vaikeaa aikaa.

– Tosiaan, aika lailla molemmilla Tiikereiden liigakausilla oli aika lailla sama tilanne, että kaudet lähti huonosti liikenteeseen ja sitten saatiin pikkaisen korjattua kurssia joskus puolessa välissä kautta, ja säilyttiin nipin napin molempina vuosina.

– On se varmaan kokemusta jollain tavalla, mutta ryhmät eivät ole identtisiä. On eri vahvuudet ja heikkoudet. On kyllä sellainen aihe mitä on tullut pohdittua itsekin. En tiedä tarvitseeko jatkossa vielä sellaisen koutsin tiimiin, joka vastaa tuosta preseasonin läpiviennistä, koska tuntuu, et joka kauden aloitus on ihan skeidaa.

– Jotain siihen pitää varmaan meikäläisenkin keksiä, että minkä takia aloitetaan kausi hitaasti, Mäkelä pohtii.

Kuten todettua turpiin tulee, ja joukkue on vielä nuori. Mäkelä pitää joukkueen henkistä tilaa hyvänä suhteessa tulostasoon. Vaikkei hän pidäkään optimina, että lunta tulee jatkuvasti tupaan, on hän tyytyväinen joukkueen yhtenäisyyteen.

– Ryhmä on sellainen, että on aika paljon samassa elämänvaiheessa olevia urheilijoita ja samanikäisiä urheilijoita, niin he viihtyvät yhdessä ja viettävät kentän ulkopuolella myöskin aikaa yhdessä. En tiedä voisiko ryhmän henki ja työmoraali olla enää yhtään tuota parempi, kun tulokset on mitä on. Herättää luottamusta siihen, että saadaan myös kelkka kääntymään.

EräViikinkien kaudesta on ulkopuolisen vaikea hakea positiivisia asioita, sen verran negatiivista virtausta joukkueen ympärillä on piisannut surkean kauden alun vuoksi. Mäkelän vastauksia on ryydittänyt syvien huokausten aalto, mutta päävalmentaja ei ole heittänyt nuorukaisten remmiä bussin alle.

Annetaan päävalmentajan yrittää hakea aidosti positiivista sanottavaa loppuun.

– Ei vielä näy pistesarakkeessa, eikä kovin usein kentälläkään, mutta kyllä mä olen tosi tyytyväinen siihen miten me ollaan harjoiteltu oikeastaan ekasta päivästä lähtien.

– Ryhmä on tosi sitoutunut ja pelaajat ovat sen ikäisiä, että valtaosa harjoittelee kaksi kertaa päivässä yhdessä. Antaa mahdollisuuden siihen, että steppejä pystytään ottamaan hiukan nopeammin. Yhdessä tekeminen on ollut tosi hyvällä tasolla.

– Vaikka tulokset sakkaa ja koutsit on tehny paskaa duunia, eikä ole auttaneet riittävästi, niin on äärimmäisen mukava ryhmä valmentaa.

—

Rekrytoimme uusia tekijöitä! Jos kiinnostuit niin lisätietoja löytyy täältä: Rekry: Haluatko mukaan Pääkallon toimitukseen